Viestintä

Ilon tähden

”Kun on vaikeaa, pitää tukea eikä lähteä karkuun”. Pohjoismaisen polttoaineketjun suomalainen omistaja kuvasi päätöstään tukea Suomen hiihtoa vuoden 2001 Lahden MM-kisojen doping-skandaalin jälkeen. Muut sponsorit olivat lähteneet kohun seurauksena. Nyt, 16 vuotta myöhemmin, mies iloitsi ja istui katsomassa suomalaisten voitonjuhlia MM-kisoissa. Kysyttäessä hän kertoi, että hänen edelleen jatkuva tukensa hiihtoliitolle ei ole perustunut menestykseen ja mitaliodotuksiin vaan liiton antidopingtyön ja nuorisotyön turvaamiseen.

Vastustus, yleinen mielipide ja häpeä mittaavat tehokkaasti motiiveja ja vakaumusta. Mitä olen valmis tekemään oikeaksi uskomani asian vuoksi yleisestä mielipiteestä huolimatta tai sitä vastaan? Miten osoitan tukeni? Kohtalaisen vähän me kristityt olemme Suomessa joutuneet tällaisia asioita miettimään. Mutta ajat muuttuvat.

Tässä lehdessä lähetystyöntekijä miettii, mikä pakko on istua autojonossa ja katsoa, kun nuoret sylkevät sivuikkunoihin. Jaksanko luovia työpaikalla, jossa ulkomaalaista vastaan juonitaan ja juorutaan? Helpommallakin elämässä pääsee. Onko tämä sen arvoista?

Juurilla kasvamisen juhlavuonna tutkailemme motiivejamme lähetystyössä mukana olemiseen. Miksi tämä olisi ”sen arvoista”? Asiaa on parasta kysyä häneltä, joka ”edessään olleen ilon tähden häpeästä välittämättä kesti ristillä kärsimykset, ja nyt istuu Jumalan valtaistuimen oikealla puolella” (Hepr.12:2). Ilolla täytyy siis olla paljonkin tekemistä motiivien kanssa.

Ilon alkulähde ja kohde on Jumala, siksi se ei riipu siitä, mitä meissä ja meidän ympärillämme tapahtuu. Keskellä vastoinkäymisiä ja kärsimystä voi kohdata syvän ja väkevän ilon, joka syntyy siitä tietoisuudesta, että armahdettuna syntisenä saa olla työssä mukana ja siitä, mikä odottaa.

On sanottu, että syvintä tuskaa ikuisessa kadotuksessa tuottaa se, että ihminen ei elämänsä aikana tarttunut tarjottuun pelastukseen. Millaista lienee ikuinen ilo? Siihen voisi liittyä väkevää kiitollisuutta siitä, että sai olla mukana ulottamassa pelastusta heille, jotka eivät muutoin olisi saaneet mahdollisuutta kuulla ja ymmärtää hyvää uutista.

”Edessä olevaan iloon” kuuluu sekin, että kerran lopullisesti käsitämme, miten asiat liittyivät toisiinsa. Olemme kuin salapoliisikertomuksessa, jossa Mestari­etsivä lopulta kokoaa väen isoon saliin ja ratkaisee ja selittää mysteerin, joka on näyttänyt sekavina vyöryvinä tapahtumina ja outoina juonenkäänteinä.

Yksi on selvää jo nyt: kun on vaikeaa, pitää tukea eikä lähteä karkuun. Ilon tähden.

 

pekka.makipaa@kylvaja.fi

Luotamme siihen, että Jumala pystyy kääntämään myös olosuhteet ja tapahtumat omien suunnitelmiensa toteuttamiseen (1. Moos.50:20), Opas lähetyselämään, s. 39.

Kylväjä toteuttaa Bangladeshin-hankkeet supistetuilla budjeteilla

Kylväjä ja bangladeshilainen yhteistyökumppani BLM-F ovat päättäneet toteuttaa molemmat tälle vuodelle Bangladeshiin suunnitellut kehitysyhteistyöhankkeet Suomen ulkoministeriön kielteisestä hanketukipäätöksestä huolimatta. Hankkeet toteutetaan merkittävästi supistetuilla budjeteilla, Kylväjä tukee BLM-F:ää 85 000 eurolla tänä vuonna. Hankkeiden alkuperäinen yhteisbudjetti vuodelle 2017 olisi ollut 558 354 euroa.

