Viestintä

Lähetys kumpuaa ilosta ja rakkaudesta – Lähetyksen kesäpäivillä siunattiin sunnuntaina yhdeksän uutta lähetystyöntekijää

Lähetys kumpuaa ilosta ja rakkaudesta – Lähetyksen kesäpäivillä siunattiin sunnuntaina yhdeksän uutta lähetystyöntekijää

Yhdeksän uutta lähettiä siunattiin Lähetyksen kesäpäivillä lähetystyöntekijöiksi. Tapahtuman päättäneessä kiitosjuhlassa puhui muslimista kristityksi kääntynyt henkilö, joka työskentelee nyt Lähi-idässä.

Kylväjän kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg muistutti kristityn identiteetistä Jeesuksen opetuslapsena. Kuva: Mikko Saari.

Kylväjän kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg käsitteli sunnuntaiaamun raamattuluennossaan kristityn identiteettiä. Lindberg tutki aihetta Paavalin sanojen valossa: ”Rukoilen, että hän sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne.” Ef. 3:16

– Pysyvä titteli jokaiselle kristitylle on Jeesuksen opetuslapsi. Opetuslapseus ei ole vain tehtävä, vaan se on myös ja ennen kaikkea identiteetti, Lindberg sanoi.

– On oleellista mihin kirkossamme katsotaan kristityn identiteetin perustuvan.

– On olemassa miehiä ja naisia, eri rotuja, kieliä ja kansallisuuksia. Ihmisen arvo tai identiteetti ei perustu yhteen tai useampaan ryhmäominaisuuteen, vaan Jumalan lapseuteen, joka yhdistää yli erilaisuuden. Kristillinen ihmiskuva nousee kaikessa yhteisöllisyydessään yksilön arvosta suhteessa Jumalaan, Lindberg sanoi.

Lindberg kertoi huomanneensa suomalaisessa julkisessa keskustelussa vahvan vastakkainasettelun. Kaikessa nähdään hänen mukaansa ”valtaa ja hyväksikäyttöä ja lyödään kiilaa esimerkiksi sukupuolten välille”.

– Ihmisiä ei nähdä yksilöinä vaan heidät luokitellaan johonkin ryhmään. Heitä arvioidaan ryhmän jäsenyyden kautta ja erilaiset ryhmät laitetaan vastakkain.

– Mutta vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen erilleen ajavaa vastakkainasettelua käyttäen ei ole kristillistä, Lindberg totesi.

– Esimerkiksi naisten tasa-arvoisten oikeuksien ajamisen ei tule tapahtua asettamalla naiset ja miehet vastakkain.

– Ihmisarvomme ei perustu sukupuoleen, varallisuuteen, rotuun tai muihin vastaaviin tekijöihin. Olemme ihmisinä arvokkaita siksi, että Jumala on luonut meidät, ja Jeesus on kuollut meidän kaikkien puolesta.

Matteuksen kutsumuksen jatkajat

Mauri Tervonen rohkaisi tulevia lähettejä. Kuva: Mikko Saari.

Aamupäivän ehtoollisjumalanpalveluksen yhteydessä toimitettiin myös lähetystyöntekijöiksi siunaaminen, jossa yhdeksän lähettiä varustettiin rukouksin lähetystyöhön. Pastori Mauri Tervonen vertasi lähetystyöhön lähtemistä tilanteeseen, jonka evankelista Matteus koki Jeesuksen vieraillessa tämän kodissa.

– Todennäköisesti Matteus tuon vierailun jälkeen palasi monesti Jeesuksen sanoihin: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.” Siinä Kristus tiivisti kristillisen uskomme ytimen arjen keskelle.

– Jeesus näki Matteuksen sisimpään, ja Kaikkivaltias näkee meidänkin elämämme jokaisen kohdan ikuisuuteen asti.

Jeesuksen rakkaus Matteusta kohtaan teki Matteuksesta lähetystyöntekijän.

– Te olette kuin jatkokertomus tälle Matteuksen evankeliumin tekstille, Tervonen sanoi uusille lähetystyöntekijöille

– Jeesuksen lähetyskäsky konkretisoituu tässä hetkessä. Jumala kutsuu sanomansa viejiksi meitä, armahdettuja syntisiä. Hän on kanssanne maailman loppuun asti.

