Viestintä

Lähetyselämää parhaimmillaan: PK Inter suuntaa kohti Ateenaa

kuvat: Aki Korhonen

PK International 2017, SRO:n ja Kylväjän nuorten raamattulinjan viisi innokasta nuorta aloittaa opiskeluun liittyvän kahden kuukauden opintomatkansa Kreikkaan maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Viime torstaina 16.2. Raamattuopistolla paikalla ollut seurakunta siunasi ja lähetti ryhmän pakolaistyöhön Ateenaan: ”Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten.”

Nuoret työskentelevät Ateenassa Heria Voithias -pakolaisten palvelukeskuksessa. Työ on hyvin monipuolista ruoan valmistuksesta pyhäkouluun ja jopa vaipanvaihtoon. Vaikka käytännön työtä on paljon ja palvelu on antoisaa, on aito kohtaaminen se, mikä on aiempina vuosina jättänyt jäljen opiskelijoiden sydämiin. Pakolaiset ovat jääneet monien opiskelijoiden pysyväksi rukousaiheeksi opintomatkan jälkeen.

 
Haluatko seurata mukana? 👉 http://pkinternational.omablogi.fi/

Kirkkokansan Raamattupäivä kutsuu uskonpuhdistuksen juurille

Danielle Miettinen (oik.), Heidi Kuvaja ja Tuomo Heikkilä toivottavat kaikki tervetulleeksi Kallion kirkkoon. Kuva: Janne Sironen

Kirkkokansan Raamattupäivä pidetään Helsingissä Kallion kirkossa 18.3. teemalla ”Uskonpuhdistus – mielen uudistus!”. Seitsemättä kertaa järjestettävä tapahtuma tarjoaa monipuolista ohjelmaa ja erilaisia näkökulmia uskoon ja uskonpuhdistukseen.

Kirkkokansan raamattupäivän paneelissa ovat mukana Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo, Kankaanpään seurakunnan kirkkoherra Keijo Rainerma ja Lapuan hiippakunnan lähetyssihteeri, pastori Jukka Jämsén. He keskustelevat uskonpuhdistuksesta tässä ajassa.

– Paneelissa on erilainen, mielenkiintoinen kattaus. Keskustelijoina ovat aika erilaiset herrat, joten keskustelusta voi tulla todella kiinnostava, toimittaja ja evankelista Mari Turunen sanoo. Hän itse puhuu tapahtumassa aiheesta Uskoa ja elämää.

Paneelin jälkeen vuorossa on ehkä päivän yllättävin nimi, Jippu. Pop-musiikillaan tunnetuksi tullut Jippu julkaisi ensimmäisen hengellisen levynsä marraskuussa ja työskentelee Turun Mikaelin seurakunnan musiikkievankelistana.

– On hienoa saada Jippu Kirkkokansan Raamattupäivään! Siinä on artisti, taiteilija ja evankelista samassa paketissa. Jippu pystyy vetämään vakuuttavan keikan sekä Tavastialla että kirkossa, Turunen kehuu.

Päivän muita puhujavieraita ovat Raimo Mäkelä, Marko Sagulin sekä Päivi ja Niilo Räsänen.

Ohjelma alkaa klo 10 ja päättyy aikuisten osalta klo 16 ehtoolliseen. Nuorille ja nuorille aikuisille on vielä iltaohjelmaa, jossa esiintyvät muun muassa Juhani ja MGtH.

Aamupäivän ohjelma lähetetään suorana lähetyksenä Radio Deissä klo 10-11.45.

Tapahtuman järjestävät Kallion seurakunta, Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto sekä Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys.

Kesäpäivillä mennään syvemmälle

”Niinhän se käy, kun meillä kotona ei ikinä rukkoilla”. Tästä 5-vuotiaan pojan lausahduksesta sai yli 100 vuotta sitten alkunsa Raahen seurakunnan lähetysompeluseuratoiminta.

Seurakunnan keskeltä lähetystyöhön lähtemistä ja lähettämistä pohditaan Lähetyksen kesäpäivillä 16.-18.6.2017 Raahessa. Tarinat lähetyselämän ihmeistä jatkuvat nukketeatterin näyttämöllä Matin matkassa maailmalle. Lähetysmaailmassa on Kylväjän työalueiden lisäksi esillä tämä tuore työmuoto ja muuta lähetyskasvastusmateriaalia.