Toinen hankkeista on ruokaturvahanke, jolla pyritään mm. monipuolistamaan paikallisten ruokavalioita ja vähentämään aliravitsemusta. Toinen hanke on terveys- ja turvallisuushanke, jolla pyritään vähentämään onnettomuuksia ja lisäämään kylien ensiapuvalmiutta.

– Hankkeet ovat suurin piirtein samanlaisia kuin mitä suunniteltiin, mutta toteutamme ne nyt pienemmällä alueella ja harvemmissa kylissä kuin mikä oli alkuperäinen suunnitelma. Pienten budjettien takia BLM-F on joutunut säästämään rahaa tekemällä henkilöstövähennyksiä ja se on päättänyt myydä toisen projektiauton myöhemmin tänä keväänä, Kylväjän kehitysyhteistyökoordinaattori Rowan Clusker kertoo.

BLM-F ja Kylväjä miettivät parhaillaan myös kehitysyhteistyön tulevaisuutta ja tutkivat uusia rahoitusmahdollisuuksia nyt kun on tullut vaikeammaksi saada tukea Suomen ulkoministeriöltä.

Perendit siunattiin matkaan

Johanna ja Jüri Perendi siunattiin matkaan poikansa Toukon kanssa sunnuntaina 26.2. Jyväskylässä. He ovat lähdössä 15.3. Japaniin, Johanna toiselle työkaudelle, Jüri ensimmäiselle.

”Matkaansiunaaminen on juhlallinen hetki ja tärkeä myös lähettävälle seurakunnalle. Se muistuttaa siitä, että lähetystehtävä on tarkoitettu jokaiselle kristitylle. Jokainen saa omalla paikallaan omissa tehtävissään elää ja palvella kristittynä ja viedä ilosanomaa Vapahtajasta Jeesuksesta”, toteavat Johanna ja Jüri. ”Aloittaessamme työn Japanissa alkaa myös lähettävän seurakunnan työ lähetyskentällä.”

Perendien matkaansiunaaminen heidän muissa nimikkoseurakunnissaan Vihdissä ja Joensuussa oli jo aiemmin tänä vuonna.

Japanissa Perendit asettuvat Johannalle tuttuun Okayamaan, jossa Jürikin on vieraillut aikaisemmin. Jüri aloittaa kielikoulun ja Johanna jatkaa tuttuja töitään Toukon ehdoilla. Luvassa on ainakin englannin opettamista, kanttorin tehtäviä ja opiskelijatyötä. Tavoitteena on tutustua alueen äiteihin ja lapsiin, ja katsoa, mitä heidän kauttaan avautuu. Kylväjän läheteistä heitä on odottamassa Japanissa Lea Lukka, joka työskentelee Midorigaokan ja Seishinin seurakunnissa.

Rukoillaan Perendien lähtövalmistelujen, matkustamisen ja Japaniin asettumisen puolesta. Perendien elämää Japanissa voi seurata Facebookissa ”Perendit Japanissa”.

Kirves puun juurella

”Jos ette usko Kirjoituksia, miksi alun perin toitte ne meille?”. Afrikkalaisen anglikaanipiispan tuskastunut kysymys amerikkalaiselle kollegalleen päätti pitkän keskustelun seksuaalietiikasta Raamatun äärellä. Toinen oli painottanut Raamatun ”selvää sanaa”, toinen tarvetta tulkita sitä ”nykyisen tiedon” valossa.

Runsaassa 20 vuodessa suhtautuminen sukupuoleen, seksuaali­etiikkaan ja homoseksuaalisuuteen on tuonut protestanttisen kristillisyyden sisälle näkyvän repeymän, joka on vihdoin ja lopullisesti saavuttanut myös Suomen. Ne, jotka kuvittelevat, että kyse on kristinuskoksi kutsutun maailmanlaajan ilmiön kahdesta haarasta, yhden ja saman viinipuun erilaisista oksista, erehtyvät pahan kerran. Ero on radikaali, koska haarat eivät kasva samasta juuresta.