Lähetyksen kesäpäivillä nautittiin kesäisestä ja aurinkoisesta säästä. Kuva: Johannes Haataja.

Pysyvä ilo Jeesuksessa

Päätöstilaisuuden lennokkaasta ja hauskasta puheesta vastasi anonyyminä esiintynyt Lähi-Idästä saapunut kristitty, joka julistaa ilosanomaa muslimien keskuudessa. Hän kertoi menettäneensä koko perheensä kääntyessään muslimista kristityksi.

– Voimme nauttia Jumalasta enemmän yhdessä, ja siksi hän perusti kirkon. Saamme iloita Herrasta, ja siksi lähetämme lähettejä. Monilla kansoilla ei vielä ole todellista toivoa, koska he eivät tunne Jeesusta. Heillä on vain hetkellisiä iloja. Kaikki kirkon ulkopuolella rohkaisee vain itsekeskeisyyteen: ”Katsokaa minua, kuunnelkaa minua”.

Puhujan mukaan kestävä onni kiinnittyy ikuiseen elämään.

– Minun tulee vähetä, ja Jeesuksen tulee kasvaa.

– Jumalan tehtävä on avata ihmisten silmät näkemään evankeliumi, mutta meidän tulee todistaa siitä.

Hän korosti, että Jumala hallitsee kaikkia tapahtumia.

– Luuletteko, että Jumala ei näe nälänhätiä, sotia, ihmiskauppaa, vihaa, rasismia tai kristittyjen vainoja? Tähän vastaa yksi jae Raamatusta: Jeesus itki. Jeesus näkee. Jumala on kanssamme.

Lähetyksen kesäpäivillä päästiin mukaan lähetyselämään kaikin aistein. Kuva: Mikko Saari.

Lähetyksen kesäpäivät järjestettiin Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa 15.–17.6.2018 Lähetysyhdistys Kylväjän ja Suomen Raamattuopiston yhteistyönä. Tapahtumaan osallistui yli 2000 ihmistä. Ensi vuonna Lähetyksen kesäpäivät järjestetään 14.–16.6.2019 Kylväjän ja Hyvinkään seurakunnan yhteistyönä.

 

Noudattaako Jumalan tahtoa vai omia päätelmiä? Ajattoman ajankohtaisia totuuksia Jukka Norvannon uudessa kirjassa

–On ajankohtaisia kirjoja ja aina ajankohtaisia kirjoja. Jälkimmäisiin kuuluu pohdinta siitä, missä ihminen aikoo viettää ikuisuutensa. Siksi kirjassa pohditaan, mitä kuvia lopullisesta pelastuksesta nousee jo Vanhasta testamentista, toteaa Jukka Norvanto uusimmasta kirjastaan, Eedenistä itään ja takaisin – ihmisen pelastustie alusta loppuun.

–Kysymys siitä, noudattaako enemmän Jumalan tahtoa vai ihmisen omia päätelmiä, on aina ajankohtainen.

– Raamatussa on lopultakin vain yksi, suuri kertomus. Se kertoo kapinaan nousseen ihmisen ja ihmisen Luojan välisestä suhteesta ja sen kehittymisestä. Suhteen kuvaus alkaa kertomuksella Jumalan toiminnasta ja se päättyy Jumalan tekojen kuvaukseen. Ihminen ei ole siis Raamatun tärkein henkilö, mutta tärkeintä siinä on kylläkin Jumalan huolenpito ihmisestä, joka alun perin luotiin ikuisuusolennoksi Jumalan yhteyteen.

Lähetysteologi Jukka Norvannon uusin kirja, Eedenistä itään ja takaisin – Ihmisen pelastustie alusta loppuun, julkaistaan Lähetyksen kesäpäivillä ensimmäisen raamattutunnin yhteydessä perjantaina 15.6. klo 18. Norvanto on työstänyt Perussanoman kustantaman 158-sivuisen kirjan aiheita puolitoista vuotta.