Päivillä syvennytään myös reformaation ja itsenäisyyden juhlavuoden teemoihin. Raamattuopetusten, urheilutapahtumien ja kanavien päätteeksi illan kirkkohetket vievät syvemmälle rukoukseen. Kylväjän perustajan Per Wallendorffin kirja Taivasten valtakunnan salaisuus tarjoillaan Jukka Leppilammen musiikin ympäröimänä. Tuttuun tapaan ohjelmassa on lapsille ja nuorille maistuvaa menoa.

Seurakunnan edustajien tapaaminen on lauantaina 17.6. klo 14.15-15.00 Raahen kirkossa. Mukana Oulun hiippakunnan kansainvälisen työn hiippakuntasihteeri Matti Laurila ja kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg.

Kesäpäivien koko ohjelmaan pääset tutustumaan tästä.

Kielteisillä hanketukipäätöksillä surullisia seurauksia Bangladeshissa

BLM-F:n johtaja Chondon Soren

Miten ulkoministeriön kielteiset hanketukipäätökset vaikuttavat BLM-F:ään ja bangladeshilaisiin hyödynsaajiin? Bangladeshilaisen yhteistyöjärjestömme BLM-F:n johtaja Chondon Soren vastaa:

– Ilman rahoitusta BLM-F ei voi ottaa askeltakaan eteenpäin. Monet työntekijöistä menettävät työnsä. Nuoremmilla saattaa olla mahdollisuus saada muita töitä, mutta meille vanhemmille, noin 50-vuotiaille, se on paljon vaikeampaa. Jos emme saa jatkaa työssämme, joudumme menemään kotikyliimme maaseudulle ja tekemään maataloustöitä. Selviäisimme hengissä, mutta se vaatisi paljon totuttelua. Mutta Jumala johdattaa meitä. Joskus mietin, miten päivätyöläiset selviävät – he eivät tiedä, saavatko he töitä huomenna, mutta he pysyvät hengissä ja Jumala pitää heistä huolen. Niin kuin Raamatussa sanotaan: ”älkää murehtiko huomispäivästä”.

– Meillä on hyvä yhteistyö hyödynsaajien kanssa. Tapasin eilen hyödynsaajia ja he todistavat siitä, että ovat nyt paremmassa elämäntilanteessa BLM-F:n tähden. He sanoivat: ”Nyt meillä on omaa rahaa, emme ole riippuvaisia muista ja olemme pystyneet investoimaan oman perheemme elämään. BLM-F:n takia lapsemme ja nuoremme ovat nyt koulussa ja opiskelevat. Meidän elämämme on ollut vaikeaa, mutta BLM-F:n tuen ja säästöryhmämme takia selviämme nyt paremmin ja elämä on helpompaa.” Jos emme saa hankkeillemme tukea hyödynsaajat jäävät osattomaksi tästä kaikesta ja joutuvat jatkamaan elämäänsä köyhyydessä.

– Meillä on myös hyvät suhteet paikallisiin viranomaisiin. Kun tällainen katastrofi kohtaa meitä, he saattavat ihmetellä, että miksi lahjoittaja yhtäkkiä lopettaa tukensa, onko BLM-F tehnyt jotain väärin? Tähän asti meillä on ollut hyvä maine ja olemme alueemme merkittävin kansalaisjärjestö.

– Olemme kiitollisia siitä, että Kylväjä yrittää kerätä rahaa, jotta edes jotain toimistamme voisi jatkua.

Kehitysyhteistyötuki väheni kriittisesti

Toinen tälle vuodelle suunnitelluista hankkeista Bangladeshissa olisi sisältänyt muun muassa ensiapukoulutusta.

Suomen ulkoasiainministeriön hanketukipäätökset julkaistiin joulun alla. Lähetysyhdistys Kylväjä oli hakenut tukea kahdelle hankkeelle Bangladeshissa ja neljälle Mongoliassa.  Hakemuksista hyväksyttiin vain kaksi hanketta Mongoliaan. Tukea saavat yksinhuoltajaäitien voimaannuttamisen sekä liikuntavammaisten vertaistuen ja lisääntymisterveyden hankkeet. Hankkeet edistävät yksinhuoltajaäitien kouluttautumista ja työllistymistä sekä vahvistavat liikuntavammaisten naisten asemaa ja pääsyä heille soveltuvien lisääntymis- ja synnytyspalvelujen piiriin. Kylväjä on kiitollinen ulkoministeriön tuesta näille hankkeille.