Millainen kasvi uhkaa parissa vuosikymmenessä tukahduttaa ja vallata vuosituhantisen kasvuston? Siemenen kylvi 1990 yhdysvaltalainen feministiprofessori Judith Butler teoksellaan Hankala sukupuoli (Gender Trouble). Teorian perusväittämä oli, että ihmisen sukupuoli ei määrity kehon biologiasta käsin (sex) vaan rakentuu sosiaalisesti (gender) yksilön valintana. Butlerin kuuluisin teesi on, että sukupuoli ei ole olemista vaan tekemistä.

Butlerin sukupuoliteoria on käynnistänyt massiivisen ja käsittämättömän vaikutusvaltaisen poliittisen liikehdinnän. Se on pyyhkäissyt länsimaisen yliopistomaailman läpi ja synnyttänyt lukemattomia oppituoleja ja tutkimuskeskuksia. Sen vaikutus näkyy erityisesti koulumaailmassa nuorten ja murrosikäisten keskuudessa, minkä satoa tullaan korjaamaan pitkään. Sukupuoliteoria ohjaa suvereenisti länsimaisia lainlaatijoita. Viimeisen 15 vuoden aikana 20 maassa avioliittoinstituutio on avattu samaa sukupuolta oleville.

Kristillisille kirkoille sukupuoliteoria on kuolemanvakava asia, koska se panee kirveen raamatullisen ihmiskäsityksen juurelle. Katkaisemalla juuret Raamattuun se käytännössä estää kutsun, valtuutuksen ja lähettämisen. Ei ole mahdollista uskoa ja luottaa rakastavaan Jumalaan uskomatta Raamattuun, jonka välityksellä hän ilmoittaa itsensä. Vain Raamatun valossa selviää sekin, että luodun ja lunastetun ihmisen, miehen tai naisen, arvoa ja ikuisuutta määrittää oleminen eikä tekeminen.

Uskonpuhdistus oli aikanaan mahdollinen, koska sen juuret johtivat Raamatun ”selvään sanaan”. Nähtiin, että Jumalan sanassa on oma sisäinen voima, joka vakuuttaa ja liikuttaa: ”Raamattu on elävä, sillä on kädet ja se tarttuu minuun, sillä on jalat ja se ajaa minua takaa”. Lutherin lausumaa voisi ehkä nimittää hänen määritelmäkseen lähetyskutsusta. Kutsu on edelleen voimassa. Sanan viljelyn ohella kutsu varjella on myös voimassa. Sen kutsun Jumala on antanut erityisesti piispoille ja esipaimenille.

pekka.makipaa@kylvaja.fi

Olemme osa liikkeelle lähetettyä Jumalan kansaa, jonka motivaatio nousee Raamatun sanasta ja rukouksesta. Juurillaan kasvava Kylväjä korostaa juhlavuonna raamattutyötä ja se merkitystä lähetystyössä ja työalueiden arjessa.” (Kylväjän toimintasuunnitelma 2017).

Lähetyselämää parhaimmillaan: PK Inter suuntaa kohti Ateenaa

kuvat: Aki Korhonen

PK International 2017, SRO:n ja Kylväjän nuorten raamattulinjan viisi innokasta nuorta aloittaa opiskeluun liittyvän kahden kuukauden opintomatkansa Kreikkaan maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Viime torstaina 16.2. Raamattuopistolla paikalla ollut seurakunta siunasi ja lähetti ryhmän pakolaistyöhön Ateenaan: ”Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten.”

Nuoret työskentelevät Ateenassa Heria Voithias -pakolaisten palvelukeskuksessa. Työ on hyvin monipuolista ruoan valmistuksesta pyhäkouluun ja jopa vaipanvaihtoon. Vaikka käytännön työtä on paljon ja palvelu on antoisaa, on aito kohtaaminen se, mikä on aiempina vuosina jättänyt jäljen opiskelijoiden sydämiin. Pakolaiset ovat jääneet monien opiskelijoiden pysyväksi rukousaiheeksi opintomatkan jälkeen.