– Toiveenani on, että tämä Eedeniin paluusta kertova kirjani voisi auttaa lukijaa saamaan edes jonkinlaista kuvaa todellisesta sankarista, joka on tullut taivaan kirkkaudesta keskuuteemme taistelemaan meitä orjuuttavia mahteja vastaan, jotta me voisimme päästä takaisin alkuperäiseen, ihmisille tarkoitettuun rikkumattomaan yhteyteen Luojamme kanssa, siihen yhteyteen, josta käärmeen pettäminä luovuimme oman typeryytemme vuoksi, toivoo Norvanto.

Tuotteliaan raamatunopettajan 78. kirjassa pelastustien ja lopullisen määränpään pohtiminen etenee siinä järjestyksessä kuin näistä asioista kerrotaan Raamatun sivuilla. Pääpaino on Vanhasta testamentista nousevissa kuvissa, jotka eri tavoin ennakoivasti viittaavat Herrassa Jeesuksessa valmistettuun pelastustiehen.

Lähetyksen kesäpäivillä kuullaan kaksi Kylväjän lähetysteologina työskentelevän Jukka Norvannon raamattutuntia. Perjantaina 15.6. klo 18 hän pureutuu Efesolaiskirjeen toisen luvun tekstiin otsikolla Kaikkein pyhin. Lauantain raamattutunnin aiheena klo 9 on Luominen. Lisäksi Norvanto on mukana Hetkisen lukijakohtaamisessa klo 12.30.

Eedenistä itään on saatavissa Pala maailmalta -kaupasta.

Urheilutyön kevätkauden päättäjäisiä Mongoliassa

FLOM Sports Clubin toiminnassa on vietetty viime viikkoina kevään päättäjäisiä. Zuunmodissa viikottaisia lentopallovuoroja ovat vetäneet pääkaupunki Ulaanbaatarista 40 kilometrin päähän Zuunmodiin matkanneet seurakuntalaiset. Kevään toiminnan päättäjäisiä vietettiin viime viikon keskiviikkona. Viikko sitten perjantaina puolestaan oli Ulaanbaatarissa kevään toiminnan päättäjäiset. Syksyllä Ulaanbaatarissa olisi toive aloittaa jalkapalloharjoitukset 9–12 vuotiaille.

Arhangaissa jousiammuntakerho on kokoontunut säännöllisesti, viime aikoina jopa ammattivalmentajan kanssa. Zavhanissa tammikuussa aloitettua toimintaa johtaa Tulga-niminen nuori mies. Hän on ala-asteen opettaja, jolla on vaimo ja kolme lasta. (Tulga on kuvassa keskellä eturivissä, keltainen liivi päällä.)

Urheilulähetystyön Mongoliassa aloittanut Ijäksen perhe palasi Suomeen vuosi sitten, mutta FLOM Sports Clubin työ on jatkunut paikallisin voimin. Harmillisesti neljä keskeistä vastuunkantajaa on muuttanut toisille paikkakunnnille tai jopa Australiaan asti. Niinpä toiminta on ollut hiipumaan päin, mutta jatkunut silti neljällä paikkakunnalla. Uutena paikkakuntana mukaan on tullut Zavhan, ja Mandalgovissa toiminta puolestaan on hiipunut.

”Rukoillaan, että urheilutyöhön löytyisi paikallinen johtaja, joka ottaisi vastuun useiden seurakuntien alueella tapahtuvasta työstä. Rukoillaan myös paikallisten vastuunkantajien puolesta, jotka pyörittävät viikkotoimintaa”, pyytää tällä hetkellä urheilulinjaa Raamattuopistolla Kauniaisissa vetävä Niko Ijäs. ”Rukoillaan myös, että evankeliumi olisi kirkkaasti esillä urheilutyön hetkissä, ja työ linkittyisi vahvemmin seurakuntaan.”

Lähetyksen kesäpäiville lähdetään kohtaamaan ihmisiä läheltä ja kaukaa

Lähetyksen kesäpäivät järjestetään Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa 15.–17.6.  Ohjelmassa on lähetystyön kuulumisia, Raamatun opetusta, rukousta, musiikkia ja paljon yhteistä tekemistä. Teemaksi on valittu Lähde lähemmäs.

