Johanna Etiopiassa 2007
Vietin viime keväänä ylioppilaskirjoitusten jälkeen kaksi kuukautta Etiopiassa. Asuin Niemelän perheen kanssa heidän kotonaan Gobassa. Tämä aika oli todella antoisaa, mutta kului kovin nopeasti. Päätehtääväni Etiopiassa oli esikoulun pitäminen Niemelän Marialle ja Eliakselle. Nautin todella eskarikpäivistä ja niiden suunnittelusta. Ehdottomasti mieleenpainuvinta oli, kun Maria ja Elias valmistelivat omat nukketeatteriesitykset. He keksivät tarinan itse, tekivät nuket ja yleisö sai nauttia upeista esityksistä.
Minua oli jo pidempään mietityttänyt lähetystyö ja halusin itsekin olla jotenkin auttamassa evankeliumin eteenpäin viemisessä. Siispä otin vuodenvaihteessa yhteyttä Kylväjän toimistoon ja kerroin olevani käytettävissä, jos joillakin heidän lähetyskentällään tarvittaisiin vapaaehtoistyöntekijää. Pian sainkin sähköpostia Etiopiasta ja aloin valmistella matkaa Afrikkaan. Halusin nähdä millaista on lähetystyöntekijän arki ja toiveeni todella toteutui! Sain oppia paljon uutta niin lähetystyöstä kuin maailmasta ja Jumalasta. Nähtyäni sen valtavan elintasoeron, joka on meidän ja etiopialaisten elämän välillä, osaan nyt enemmän arvostaa kotimaatamme.
Etiopia maana osoitti minulle elävästi sen, miten upean ja monipuolisen maailman Jumala on meille luonut. Karu vuoristo ja valtavat eukalyptuspuut olivat aivan muuta, mihin olin Suomessa tottunut. En voi muuta kuin ihmetellä sitä valtavaa viisautta, jolla Jumala on kaiken tämän tehnyt.Tulin huomaamaan myös sen, miten ihanaa on saada elää maailmassa, missä mikään ei tapahdu sattumalta, vaan kaikella on tarkoituksensa.
Etiopiassa viettämäni aika oli merkittävä osa elämässäni ja todella jännittävä kokemus. Ensin minua epäilytti lähteä yksin vieraaseen maahan, mutta koin että se oli sillä hetkellä paikka, johon Jumala halusi minut lähettää. Etiopian matka oli siis minulle todella hyvä kokemus, ja suosittelen kaikkia lähtemään maailmalle, jos sellainen mahdollisuus tarjoutuu! En tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta pidän mielessäni seuraavat Sananlaskujen kirjan sanat, jotka ovat rohkaisseet minua jo pitkään.
” Älä jätä elämääsi oma ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin, hän viitoittaa sinulle oikean tien. ” Snl. 3:5-6
Johanna
Tässäpä joitakin mietteitäni elämästä Etiopiassa.
Suurin asia, mikä on ihmetyttäny minua täällä Etiopian elämässä on se, että ihmiset on
tosi rennolla asenteella koko ajan. Ei ole niin tarkkaa, jos kaikki ei suju ihan
suunnitelmien mukaan. Se on ollut tosi hienoa ja opettavaista mulle, joka oon aina
suunnitellu elämäni moneksi kuukaudeksi etukäteen.
Täällä, missä säännöllinen seurakuntayhteys puuttuu, olen saanut huomata
Raamatun sanan ravitsevan vaikutuksen. Jumala puhuu minulle päivittäin Sanansa
kautta, ja Raamatun lukeminen onkin muodostunut melkeinpä päivieni kohokohdaksi.
Isoin järkytys minulle oli se, kun menimme Niemelöiden kanssa ensimmäistä kertaa
syömään inseraa ja vottia eli perinteistä etiopialaista ruokaa. Minulle sanottiin
etukäteen, että insera on lettumainen leipä, joka näyttää tiskirätiltä, ja
määritelmä oli mielestäni erittäin osuva! Maku oli ensijärkytyksen jälkeen kuitenkin
ihan hyvä. 
Muutenkin ruokakulttuuri on aika jännää, kun ruoka juoksee
takapihalla vapaana..
Johanna
