Mongolian vapaaehtoistyön tiimin päiväkirjoja kesäkuussa 2005
8.6.2005 keskiviikko Ulaanbaatar, Mongolia
Matka meni hyvin. 8 tunnin odottelu Moskovan lentokentälläkin sujui yllättävän rattoisasti. Oltiin väsyneitä ja makoiltiin lentokentän käytävän lattialla ja juteltiin. Lattianpesukonetta ajava setä kurvaili meidän jalkojen vierestä. Tapa ryhmäytyä tämäkin.
Nyt oon nukkunut. Viime yöstä katosi aikaeron takia 6 tuntia. Kohta mennään syömään Sannan ja Joelin kanssa. Kävin äsken kynttilän valossa suihkussa, sähköt katkesi. Melkein inhimillinen olo puhtaana ja siisteissä vaatteissa, vaikka väsyttääkin.
Ikkunasta näkyy ihan outo ja uus maailma. Täällä pääkaupungissa asuu n. miljoona ihmistä. Kerrostaloista tulee mieleen Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa, mutta kuitenkin huomaa selvästi olevansa Aasiassa. Liikenne on kaoottista.
Odottava olo.. Ollaan täällä Kuninkaan kanssa ja suojeluksessa, kuninkaallisella matkalla.
10.6.2005 pe
Delgerdzot
Ollaan Gobin autiomaan pohjoislaidalla. Minä, Mika, Matti, Joel, Sainaa ja 3 nuorta UBn seurakunnasta. Joka puolella on hiekkaa. Uskomatonta miten kauas sitä voikaan nähdä! Tuntuu, ettei Suomessa oo missään näin paljon tilaa. Tuuli vielä jotenkin lisää tätä tilan tuntua. Tuulee niin paljon, että vaikka on 30 astetta hellettä täytyy käyttää pitkähihaista.
Matka tänne kesti 6 tuntia, vaikka sitä olikin vain vajaa 300km. Onneksi autossa oli ilmastointi, muuten olisi voinut olla aika epämukavaa kuoppaisilla teillä poukkoillessa. Tällä matkalla tie oli vain arolla kulkevat ajourat. Nyt matka kuitenkin sujui mukavasti ja mieli pysyi pirteänä. Suurin osa matkasta laulettiin kaksikielisesti. Osa lauluista on käännetty mongoliaksi suomesta ja englannista, joten mekin pystyttiin osallistumaan.
Eilen pidettiin ”kokous”. Mukaan tuli muutama paikallinen poika. Laulettiin paljon, ja Sainaa puhui. Lopuksi jaettiin pojille Johanneksen evankeliumit. UBn nuoret jää tänne seuraavaksi kahdeksi viikoksi.
Tänään käytiin kallioilla. Kiivettiin yhden laelle, ja kuljettiin matkallamme vanhan, jo raunioituneen buddhalais-luostarin läpi. Puihin oli sidottu sinisiä nauhoja palvonnan ja rukouksen merkiksi. Niitä näkee täällä monissa paikoissa: puissa, pensaissa, sillankaiteissa jne. Kallion laella rukoiltiin yhdessä sen paikan ja Mongolian puolesta. Koettiin yhteyttä, vaikkei yhteistä kieltä juuri ollutkaan.
Monet Raamatun kohdat alkaa täällä elämään uudella tavalla.
Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme!
Täyttykööt notkot, alentukoot huiput, mäet madaltukoot, vuorten louhikot tasoittukoot!
Jes. 40:1-4