”Lähteminen kuuluu vahvasti kristittyjen lähetystehtävään ja se laittaa meidät liikkeelle. Lähtemisen olemusta pohdiskellaankin erityisesti viikonlopun aikana. Yleisesti on totuttu lähtemään kauas lähetystyöhön, mutta Suomessa on viime vuosien aikana kuitenkin huomattu, ettei tarvitse välttämättä lähteä Suomen rajojen ulkopuolelle, jotta voi kohdata ihmisiä ja jakaa evankeliumia heidän kanssaan”, kuvailee Kylväjän kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg.

Lähetyksen kesäpäiville lähdetään kohtaamaan ihmisiä läheltä ja kaukaa. ”Myös me kristityt tarvitsemme tällaista yhteen tulemista. Nykyaikana erityisesti tuntuu, että on hyvä kehotus lähteä lähemmäs myös toisia ihmisiä, kokemaan uskovien kristittyjen yhteyttä”, toteaa Lindberg. ”Totta kai kun tullaan seurakuntana koolle, niin haluamme lähteä myös lähemmäs Jumalaa ja antaa Jumalan tulla lähelle meitä. Monella tavalla saamme olla päivien aikana liikkeellä ja lähteä, päästä lähemmäs.”

Ohjelmassa näkyvät tänä vuonna vahvasti Kylväjän islamilaiset työalueet. Kaukaa lähelle tulleet on huomioitu darinkielisellä tulkkauksella lauantain raamattuopetusten aikana. Kesäpäivien ulkomaisena vieraana on islamilaisessa maailmassa toimiva paikallinen kristitty, joka avaa muslimien kohtaamisen mahdollisuuksia ja haasteita.

Monipuolinen ohjelma ja muuta lisätietoja Lähetyksen kesäpäivistä löytyy Kylväjän sivuilta www.kylvaja.fi/kesapaivat. Kesäpäivien järjestäjinä ovat tänä vuonna yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjä ja Suomen Raamattuopisto.

Median yhteydenotot: viestintäpäällikkö Outi Rajala, outi.rajala@kylvaja.fi, p. 044 584 3784.

Rissaset asetettiin tehtävään Immanuel -kirkossa

”Jumala on lähettänyt Juha-Pekan ja Hannan palvelemaan Immanuel-seurakuntaa ja julistamaan evankeliumia ensin juutalaisille ja sitten kaikille kansoille. Tahdottehan seurakuntana ottaa heidät yhteyteen ja rukoilla, että Jumala käyttäisi heitä Pyhän Henkensä kautta”, evästi sanoillaan johtava pastori Bradley Long, kun Juha-Pekka ja Hanna Rissanen asetettiin tehtäviinsä Tel Avivin Immanuel-kirkossa.

Lauantaina 26.5. sapatin jumalanpalveluksessa oli iloinen tunnelma. Juha-Pekka ja Hanna Rissanen aloittivat Immanuel-seurakunnan palveluksessa helmikuun alussa, ja nyt heidät asetettiin virallisesti tehtäviinsä. Rissaset ovat palvelleet Israelissa aiemminkin erilaisissa tehtävissä yli 12 vuotta.

Juha-Pekka ja Hanna Rissasen työ Immanuel-kirkossa on hyvin monipuolista. Sapatti- ja sunnuntaijumalanpalvelukset, avoin kirkko -toiminta, keskiviikkoillan raamattupiiri, säännölliset rukoushetket ja konsertit muodostavat säännöllisen toiminnan kokonaisuuden. Juha-Pekka toimii Immanuel-seurakunnan toisena pastorina ja Hanna on seurakuntatyön ohella mukana avustamassa Israelin Raamattuseuraa ja Caspari-keskuksen kirjastoa.

Rissasten tehtävään asettamisen toimitti seurakunnan johtava pastori Bradley Long avustajinaan seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Paul Greenham ja Kylväjän ulkomaisentyön työalajohtaja Pentti Marttila. Jumalanpalveluksen jälkeen seurakunta juhlisti päivää yhteisellä aterialla läheisessä seurakuntakodissa.