 
Haluatko seurata mukana? 👉 http://pkinternational.omablogi.fi/

Kirkkokansan Raamattupäivä kutsuu uskonpuhdistuksen juurille

Danielle Miettinen (oik.), Heidi Kuvaja ja Tuomo Heikkilä toivottavat kaikki tervetulleeksi Kallion kirkkoon. Kuva: Janne Sironen

Kirkkokansan Raamattupäivä pidetään Finlandia-talossa Helsingissä 18.3. teemalla ”Uskonpuhdistus – mielen uudistus!”. Seitsemättä kertaa järjestettävä tapahtuma tarjoaa monipuolista ohjelmaa ja erilaisia näkökulmia uskoon ja uskonpuhdistukseen.

Kirkkokansan raamattupäivän paneelissa ovat mukana Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo, Kankaanpään seurakunnan kirkkoherra Keijo Rainerma ja Lapuan hiippakunnan lähetyssihteeri, pastori Jukka Jämsén. He keskustelevat uskonpuhdistuksesta tässä ajassa.

– Paneelissa on erilainen, mielenkiintoinen kattaus. Keskustelijoina ovat aika erilaiset herrat, joten keskustelusta voi tulla todella kiinnostava, toimittaja ja evankelista Mari Turunen sanoo. Hän itse puhuu tapahtumassa aiheesta Uskoa ja elämää.

Paneelin jälkeen vuorossa on ehkä päivän yllättävin nimi, Jippu. Pop-musiikillaan tunnetuksi tullut Jippu julkaisi ensimmäisen hengellisen levynsä marraskuussa ja työskentelee Turun Mikaelin seurakunnan musiikkievankelistana.

– On hienoa saada Jippu Kirkkokansan Raamattupäivään! Siinä on artisti, taiteilija ja evankelista samassa paketissa. Jippu pystyy vetämään vakuuttavan keikan sekä Tavastialla että kirkossa, Turunen kehuu.

Päivän muita puhujavieraita ovat Raimo Mäkelä, Marko Sagulin sekä Päivi ja Niilo Räsänen.

Ohjelma alkaa klo 10 ja päättyy aikuisten osalta klo 16 ehtoolliseen. Nuorille ja nuorille aikuisille on vielä iltaohjelmaa, jossa esiintyvät muun muassa Juhani ja MGtH.

Aamupäivän ohjelma lähetetään suorana lähetyksenä Radio Deissä klo 10-11.45.

Tapahtuman järjestävät Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto sekä Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys.

 

Artikkeli päivitetty 15.3.

Kesäpäivillä mennään syvemmälle

”Niinhän se käy, kun meillä kotona ei ikinä rukkoilla”. Tästä 5-vuotiaan pojan lausahduksesta sai yli 100 vuotta sitten alkunsa Raahen seurakunnan lähetysompeluseuratoiminta.

Seurakunnan keskeltä lähetystyöhön lähtemistä ja lähettämistä pohditaan Lähetyksen kesäpäivillä 16.-18.6.2017 Raahessa. Tarinat lähetyselämän ihmeistä jatkuvat nukketeatterin näyttämöllä Matin matkassa maailmalle. Lähetysmaailmassa on Kylväjän työalueiden lisäksi esillä tämä tuore työmuoto ja muuta lähetyskasvastusmateriaalia.

Päivillä syvennytään myös reformaation ja itsenäisyyden juhlavuoden teemoihin. Raamattuopetusten, urheilutapahtumien ja kanavien päätteeksi illan kirkkohetket vievät syvemmälle rukoukseen. Kylväjän perustajan Per Wallendorffin kirja Taivasten valtakunnan salaisuus tarjoillaan Jukka Leppilammen musiikin ympäröimänä. Tuttuun tapaan ohjelmassa on lapsille ja nuorille maistuvaa menoa.

Seurakunnan edustajien tapaaminen on lauantaina 17.6. klo 14.15-15.00 Raahen kirkossa. Mukana Oulun hiippakunnan kansainvälisen työn hiippakuntasihteeri Matti Laurila ja kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg.

Kesäpäivien koko ohjelmaan pääset tutustumaan tästä.