Alkoholistien kuntoutustyöhanke ja Arhangain läänin vammaistentukiprojektin jatkohakemus eivät saaneet tukea.  Näin ollen alkoholistien kuntoutustyötä ei voida laajentaa ja Arhangain vammaiskomitea joutuu ottamaan täyden vastuun vammaistyöstä Arhangain läänissä ilman ulkopuolista tukea.

Kaikki Bangladeshin kehitysyhteistyöhankkeet saivat kieltävät päätökset. Tämä on suuri isku Kylväjälle ja bangladeshilaiselle yhteistyökumppanillemme BLM-F:lle sekä kymmenille tuhansille köyhille, jotka olisivat hyötyneet hankkeista.

Terveys ja turvallisuus -hanke olisi edistänyt kyläläisten pääsyä terveydenhuollon piiriin ja parantanut kylien turvallisuutta esimerkiksi aitojen rakentamisella lampien ympärille estämään pienten lasten hukkumistapauksia.

Ruokaturvahanke olisi parantanut maaseudun ihmisten mahdollisuuksia saada ravitsevaa ruokaa vuoden ympäri. Hankkeeseen olisi sisältynyt muun muassa keittiöpuutarhojen rakentamista ja pienten lasten ravitsemusohjelma.

Kylväjän kehitysyhteistyökoordinaattori Rowan Clusker on pettynyt päätöksiin:

– Oli todella surullista kuulla näistä päätöksistä.  Näillä hankkeilla olisimme voineet auttaa köyhiä maattomia ihmisiä syrjäseuduilla Bangladeshissa – juuri sellaisia ihmisiä, jotka eivät muuten saa apua.

Kielteisten hanketukipäätösten lopullisista vaikutuksista ei ole vielä varmuutta, mutta Bangladeshissa joudutaan varmasti irtisanomaan hyviä, uskollisia työntekijöitä.

Bangladeshiin kohdistetun joulukeräyksen turvin voidaan edelleen tukea naisten säästöryhmiä ja jatkaa vuohi- ja kyyhkyslakkatyötä sekä kyläkätilöiden koulutusta ja Uzirpurin koulutuskeskusta omakustanteisesti.

Kylväjän kehitysyhteistyöhön voi osallistua tukemalla sitä rukouksin ja taloudellisesti. Lisätietoja: www.kylvaja.fi/lahjoita

 

UM:n tiedote hanketukipäätöksistä

Yksi nimi ylitse muiden

Osallistuin menneellä viikolla kansainväliseen työpajaan, jossa tarkasteltiin lähetyksen asemaa jäsenkatoa kärsivissä luterilaisissa kirkoissa. Tapauskertomuksena oli 0,8 miljoonan jäsenen Keski-Saksan evankelinen kirkko (Evangelische Kirche in Mitteldeutschland, EKM). Sen lähetystyöstä vastaava edustaja totesi: ”Olemme luovuttaneet, meillä ei ole mitään reittikarttaa tulevaisuuteen”.

Uskonpuhdistuksen sydänmailla sijaitsevan kirkon keskus on Erfurtissa, Martti Lutherin opiskelukaupungissa. Wittenberg, Eisleben ja muut uskonpuhdistajan elämään liittyvät kaupungit sijaitsevat EKM:n alueella. Kirkolla on noin 1000 pastoria ja yli 4000 kirkkorakennusta. Alueen väestöstä noin 6–11 prosenttia kuuluu kirkkoon, paikkakunnasta riippuen. Jäsenmäärä laskee kolme kertaa nopeammin kuin alueen väkiluku. 95 prosentilla nuorista ei ole mitään yhteyttä kirkkoon. Joissakin seurakunnissa jumalanpalvelus järjestetään vain pyydettäessä – eikä kukaan pyydä. Kirkon häviämiseen tarvitaan noin neljä sukupolvea ja jälleenrakentaminen vie saman verran, sanoivat saksalaiset.