Kirkkokahveilla kuultiin Rissasten ystävien ja työtovereiden tervehdyksiä vuosien varrelta. Juha-Pekka jakoi seurakunnalle Jumalan sanaa ja kertoi perheen tunnelmista uuden elämänvaiheen alkumetreillä: ”Seurakunta on ottanut meidät vastaan lämmöllä, ja olemme kokeneet tulleemme kotiin.” Tilaisuuden päätti pastori Long toteamalla, että Juha-Pekka ja Hanna vahvistavat erityisesti seurakunnan hepreankielistä työtä. Hyvän kielitaitonsa ja kulttuurin tuntemuksensa vuoksi he ovatkin kuin kalat vedessä juutalaisten keskuudessa.

Kuva: Sanna Erelä

Jumalan työtovereiksi Ateenaan

Kesällä 2018 Kylväjän kautta on lähdössä Kreikkaan peräti kaksi perhettä kohtaamaan hädänalaisia pakolaisia. Elokuussa matkaavia Bella ja Faisal Masihia sekä Taneli ja Hanna Skyttää perheineen odottaa ainutlaatuinen näköalapaikka kriisin keskellä.

Pakistanista kotoisin olevat Bella ja Faisal Masih ovat lähdössä poikansa Joshin kanssa elokuussa 2018 Kreikkaan. He lähtevät jakamaan Jeesuksen rakkautta hätää kärsiville Kylväjän uuden yhteistykumppanin Crossroadsin pakolaiskeskukseen Ateenaan.

Matka tähän pisteeseen on kuitenkin ollut pitkä. Kristityissä perheissä kasvaneet Bella ja Faisal Masih tekivät uskonratkaisunsa vuonna 2012, kun Faisal sairastui vakavasti masennukseen.

– Elämä oli rikkinäistä ja tyhjää, eikä kukaan voinut auttaa minua. Silloin Jeesus kutsui minut luokseen Raamatun kautta sanoin: ”Tulkaa minun luokseni, Minä annan teille levon.” Hänen valonsa tuli sydämeeni, ja tunsin, että ilman Jeesusta olin kuin pimeässä laaksossa. Elämä oli kuin kuiva puu ja suhteeni Jeesukseen oli rikkinäinen. Tuntui, että olen suuri syntinen. Mutta Jeesus sanoi: ”Älä pelkää, sinun syntisi on annettu anteeksi.” Ja hän paransi minut, ja kehotti ottamaan perheeni mukaani ja seuraamaan häntä. Niinpä tein hänen sanojensa mukaan, Faisal muistelee.

Suomeen Masihit päätyivät vaiheittain: ensin tuli Bella työnsä kautta, kun hän vuonna 2004 pääsi erään pakistanilaisen perheen lastenhoitajaksi kylmään pohjolaan. Faisal muutti Suomeen myöhemmin kalliiden lakiopintojensa keskeltä kuultuaan Bellalta, että Suomessa on ilmainen koulutus ja rauhallista asua. Niinpä Faisal haki opiskelupaikkaa ja muutti Suomeen vuonna 2006.

Kutsu Jumalan valtakunnan työhön kirkastui Masiheille vuonna 2012 Faisalin masennuksen keskellä, kun he päättivät lähteä Raamattuopistolle Kristittynä Suomessa -linjalle. Siellä ollessaan he tapasivat lähetyskurssilaisia ja inspiroituivat heistä niin, että saivat lähetyskutsun. Kylväjän lähetyskurssilla Masihit olivat lopulta syksyllä 2017. Siellä ollessa he ymmärsivät, että Jumala ei tarvitse tiimiinsä mitään superihmisiä.

– Aluksi Bella sanoi, että Faisal, minulla ei ole kutsua, se on sinulle. Mutta jos sinä haluat, minä lähden mukaan. Lähetyskurssilla ymmärsimme kuitenkin, että lähetyskutsu on kaikille. Jumala ei tarvitse supermiehiä tai -naisia, vaan ihan tavallisia ihmisiä. Vaikka heikkoja, kuten me olemme, Faisal toteaa.

Lähetyskurssi oli intensiivinen, mahtava kokemus ja siellä oppi paljon uusia asioita. Jeesuksen rakkaus tuntui konkreettisena, ja Masihit kokivat olevansa kuin etukäteen Jumalan valtakunnassa.