Yitzak

Rabbin opetushetki iltamyöhällä pienessä sefardijuutalaisten synagogassa Jerusalemissa oli juuri päättynyt. Kurkistaessamme ikkunasta sisään yksi miehistä alkoi viittilöidä ja tuli hakemaan meidät ulkoa. Saimme kipan päähän ja Viulunsoittaja katolla -musikaalin maitomies Tevjeä muistuttanut Yitzak ryhtyi kertomaan, mitä rabbi oli juuri sanonut. Synagogan sulkeuduttua keskustelumme jatkui kadulla. Parin tunnin kuluttua ystävällinen Yitzak halusi vielä viedä meidät kävelykadun jäätelöbaariin. Kertomusten, vertausten ja kysymysten kautta lakimieheksi osoittautunut ystävämme selitti juutalaista identiteettiään.

Mies ei puhunut mitään abs­traktia ja teoreettista uskostaan, vaan kuunteli kärsivällisesti ja kertoi aina uuden tarinan kun keskustelimme Jumalasta, Jeesuksesta, uskosta ja elämästä ja siitä, mikä yhdisti ja erotti meitä. Jossain välissä huumorintajuinen Tevjemme katsahti taivaalle ja sanoi: ”Jumala, täällä minä keskustelen näiden kolmen suomalaisen pakanan kanssa, vaikka pitäisi olla valmistautumassa huomiseen oikeudenkäyntiin. Syy on Sinun, Sinä toit meidät yhteen. Jokin tarkoitus tällä on…” Yöllä erotessamme Yitzak lausui: ”Jotakin tästä tapaamisesta jää minuun, ehkä teihinkin”. Niin jäi. Enhän muuten kirjoittaisi lähes kolmen vuoden takaisesta kohtaamisesta öisessä Jerusalemissa.

Toista ihmistä on mahdoton ymmärtää kuvausten tai kirjeiden perusteella, pitää kohdata ja kuulla. Vaikka lukisin parhaimmat juutalaisuutta tai islamia selittävät teokset, kuuntelisin viisaat luennot tai katsoisin aiheesta laadukkaimmat TV-ohjelmat, jäisin kuulopuheiden varaan. Näinhän on myös kristillisen uskon laita. Jumala tuli ihmiseksi, jotta voisimme päästä osalliseksi hänestä itsestään, eikä vain hänen kirjallisesta tahdostaan.

Raamattu ei ala ylevillä ajatuksilla ja viisailla pohdinnoilla olevaisesta, vaan kertomalla, mitä tapahtui Aadamille ja Eevalle, heidän lapsilleen ja monen monelle muulle. Jumala opettaa meitä useimmiten toisten kautta.

Kylväjässä haluamme asettaa Jeesuksen lähetysajattelumme keskiöön. Se tarkoittaa käytännössä ennen muuta elämistä hänen kanssaan siellä, missä häntä ei vielä tai enää tunneta, ja viipymistä niin pitkään, että ihmiset oppivat rakastamaan tai vihaamaan häntä – tai meitä. Lähetyselämässä ei mikään korvaa Jumalan sanan ohella henkilökohtaista kohtaamista.

Juurillaan kasvavalle Kylväjälle osallistuminen juutalaisten keskuudessa tehtävään lähetystyöhön on myös teologisesti merkittävää. Aikana jolloin monet kirkot ja järjestöt ovat luopumassa juutalaistyöstä, yhteys messiaanisiin juutalaisiin on erityinen siunaus ja tehtävä meille ja kirkollemme.

Ystävällinen Yitzak oli sitä mieltä, että väistelen omaa vastuutani, kun kuvittelen pelastuvani uskomalla Jeesuksen ansioihin. Hurskas lakimies tiesi kyllä liiton kansaan kuulumisestaan huolimatta joutuvansa henkilökohtaisesti vastuuseen viimeisenä päivänä. Rukoilen, että keskustelumme auttoi häntä valmistautumisessa viimeiseen oikeudenkäyntiin.

pekka.makipaa@kylvaja.fi

Lähetys syntyy Jumalan sydämessä ja on siksi henkilökohtaista. Lähetysteologiamme kärkenä on elävä, puhuva persoona, ”Minä olen”, ei asia, oppi, ohjeistus tai maailmaselitys.” (Opas lähetyselämään s. 14)