EKM on yksi Saksan protestanttisista maakirkoista, joiden yhteenliittymä EKD teki 9.11.2016 yksimielisen päätöksen lopettaa lähetystyö juutalaisten keskuudessa. Nyt kirkoissa keskustellaan lähetystyön tarpeellisuudesta muslimien keskuudessa. Näin vähitellen ”lämmin, avara ja sisäänsä sulkeva” luterilaisuus on sulamassa saksalaiseen yhteiskuntaan. Jolla on korvat, se kuulkoon.

Uskonpuhdistuksen juhlavuosi ja paluu alkulähteille muistuttavat, että uskolla on myös poissulkeva ulottuvuus. Jouluna siitä kertoo keisari Augustuksen ja Jeesuksen yhteys. Molempia nimitettiin Jumalan pojaksi ja pelastajaksi. Keisari sai sen, mikä hänelle kuului, eli veronsa, mutta ei sitä, millaisena hän halusi tulla nähdyksi ja ymmärretyksi: Augustus = ”palvonnan arvoinen”. Usko Jeesukseen sulki pois ”uskon” keisariin. Tämän todeksi eläminen nöyrästi, mutta perään antamatta takasi elinvoimaisen kristillisyyden alkuvuosisatoina. Eikö edelleenkin?

Joulun tapahtumien lohdullisin ja ihmeellisin puoli on mielestäni niiden ulkonaisessa mitättömyydessä ja vastakohtaisuudessa. Valtakunnan syrjäseudulle työläisperheeseen syntyneen Jeesuksen aikalaisilla tuskin kenelläkään oli käsitystä lapsen merkittävyydestä, vaikka hänet nimettiin pelastajaksi. ”Hän tuli omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan” (Joh.1:11). Ajallaan keisarin ja alamaisen osat vaihtuvat.

”Uskomme salaisuus on suuri”, kirjoittaa pitkäaikainen Japanin-lähettimme Lea Lukka tässä lehdessä. Samasta salaisuudesta Martti Luther opettaa: ”Rakkaat ystävät, älkää kutsuko huonoksi Raamatun tuntijaksi sellaista, joka osaa lausua Jeesuksen Kristuksen nimen oikealla tavalla”. Voisiko tämä neuvo kaikessa yksinkertaisuudessaan sytyttää kylmenneet tuhkat?

 

pekka.makipaa@kylvaja.fi

”Sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän on pelastava kansansa sen synneistä.” Matt.1:21

Kyyhkyslakat ja vuohet tuovat toimeentuloa bangladeshilaisperheille

Kyyhkyslakan voi ripustaa roikkumaan katosta Bangladeshissa.

Kyyhkyslakat ja vuohet tuovat merkittävän lisän perheiden toimeentuloon Bangladeshin maaseudulla. Perheenäiti Purnima kertoo, että kyyhkyslakka on helppohoitoinen ja hyöty on suuri.

– Kyyhkyslakka ei vie paljoa tilaa, koska sen voi laittaa roikkumaan katosta talon ulkopuolelle. Kyyhkysiä on halpa ruokkia ja ne pysyvät hyvin terveinä. Jos on 4-5 paria kyyhkysiä, voi saada uusia tipuja joka kuussa. Kyyhkysenliha on todella maukasta, kaikki pitävät siitä! Se on meille tärkeää lisäravintoa, varsinkin jos on aliravittu tai sairas. Silloin kun myyn kyyhkysiä, saan niistä hyvää lisätienestiä.

Vuohien avulla säästöryhmäläiset ovat pystyneet ostamaan muun muassa peltoa ja peltikaton.

Perheenäiti Mollika sai hankkeen avulla yhden vuohen neljä vuotta sitten.

– Nyt minulla on kuusi vuohta! Olen myynyt kolme vuohta. Niistä saatujen rahojen avulla pystyin ostamaan palan maata, jossa viljelemme kasviksia. Vuohesta on ollut suurta apua koko perheellemme ja perheemme hyvinvoinnille.

Myös perheenäiti Baroti sai hankkeen kautta vuohen neljä vuotta sitten.

– Se on saanut poikasia ja tuottanut neljä kiliä lisää. Olen myynyt niistä kaksi. Myyntivoiton avulla ostin peltikaton kotiini ja palan maata. Olen todella iloinen hankkeen vuohiohjelmasta. Se on auttanut perhettäni monin tavoin! Vuohen saaminen on ratkaissut monta ongelmaamme.