– Hauskaa oli se, että meitä oppilaita oli 12, niin kuin Jeesuksella oli opetuslapsia. Raamattutunneilla opiskelimme kristinuskon historiaa, kävimme läpi Raamatun kirjoja ja opiskelimme tärkeitä asioita lähetystyöhön liittyen. Opin myös, että Jumala ei katso meidän kykyihimme, vaan tahtoomme tehdä Jumalan työtä, Bella kertoo.

Masihit tulevat työskentelemään yhteistyössä Kylväjän uuden yhteistyökumppanin Crossroadsin kanssa. Järjestö tarjoaa avustustyön lisäksi myös englannin ja kreikan opetusta pakolaisille sekä järjestää heille koulutusretkiä ja perheleirejä. Tuleva työ pakolaiskeskuksessa tulee olemaan monipuolista tavoittamista ja rinnalla kulkemista. Masihien työ sisältää tavoittamattomien auttamista niin fyysisesti kuin hengellisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että he antavat tarvitseville ruokaa, vaatteita ja neuvoja virallisten asiakirjojen ja hakemusten kanssa.

– Tehtävämme on osoittaa Jeesuksen rakkautta ja todistaa omasta uskostamme tekemällä työtä niiden kanssa, jotka tarvitsevat apua.

Pakolaisperheet ovat kokeneet suuria vaikeuksia ja hätää. He ovat olleet usein hengenvaarassa. Masihit toivovatkin pystyvänsä tarjoamaan työnsä kautta pakolaisperheille sekä fyysistä että hengellistä rauhaa.

– Toivomme, että he saavat Jeesukselta rakkautta, rauhaa ja iloa. Tietenkin toivomme myös, että näemme heidät vielä kerran Jumalan valtakunnassa.

Lähettäjiä Masihit toivovat muistamaan, että Jumala antaisi heille voimaa ja viisautta uskon siementen kylvämiseen ihmisten sydämiin. Lisäksi he pyytävät esirukousta tulevan työtiiminsä puolesta.

– Rukoilemme, että Jumala antaa meille ymmärryksen ja tiedon hengen, jotta tekisimme kaiken Jumalan tahdon mukaan. Ja kun korjuuaika tulee, Jumala perisi runsaan sadon, päättävät Masihit.

Yli miljoonasta Kreikan kautta kulkeneesta pakolaisesta osa on edelleen jumissa maassa. Taneli ja Hanna Skyttä perheineen ovat suuntaamassa elokuun alussa Ateenaan kantamaan kortensa kekoon tässä globaalissa pattitilanteessa. Vuoden mittainen komennus toteutetaan yhteistyössä paikallisen Heria Voithias -järjestön kanssa.

Vaikka lähdön myötä tulevaisuuden suunnitelmat ovat saaneet Skytillä yllättävän käänteen, ovat he seuranneet pakolaistilannetta henkilökohtaisella tasolla jo pitkään Suomessa. Hanna on tällä hetkellä työssä Eksoten maahanmuuttopalveluissa työskenneltyään sitä ennen pari vuotta Joutsenon vastaanottokeskuksessa ja Maahanmuuttoviraston hankkeessa. Molemmat työpaikat ovat tarjonneet hänelle mahdollisuuksia kohdata turvapaikanhakijoita ja pakolaisia sekä kehittää oman roolin kautta yhteiskunnan valmiuksia vastata kotoutumishaasteeseen.

Taneli puolestaan on ollut viime kesästä alkaen toimivapaalla Kylväjän lähetysosastolta työskennellen esimiesvalmentajana. Tuona aikana hän on vapaa-ajallaan Imatran seurakunnan pyynnöstä auttanut kristityiksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita uuden tien alussa opettamalla.

– On ollut palkitsevaa olla palvelemassa näissä rooleissa huomaten, että meillä on paljon sellaista osaamista, jolle juuri nyt on käyttöä. Tämä osaltaan on uudestaan aktivoinut kutsumme työhön, jossa lähimmäisen ammatillinen kohtaaminen ja Jeesuksesta kertominen eivät sulje toisiaan pois.