Kielteisillä hanketukipäätöksillä surullisia seurauksia Bangladeshissa

BLM-F:n johtaja Chondon Soren

Miten ulkoministeriön kielteiset hanketukipäätökset vaikuttavat BLM-F:ään ja bangladeshilaisiin hyödynsaajiin? Bangladeshilaisen yhteistyöjärjestömme BLM-F:n johtaja Chondon Soren vastaa:

– Ilman rahoitusta BLM-F ei voi ottaa askeltakaan eteenpäin. Monet työntekijöistä menettävät työnsä. Nuoremmilla saattaa olla mahdollisuus saada muita töitä, mutta meille vanhemmille, noin 50-vuotiaille, se on paljon vaikeampaa. Jos emme saa jatkaa työssämme, joudumme menemään kotikyliimme maaseudulle ja tekemään maataloustöitä. Selviäisimme hengissä, mutta se vaatisi paljon totuttelua. Mutta Jumala johdattaa meitä. Joskus mietin, miten päivätyöläiset selviävät – he eivät tiedä, saavatko he töitä huomenna, mutta he pysyvät hengissä ja Jumala pitää heistä huolen. Niin kuin Raamatussa sanotaan: ”älkää murehtiko huomispäivästä”.

– Meillä on hyvä yhteistyö hyödynsaajien kanssa. Tapasin eilen hyödynsaajia ja he todistavat siitä, että ovat nyt paremmassa elämäntilanteessa BLM-F:n tähden. He sanoivat: ”Nyt meillä on omaa rahaa, emme ole riippuvaisia muista ja olemme pystyneet investoimaan oman perheemme elämään. BLM-F:n takia lapsemme ja nuoremme ovat nyt koulussa ja opiskelevat. Meidän elämämme on ollut vaikeaa, mutta BLM-F:n tuen ja säästöryhmämme takia selviämme nyt paremmin ja elämä on helpompaa.” Jos emme saa hankkeillemme tukea hyödynsaajat jäävät osattomaksi tästä kaikesta ja joutuvat jatkamaan elämäänsä köyhyydessä.

– Meillä on myös hyvät suhteet paikallisiin viranomaisiin. Kun tällainen katastrofi kohtaa meitä, he saattavat ihmetellä, että miksi lahjoittaja yhtäkkiä lopettaa tukensa, onko BLM-F tehnyt jotain väärin? Tähän asti meillä on ollut hyvä maine ja olemme alueemme merkittävin kansalaisjärjestö.

– Olemme kiitollisia siitä, että Kylväjä yrittää kerätä rahaa, jotta edes jotain toimistamme voisi jatkua.

Kehitysyhteistyötuki väheni kriittisesti

Toinen tälle vuodelle suunnitelluista hankkeista Bangladeshissa olisi sisältänyt muun muassa ensiapukoulutusta.

Suomen ulkoasiainministeriön hanketukipäätökset julkaistiin joulun alla. Lähetysyhdistys Kylväjä oli hakenut tukea kahdelle hankkeelle Bangladeshissa ja neljälle Mongoliassa.  Hakemuksista hyväksyttiin vain kaksi hanketta Mongoliaan. Tukea saavat yksinhuoltajaäitien voimaannuttamisen sekä liikuntavammaisten vertaistuen ja lisääntymisterveyden hankkeet. Hankkeet edistävät yksinhuoltajaäitien kouluttautumista ja työllistymistä sekä vahvistavat liikuntavammaisten naisten asemaa ja pääsyä heille soveltuvien lisääntymis- ja synnytyspalvelujen piiriin. Kylväjä on kiitollinen ulkoministeriön tuesta näille hankkeille.

Alkoholistien kuntoutustyöhanke ja Arhangain läänin vammaistentukiprojektin jatkohakemus eivät saaneet tukea.  Näin ollen alkoholistien kuntoutustyötä ei voida laajentaa ja Arhangain vammaiskomitea joutuu ottamaan täyden vastuun vammaistyöstä Arhangain läänissä ilman ulkopuolista tukea.

Kaikki Bangladeshin kehitysyhteistyöhankkeet saivat kieltävät päätökset. Tämä on suuri isku Kylväjälle ja bangladeshilaiselle yhteistyökumppanillemme BLM-F:lle sekä kymmenille tuhansille köyhille, jotka olisivat hyötyneet hankkeista.

