Israelin aktio/opintomatka 16.-25.5.2009
Pyhässäkin maassa on pahaa
Ensituntuma Israelista oli hämmentynyt. Onko tämä todella totta, saanko nyt oikeasti vaeltaa samoilla seuduilla kuin Jeesus ja kumppanit? Totta se vaan oli. Osallistuin toukokuun lopulla lähetysyhdistys Kylväjän järjestämälle nuorten aikuisten aktiomatkalle Israeliin. Pääsin näkemään myös sellaista, johon perusturisti ei luo silmäystäkään. Näin toki ihanan Jerusalemin, sen pyhät paikat ja lukuisat kikkurapulisonkiset hattuherrat. Killuin Kuolleessa meressä ja vaeltelin historiallisen Jaffan kujilla, josta Joona lähti merimatkalleen. Nautiskelin falafelia ja itämaisia voitaikinaleivoksia imelän jääkahvin kera. Mieleenpainuvinta oli kuitenkin maan moniulotteisuus.
Kävimme Hanna Lindbergin johdattamana Door of Hope –keskuksessa, jossa kymmenet katunaiset saavat syödä. Kovin paljon tällaisia paikkoja ei näille naisille ole tarjolla. Keskus on Tel Avivissa. Siellä käyvät naiset elävät surullisissa olosuhteissa. Monet heistä ovat huumeiden käyttäjiä. Toivon oven takana naiset saavat edes hetken verran inhimillistä kohtelua.
Kävimme myös soppakeittiössä, jossa tarjoillaan aterioita kodittomille ja köyhille. Iso osa asiakkaista oli Venäjältä muuttaneita juutalaisia, joiden kanssa sain vaihtaa jokusen sanan. Saimme myös tilaisuuden vierailla Jerusalemin vanhassa kaupungissa arabikodissa. Loppumattomien basaarikujien kupeessa asuvan perheen koti oli ulkoapäin vaatimaton, mutta sisältä viimeisen päälle varusteltu komistus. Runsaan arabiaterian jälkeen vietimme todellista naisten iltaa. Saimme kajalia simmuun ja käheät, ihoa myötäilevät mekot yllemme. Huivipäisistä naisista kuoriutui upeita itämaisia tanssijoita, joiden rinnalla me suomalaiset vieraat olimme perin pökkelöitä. Tällaista kokemusta en odottanut saavani kokea multiuskonnollisen Jerusalemin ytimessä.
Harva juutalainen tunnustaa Jeesuksen Messiaaksi
Oma lukunsa olivat messiaaniset juutalaiset, joita on koko maassa vain kymmenen tuhatta. Kävimme kahdessa seurakunnassa, joiden ilo oli käsin kosketeltavaa. Heille oli valjennut, että Jeesus, hepreaksi Jeshua, on luvattu Messias. Samaa iloa ja paloa toivoisin lisää meidänkin kirkkoomme. Jeesus on voittanut synnin ja kuoleman uhraamalla itsensä. Kerran Jeesus tulee takaisin ja hallitsee Jerusalemista käsin.
Vielä elämme kuitenkin odottaen Kristuksen paluuta. Vielä elämme maailmassa, jossa tuho ja terrori ovat totta. Itse sain kokea sen karvaasti, kun lähtiessäni maasta jouduin elämäni perusteellisimpaan turvatarkastukseen. Israelilaisten lentokenttävirkailijoiden oli vähän vaikea tajuta, miksi matkustin yksin ja vieläpä Istanbulin kautta. Minulla ei ollut edes hotellivarausta, asuinhan Hanna Lindbergin tykönä. Lopulta pääsin kuitenkin poistumaan maasta, kunhan minut ja matkatavarani oli tarkastettu pienintä pinniä myöten.
Ihana Israel, sinua jään kaipaamaan. Sinua tahdon siunata ja toivottaa sinulle rauhaa!
Tytti