Perheenisä Uzirpurista kertoo:

– Sairastuin kerran vakavasti ja tarvitsin rahaa päästäkseni hoitoon. Perheemme on köyhä, olen päivätyöläinen eikä minulla ole säästöjä. Onneksi vaimoni on säästöryhmän jäsen ja hän sai sieltä vuohen, joka on poikinut niin, että nyt vuohia on jo useampia. Vaimoni myi yhden vuohen ja maksoi saamallaan rahalla hoitoni. Vaimoni ansioista parannuin. Olen kiitollinen siitä. että hän on säästöryhmässä.

 

Äidit ottavat kyläkätilöiden neuvoista vaarin

Naiset ilmoittautuivat äitiysneuvolassa Bangladeshissa.

Hankkeen kouluttama kyläkätilö kävi raskaana olevan naisen luona tekemässä tarkastuksen ja huomasi, että nainen odotti kolmosia. Kyläkätilö neuvoi naista menemään ultraäänitutkimukseen, joka vahvisti kyläkätilön päätelmän oikeaksi. Kyläkätilö selitti naiselle, että kolmosraskaudessa ja -synnytyksessä on riskejä ja kolmoset tulisi synnyttää sairaalassa. Nainen otti neuvon vakavasti ja synnytti lapset sairaalassa. Äiti voi hyvin ja kolmoset kasvavat hienosti. Kyläkätilö käy perheen luona tukemassa äitiä, tekemässä terveystarkastuksia ja antamassa neuvoja.

Terveyshankkeen työntekijä meni Lockidanga-nimiseen kylään vierailemaan perheissä ja antamaan terveysopetusta. Yhdessä kodissa hän tapasi odottavan äidin, jonka raskautta ei ollut seurattu ja jolla oli paljon turvotusta jaloissa. Työntekijä tunnisti sen raskausmyrkytyksen merkiksi ja selitti äidille, että tämän oli mentävä klinikalle tarkastettavaksi ja saamaan lisäohjeita. Äiti meni hankkeen klinikalle, missä hänen verenpaineensa mitattiin ja myös sen huomattiin olevan koholla. Hän sai hoitoa ja ohjeita kotiin ja vahvan suosituksen synnyttää lapsensa sairaalassa. Hän noudatti tätä neuvoa ja lapsi syntyi turvallisesti.

Kyläkätilöiden työllä ja raskaudenseurannalla on valtava vaikutus!

Myös sinä voit olla mukana tässä työssä antamalla joululahjan.

Terveystyötä Bangladeshin maaseudulla

Terveystyö Bangladeshissa on tiedonjakamista ja perusterveydenhuoltoa. Työn tulokset näkyvät muun muassa hygienian lisääntymisenä ja tiettyjen sairauksien vähenemisenä.

 

Terveystyö Bangladeshin maaseudulla on pitkäjänteistä työtä ruohonjuuritasolla. Sen tietää myös sairaanhoitaja Lilima, joka on työskennellyt 15 vuotta yhteistyöjärjestössämme BLM-F:ssä.
Lilima tekee monipuolista neuvolatyötä: hän tarkastaa ja neuvoo raskaana olevia naisia, pitää rokotusohjelmaa lapsille ja naisille, antaa ehkäisyneuvontaa, seuraa lasten painon kehitystä ja käy syrjäkylissä pitämässä terveysopetuksia. Lisäksi hän voi ottaa hemoglobiininäytteitä ja testata veriryhmän raskaana olevilta naisilta siltä varalta, että he joutuvat keisarinleikkaukseen.
– Pidän työssäni siitä, että saan palvella raskaana olevia naisia ja kertoa heille, kuinka heidän odottamansa lapsi voi, Lilima sanoo.