Terveys ja turvallisuus -hanke olisi edistänyt kyläläisten pääsyä terveydenhuollon piiriin ja parantanut kylien turvallisuutta esimerkiksi aitojen rakentamisella lampien ympärille estämään pienten lasten hukkumistapauksia.

Ruokaturvahanke olisi parantanut maaseudun ihmisten mahdollisuuksia saada ravitsevaa ruokaa vuoden ympäri. Hankkeeseen olisi sisältynyt muun muassa keittiöpuutarhojen rakentamista ja pienten lasten ravitsemusohjelma.

Kylväjän kehitysyhteistyökoordinaattori Rowan Clusker on pettynyt päätöksiin:

– Oli todella surullista kuulla näistä päätöksistä.  Näillä hankkeilla olisimme voineet auttaa köyhiä maattomia ihmisiä syrjäseuduilla Bangladeshissa – juuri sellaisia ihmisiä, jotka eivät muuten saa apua.

Kielteisten hanketukipäätösten lopullisista vaikutuksista ei ole vielä varmuutta, mutta Bangladeshissa joudutaan varmasti irtisanomaan hyviä, uskollisia työntekijöitä.

Bangladeshiin kohdistetun joulukeräyksen turvin voidaan edelleen tukea naisten säästöryhmiä ja jatkaa vuohi- ja kyyhkyslakkatyötä sekä kyläkätilöiden koulutusta ja Uzirpurin koulutuskeskusta omakustanteisesti.

Kylväjän kehitysyhteistyöhön voi osallistua tukemalla sitä rukouksin ja taloudellisesti. Lisätietoja: www.kylvaja.fi/lahjoita

 

UM:n tiedote hanketukipäätöksistä

Yksi nimi ylitse muiden

Osallistuin menneellä viikolla kansainväliseen työpajaan, jossa tarkasteltiin lähetyksen asemaa jäsenkatoa kärsivissä luterilaisissa kirkoissa. Tapauskertomuksena oli 0,8 miljoonan jäsenen Keski-Saksan evankelinen kirkko (Evangelische Kirche in Mitteldeutschland, EKM). Sen lähetystyöstä vastaava edustaja totesi: ”Olemme luovuttaneet, meillä ei ole mitään reittikarttaa tulevaisuuteen”.

Uskonpuhdistuksen sydänmailla sijaitsevan kirkon keskus on Erfurtissa, Martti Lutherin opiskelukaupungissa. Wittenberg, Eisleben ja muut uskonpuhdistajan elämään liittyvät kaupungit sijaitsevat EKM:n alueella. Kirkolla on noin 1000 pastoria ja yli 4000 kirkkorakennusta. Alueen väestöstä noin 6–11 prosenttia kuuluu kirkkoon, paikkakunnasta riippuen. Jäsenmäärä laskee kolme kertaa nopeammin kuin alueen väkiluku. 95 prosentilla nuorista ei ole mitään yhteyttä kirkkoon. Joissakin seurakunnissa jumalanpalvelus järjestetään vain pyydettäessä – eikä kukaan pyydä. Kirkon häviämiseen tarvitaan noin neljä sukupolvea ja jälleenrakentaminen vie saman verran, sanoivat saksalaiset.

EKM on yksi Saksan protestanttisista maakirkoista, joiden yhteenliittymä EKD teki 9.11.2016 yksimielisen päätöksen lopettaa lähetystyö juutalaisten keskuudessa. Nyt kirkoissa keskustellaan lähetystyön tarpeellisuudesta muslimien keskuudessa. Näin vähitellen ”lämmin, avara ja sisäänsä sulkeva” luterilaisuus on sulamassa saksalaiseen yhteiskuntaan. Jolla on korvat, se kuulkoon.