– Monella tapaa ajatus Ateenassa odottavista tehtävistä tuntuu jatkumolta sille, missä olemme työssämme ja vapaaehtoisesti saaneet olla mukana viimeisten muutaman vuoden aikana, sekä jo vuosia sitten ulkomailla, Skytät toteavat. Vuonna 2004 maailmalle lähdettiin parivuotiaan esikoisen kanssa. Nyt tilanne on toinen.

– Mukana onkin nyt kaksi teini-ikäistä tyttöä ja yksi kymmenvuotias poika, joiden mielipiteet tulee ottaa huomioon perheen päätöksiä tehtäessä. Alinan, Irinan ja Jeremin näytettyä vihreää valoa prosessi on edennyt vauhdilla, Skytät kertovat.

Skytät iloitsevat siitä, että Kylväjä on päättänyt lähettää heidät Ateenaan pakolaistyöhön. Sen seurauksena he ovat jo olleet yhteyksissä Heria Voithias -järjestön kanssa sekä vierailleet Ateenassa tutustumassa järjestöön ja lasten tulevaan kansainväliseen kouluun.

Työ tarjoaa Skytille ainutlaatuisen näköalapaikan pakolaiskriisin keskelle, joten he pystyvät välittämään tilannekuvaa paikan päältä, Ateenan perspektiivistä.

– Haluamme kutsua kaikki mukaan näkemään pakolaisten hädän ja vastaamaan siihen. Tahdomme osaltamme tuoda pakolaisille toivoa, tarjota psykososiaalista tukea, elämänhallinta- ja mielenterveystaitoja sekä ammentaa heille ehtymättömiä Raamatun lupauksia, Skytät toteavat. Pakolaiset ovat myös Jumalan sydämellä: Pakolaisuuteni päivät Sinä merkitset muistiin. (Ps. 56:9)

Teksti: Bella ja Faisal Masih, Taneli ja Hanna Skyttä, Saija Tiilikainen

Kuvat: Josh Masih ja Alina Skyttä

 

Vuoden 1968 muistolle

Suomalaista opiskelijamaailmaa liikutti 1960-luvulla kaksi vallankumousta. Ensimmäinen toi kulttuurimuutoksen seksuaalikäyttäytymiseen ja moraaliin ja vaikutti nuorten käsityksiin kirkosta, isänmaasta ja yhteiskunnasta. Toinen toi lähetysherätyksen.

Ensimmäisen myötä ateistinen kulttuurimarksismi rynni yliopistoihin, teologinen tiedekuntakaan ei siltä säästynyt. Sen hedelmiä korjataan tänäkin päivänä yhteiskunnassa, teologiassa ja kirkossa. Toinenkin on tuottanut käsittämättömän runsaan sadon: lähetysherätyksen yhtä oksaa tarkastelee Lähetyksen kesäpäivillä julkaistava kirja Satakertainen sato – Lähetyselämää Etiopiassa 50 vuotta.

Sain kirjan luettavaksi ennen sen painoon menoa. On helppo yhtyä teoksen toimittajan, Liisi Niemelän, arvioon, että ajankohta sadon kokoamiselle kirjan kansien väliin on ollut mitä sopivin: aikalaistodistajat ovat elossa ja heidän elävän monipuolinen ja realistinen kerrontansa tempaa mukaansa. Kirja on myös kunnianosoitus Norjan luterilaiselle lähetysliitolle, jonka työyhteydessä lähetit ovat maassa toimineet.

Puu tunnetaan hedelmästään. Etiopian lähihistoriassa on kokeiltu molempia tapoja ilmaista radikaalia vallankumouksellisuutta. Sosialistinen vallankumous käynnistettiin vuonna 1974 ja väkivaltaa, nälänhätää ja kristittyjen vainoja sisältänyt aikakausi päättyi käytännössä vuonna 1990, kun sotilasjunttaa johtanut Mengistu Haile Mariam tunnusti radiopuheessa erehtyneensä. Pisteet hänelle rehellisyydestä.

Kohta kymmenen miljoonan jäsenen monikulttuurisen Mekane Yesus -kirkon vallankumouksellisuus ei ole päättynyt. Vainojen vahvistama terve itsekunnioitus ilmenee luottamuksena Raamattuun, maallikkoaktiivisuutena ja suuntautumisena lähetykseen. Tyypillistä etiopialaiselle vallankumoukselliselle kristillisyydelle on ulkomaalaisten ja paikallisten pitäminen keskenään tasa-arvoisina.