Bangladeshin maaseudulla on vielä huonoja perinteitä ja vääriä uskomuksia raskauteen ja synnytykseen liittyen. Osa Liliman työtä on oikoa vääriä käsityksiä ja jakaa oikeaa tietoa.
– Esimerkiksi jotkut saattavat laittaa vastasynnyttäneen naisen ja lapsen huoneeseen palavaa hiiltä, joka savuaa. Sen uskotaan olevan hyväksi heille. Minä kerron, että se on haitallista.
Joskus perheenjäsenet eivät päästä raskaana olevia naisia klinikalle. Siksi Lilima menee usein syrjäkyliin opettamaan naisia.
– Otan mukaan kuvia, joiden avulla opetan niin että lukutaidottomatkin voivat oppia helpommin. Kerron heille käytännöllisesti ja yksityiskohtaisesti, miten heidän tulee valmistautua synnytykseen.
Lilima opettaa myös syrjäkylien perinteisiä kyläkätilöitä hygieniasta ja siitä, mitä heidän tulee ottaa huomioon synnytyksen aikana. Perinteisesti he eivät pidä hyvää huolta hygieniasta, vaan heillä saattaa olla likaiset vaatteet päällä, kun he avustavat synnytyksessä ja synnyttävän naisen alla saattaa olla likaisia säkkikankaita.
– Opetan heille, että heillä tulee olla puhtaat vaatteet ja synnyttävä nainen voi maata puhdistetun muoviliinan päällä. Kerron myös, että he tarvitsevat keitettyä puhdasta vettä ja neuvon, miten napanuora katkaistaan hyvällä tavalla, Lilima sanoo.

Vaikka Lilimalla riittää työtä, 15 vuoden aikana on tapahtunut paljon kehitystä. Aikaisemmin syrjäseutujen ihmisillä ei ollut vessoja, mutta nykyään kaikilla on vessat. Hanke on auttanut monia rakentamaan oman vessan ja monet ovat myös itse rakentaneet itselleen vessan.
Aikaisemmin ihmiset käyttivät likaista lampivettä hampaiden pesuun ja ruoanlaittoon, mutta nykyään kylissä on kaivoja ja kyläläiset ovat oppineet käyttämään kaivovettä ruoanlaittoon. Kehitys näkyy myös klinikan arjessa:
– 15 vuotta sitten klinikallemme tuli todella paljon ihmisiä, joilla oli vaikea ripuli, mutta nykyään niitä tapauksia ei melkein enää ole. Aikaisemmin lapsilla oli myös paljon matoja, mutta nykyään ihmiset tietävät, miten niitä voi ehkäistä, Lilima kertoo.
Yksi suuri ero on myös se, että aikaisemmin naiset saivat monta lasta, mutta nykyään keskimäärin vain kaksi. Lisäksi lapset ovat terveempiä, ja vaikka he sairastuisivat, he ovat vahvempia kuin ennen, koska he saavat nykyään A-vitamiinia.

Kylväjän työalueella Naogaonin läänissä yhä yli kolmannes alle 5-vuotiaista lapsista on aliravittuja. Luku on koko Bangladeshin keskiarvoa suurempi.
Mamotan 2,5-vuotias lapsi on ollut tänä syksynä mukana hankkeen ohjelmassa, jossa aliravitut lapset saavat lisäravintoa joka päivä kolmen kuukauden ajan.
– Alussa tyttäreni painoi 7,5 kiloa. Nyt kolmen kuukauden lisäravinto-ohjelman jälkeen hän painaa 10,5 kiloa. On todella hyvä, että hän sai lisäravintoa, Mamota sanoo.
Nyt tyttö syö paremmin, on vahvempi ja nauraa enemmän kuin ennen. Hän on myös ruvennut puhumaan ja kertomaan tarinoita.
– Aikaisemmin tytär oli kovin sairas, mutta nyt hän on paljon terveempi, Mamota iloitsee.
Mamota itse on ravinto-ohjelman aikana oppinut laittamaan ravintorikasta ruokaa ja pesemään kädet ennen ruoanlaittoa.
– Ravitsevaa ruokaa ei ole vaikea tehdä ja sitä on saatavilla helposti – aikaisemmin en vain tiennyt, mikä on terveellistä ruokaa. Olen todella iloinen, että lapseni sai lisäravintoa ja on nyt terveempi. Toivon, että moni muukin lapsi voisi saada tällaista apua!

Juurillaan kasvava

”Tykkääkö Jeesus sinusta?”, kysyy Kylväjän toimiston seinällä hymyilevä Per Wallendorff minulta joka päivä ohittaessani hänet matkalla työhuoneeseen. Tunnistan suhisevan s-kirjaimen ja suomenruotsalaisen nuotin. Huomio kohdistuu hänen ystävällisiin silmiinsä ja kohtikäyvään kysymykseen, johon kannattaa vastata niin hyvinä kuin huonoina päivinä.