Uskonpuhdistuksen juhlavuosi ja paluu alkulähteille muistuttavat, että uskolla on myös poissulkeva ulottuvuus. Jouluna siitä kertoo keisari Augustuksen ja Jeesuksen yhteys. Molempia nimitettiin Jumalan pojaksi ja pelastajaksi. Keisari sai sen, mikä hänelle kuului, eli veronsa, mutta ei sitä, millaisena hän halusi tulla nähdyksi ja ymmärretyksi: Augustus = ”palvonnan arvoinen”. Usko Jeesukseen sulki pois ”uskon” keisariin. Tämän todeksi eläminen nöyrästi, mutta perään antamatta takasi elinvoimaisen kristillisyyden alkuvuosisatoina. Eikö edelleenkin?

Joulun tapahtumien lohdullisin ja ihmeellisin puoli on mielestäni niiden ulkonaisessa mitättömyydessä ja vastakohtaisuudessa. Valtakunnan syrjäseudulle työläisperheeseen syntyneen Jeesuksen aikalaisilla tuskin kenelläkään oli käsitystä lapsen merkittävyydestä, vaikka hänet nimettiin pelastajaksi. ”Hän tuli omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan” (Joh.1:11). Ajallaan keisarin ja alamaisen osat vaihtuvat.

”Uskomme salaisuus on suuri”, kirjoittaa pitkäaikainen Japanin-lähettimme Lea Lukka tässä lehdessä. Samasta salaisuudesta Martti Luther opettaa: ”Rakkaat ystävät, älkää kutsuko huonoksi Raamatun tuntijaksi sellaista, joka osaa lausua Jeesuksen Kristuksen nimen oikealla tavalla”. Voisiko tämä neuvo kaikessa yksinkertaisuudessaan sytyttää kylmenneet tuhkat?

 

pekka.makipaa@kylvaja.fi

”Sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän on pelastava kansansa sen synneistä.” Matt.1:21

Kyyhkyslakat ja vuohet tuovat toimeentuloa bangladeshilaisperheille

Kyyhkyslakan voi ripustaa roikkumaan katosta Bangladeshissa.

Kyyhkyslakat ja vuohet tuovat merkittävän lisän perheiden toimeentuloon Bangladeshin maaseudulla. Perheenäiti Purnima kertoo, että kyyhkyslakka on helppohoitoinen ja hyöty on suuri.

– Kyyhkyslakka ei vie paljoa tilaa, koska sen voi laittaa roikkumaan katosta talon ulkopuolelle. Kyyhkysiä on halpa ruokkia ja ne pysyvät hyvin terveinä. Jos on 4-5 paria kyyhkysiä, voi saada uusia tipuja joka kuussa. Kyyhkysenliha on todella maukasta, kaikki pitävät siitä! Se on meille tärkeää lisäravintoa, varsinkin jos on aliravittu tai sairas. Silloin kun myyn kyyhkysiä, saan niistä hyvää lisätienestiä.

Vuohien avulla säästöryhmäläiset ovat pystyneet ostamaan muun muassa peltoa ja peltikaton.

Perheenäiti Mollika sai hankkeen avulla yhden vuohen neljä vuotta sitten.

– Nyt minulla on kuusi vuohta! Olen myynyt kolme vuohta. Niistä saatujen rahojen avulla pystyin ostamaan palan maata, jossa viljelemme kasviksia. Vuohesta on ollut suurta apua koko perheellemme ja perheemme hyvinvoinnille.

Myös perheenäiti Baroti sai hankkeen kautta vuohen neljä vuotta sitten.

– Se on saanut poikasia ja tuottanut neljä kiliä lisää. Olen myynyt niistä kaksi. Myyntivoiton avulla ostin peltikaton kotiini ja palan maata. Olen todella iloinen hankkeen vuohiohjelmasta. Se on auttanut perhettäni monin tavoin! Vuohen saaminen on ratkaissut monta ongelmaamme.

Perheenisä Uzirpurista kertoo:

– Sairastuin kerran vakavasti ja tarvitsin rahaa päästäkseni hoitoon. Perheemme on köyhä, olen päivätyöläinen eikä minulla ole säästöjä. Onneksi vaimoni on säästöryhmän jäsen ja hän sai sieltä vuohen, joka on poikinut niin, että nyt vuohia on jo useampia. Vaimoni myi yhden vuohen ja maksoi saamallaan rahalla hoitoni. Vaimoni ansioista parannuin. Olen kiitollinen siitä. että hän on säästöryhmässä.