Teologian tohtori Per Wallendorff (1916-1995) oli omaperäinen ja sydämellinen julistaja ja sielunhoitaja, joka tunsi Raamatun ja sen juutalaisen taustan erittäin hyvin. Hänen syntymästään tulee jouluna kuluneeksi 100 vuotta. Mihin uusi sukupolvi, joka ei livenä ole koskaan kuullut eikä tavannut patriarkkaamme, kiinnittää huomiota hänen opetuksessaan? Pyysimme Siperian-lähettiämme Matti Hyttistä lukemaan Wallendorffin Taivasten valtakunnan salaisuus -kirjan, ja kertomaan vaikutelmansa tässä lehdessä.

Mattiin teki vaikutuksen sama asia kuin edellisiin sukupolviin: Wallendorffin tapa lukea Raamattua. Ajattelen, että tohtorimme lahja oli hänen kykynsä selittää Sanaa kolmiyhteisen Jumalan sisäisestä olemuksesta ja keskustelusta käsin. Kirjoitetulle sanalle uskollisena, alkukieliin syvällisesti perehtyneenä Wallendorff talutti kuulijan mukanaan seuraamaan Jumalan persoonien välistä keskustelua.

Wallendorffin lähestymistapa oli aikaansa edellä ja nykyaikaisenkin lähetysajattelun ytimessä: kolmiyhteisen Jumalan sisäistä elämää ja ulospäin suuntautuvaa toimintaa kuvataan Pojan loppuunsaatetusta sovitustyöstä käsin, samalla kun Isän luomistyö ja Pyhän Hengen rakennustyö maailmassa jatkuvat. Sanoma ja ote on kokonaisvaltaisen trinitaarista, ja samalla pelastus- ja Jeesus-keskeistä. Kun Kylväjää perustettiin, hän halusi yhdistykselle nimen, joka olisi ”niin lähellä Jeesusta itseään kuin vain Raamatusta löytyisi”.

Avaamme uskonpuhdistuksen juhlavuoden 2017 julkaisemalla kielellisesti uudistetun painoksen Taivasten valtakunnan salaisuus -kirjasta. Juurillaan kasvava Kylväjä osallistuu näin uskonpuhdistuksen ydinsanoman ja hengellisen perinnön esiintuomiseen. Raamatun opettaminen ja sen vaikutukset työalueilla ovat erityinen teemamme alkavana vuonna.

Juhlavuosi osuu ajankohtaan, jolloin liberaalit luterilaiset kirkot ovat romahtamassa. Päivän kysymys on, kykeneekö oma kirkkomme enää torjumaan Raamatulle ja kirkon opille vastakkaisia näkemyksiä, vai kantavatko päättäjät vain huolta kirkon ykseydestä? Tuleva vuosi voi jäädä historiaan vedenjakajana, jolloin uskovat ja järjestöt ovat pakotettuja arvioimaan suhdettaan kirkkoon uudelleen. Merkkivuosi siis.

 

pekka.makipaa@kylvaja.fi

PS. Edelleen on mahdollista omin korvin kuulla Per Wallendorffin s-kirjaimen suhinaa. Kotisivuillemme on talletettu hänen 1980-luvun taitteessa pitämiään luentosarjoja Matteuksen ja Johanneksen evankeliumeista teemalla Puheita Jeesuksesta,

Maanjäristys Japanissa

Japanissa Tottorin läänissä sattui perjantaina 21.10. voimakkuudeltaan 6,6 Richterin maanjäristys. Lähettimme Lea Lukka ja kaikki yhteistyökumppanimme NLM:n lähetit alueella on tavoitettu, eikä kenellekään heistä ollut aiheutunut maanjäristyksestä vaaraa.

Lea on aloittamassa huomenna uutta raamattupiiriä, jota on mainostettu runsaasti. Lähialueen taloihin on jaettu tuhat kutsua, ja myös viikko sitten pidetyssä Poika ja Maria -duon konsertissa kutsuttiin ihmisiä raamattupiiriin. Raamattupiirin ensimmäisen kokoontumisen aihe on ajankohtainen: ”Jeesus on voimakkaampi kuin maanjäristykset ja tsunamit”.

Kristittyjen murhista elinkautiset tuomiot Turkissa

Kolmen kristityn murhista langetettiin elinkautiset tuomiot Turkissa yhdeksän vuoden oikeusprosessin jälkeen. Tuomitut päästettiin ensin vapauteen, mutta vangittiin seuraavana päivänä. Päätös oli rohkaiseva, koska oikeudenmukaisuuden toteutuminen ei ole Turkin kristityille itsestäänselvyys.

Kolme kristittyä miestä murhattiin kristillisen kustannusliikkeen Zirven kirjakaupassa Kaakkois-Turkissa Malatyassa keväällä 2007. Viisi tekijää otettiin kiinni paikan päältä ja he tunnustivat osallisuutensa veritekoihin. Syytteet valmistuivat kuusi kuukautta myöhemmin.

Kesti kuitenkin yli yhdeksän vuotta ja 115 käsittelyä, että oikeus viimein 28. syyskuuta julisti tuomionsa. Kaikki viisi miestä tuomittiin kolminkertaiseen elinkautiseen.

Huolimatta langetetuista tuomioista kaikki syylliset kävelivät oikeussalista vapaina ulos odottamaan jutun käsittelyä ylemmissä oikeusasteissa. Tuomittujen kuitenkin pelättiin pakenevan maasta, joten syyttäjä vaati heidän pidättämistään. Heidät pidätettiin seuraavana päivänä.

 

Kaksi muuta tuomittua saavat edelleen olla vapaalla jalalla. Eläkkeelle jäänyt armeijan eversti tuomittiin 13 vuodeksi ja 9 kuukaudeksi ja majuri 14 vuodeksi ja 10 kuukaudeksi surmattuihin liittyvien dokumenttien väärentämisestä.

 

Oikeusjutun pitkä käsittelyaika on aiheuttanut paljon huolta ja ahdistusta Turkin kristityille.

Ensimmäiset kuulemiset jutussa pidettiin vuonna 2008, mutta jutun käsittely on ollut vaikeaa alusta lähtien. Tuomareita ja syyttäjiä vaihdettiin useampaan kertaan, mikä viivytti oikeusprosessia huomattavasti, ja jotkut todistajista kieltäytyivät tulemasta oikeuteen.

Erityisesti viivytyksiä aiheutti yritys selvittää murhien yhteyttä laajempaan verkostoon, jossa uskottiin olevan mukana viranomaisia ja armeijan henkilöstöä.

Turkin protestanttisten seurakuntien yhdistyksen puheenjohtaja, pastori Ihsan Özbek kirjoitti tiedotteessa tuomioiden lukemisen jälkeen: ”Totta kai oikeuskäsittely jatkuu tapauksen siirtyessä aluehallinto-oikeuteen ja sieltä korkeimpaan oikeuteen. Tämä prosessi voi kestää vuosia ja veljemme brutaalisti murhanneet tappajat saavat kulkea vapaina tulevat vuodet. Heidän ansaitsemiensa tuomioiden toistuvat lykkäykset haavoittavat syvästi uskoamme oikeuteen. Protestanttisena yhteisönä tahdomme tapauksen käsittelyn sujuvan nopeasti, niin että oikeudenkäynti saa oikeudenmukaisen päätöksen ja rikoksen tekijöitä rangaistaan.”

Ehkä osittain kritiikistä johtuen yleisen syyttäjän toimisto päätti myöhemmin vangita murhien päätekijät. Turkin protestanttisten seurakuntien yhdistys totesi, että askel oli rohkaiseva.

Myös yhden surmatun miehen leski Susanne Geske oli helpottunut siitä, että ehkä vihdoin saavutetaan hieman oikeudenmukaisuutta. Hän ei kuitenkaan voinut ymmärtää sitä, että kaksi muuta tuomittua saivat alle 15 vuoden tuomiot ja saavat edelleen olla vapaalla jalalla.

 

Positiivista on, että tuomari arvioi rikosten vakavuutta Turkin lain mukaan ja tuomitsi tekijät elinkautiseen jokaisesta murhasta. Kaikki eivät odottaneet tätä, koska rikokset kohdistuivat kristittyihin.

Ihmetystä on aiheuttanut se, että tekijöitä ei tuomittu terroristijärjestön jäsenyydestä, vaikka juuri tämä syyte on ollut paljon esillä Turkissa. Lisäksi loppulausunnossaan oikeus piti selvänä, että rikoksen taustalla oli laajempi verkosto, mutta yhdeksän vuoden tutkinnasta huolimatta sitä ei saatu todistettua.

 

Lähteet: Bonner Querschnitte, Christianity Today, Marttyyrien Ääni