Se on erilaista tasa-arvoa kuin niin sanottu positiivinen syrjintä, joka edustaa ykköstyypin vallankumouksen perintöä. Positiivinen syrjintä kohtelee ihmisiä ryhmänsä edustajina, ei yksilöinä. Ykköstyypin vallankumouksellisuus esittää miesten pidättäytymistä piispanvaalista tai mielipidesensuuria niille, jotka ovat heidän mielestään väärän tietoisuuden vallassa ja siten syrjivät vähemmistöjä. Kuulostaako tutulta?

Maailmaa ei pidä vain selittää vaan muuttaa, kuuluu vallankumouksen iskulause. Mutta systeemin ja järjestelmän muutos ei ratkaise perusongelmaa, joka on yksilön sydämessä. Siksi ykköstyypistä puuttuu elämää uudistava voima. Se ei kykene vastaamaan ihmisen arkikokemukseen kärsimyksestä ja pahuudesta eikä lahjoittamaan henkilökohtaista uskoa ja anteeksiantoa Jeesuksen sovitustyön tähden.

Joskus on lähdettävä kauas, että pääsisi lähelle. Satakertainen sato -kirjaa lukiessa huomaan pyytäväni: kunpa Herra jälleen käynnistäisit vallankumouksen!

pekka.makipaa@kylvaja.fi

”Kaikkien niiden suurten muutosten joukossa, joiden myötä länsimainen sivistys on kehittynyt, on ollut vain yksi – kristinuskon voittokulku – jota voidaan kutsua sanan täysimmässä merkityksessä `vallankumoukseksi`. … Se loi uuden käsityksen maailmasta, historiasta, ihmisluonnosta, ajasta ja moraalisesta hyvästä.” (David Bentley Hart)

Pyhäkoulu juurruttaa lapset seurakuntaan Virossa

Seurakuntaneuvos, opettaja ja kanttori Päiviö Turtiainen on juuri tullut luottamustoimestaan kirkkovaltuustosta. Toimia riittää yhä, vuosien kerryttyä, ja voimia niiden hoitoon. Turtainen uskoo siihen, että kasvatus kannattaa, ja tehty työ siunataan. Erityistä vastuuta hän kantaa Viron kirkon lasten ja nuorten kasvusta. Mikä lähensi häntä Viroon?

Ensitöikseen vastasyntynyt Päiviö Turtiainen näki Olavinlinnan. Se sopi kulttuuripersoonalle, vaikka syyt siihen olivatkin karut. Savonlinnan synnytyssairaalaa oli vuonna 1940 pommitettu, ja kaupunginlääkärin koti toimi synnytyssalina. Koska isä soti, ja äiti menehtyi keuhkotautiin, piti Päiviölle löytyä uusi koti.

Tuberkuloosista kärsineiden perheiden lapsille oli perustettu keräysvaroin Joulumerkkikoteja. Sellaisesta Päiviö reilun vuoden iässä noudettiin Punkasalmelle kasvattivanhempien luo. Yhteys biologiseen perheeseen säilyi, mutta Päiviön koti oli kasvattivanhempien luona.

Pyynnöstä monessa mukana

Seurakuntaan oli luonteva kulku Turtiaisilta. Pyhäkoulussa viehättivät taidolla valmistellut opetukset, joita säesti opettajan upea kertojan lahja. Oli ilo olla pyhäkoululainen. Pienen pyhäkoululaisen silmissä näytti ihmeelliseltä, kun opettaja pukeutui joka pyhä diakonissan juhlavaan asuun, aivan heitä varten. Tämän siis täytyi olla tärkeää, sekä opettajalle että heille!

Kun myöhemmin toinen opettaja sairastui, hän kutsui nuoren Päiviön luokseen, ja pyysi: ”Ota sinä tämä pyhäkoulu hoitaaksesi. Minä muutan pian jo Taivaan kotiin.” Testamentattu tehtävä oli mieluinen, ja niin vuosikymmenten pyhäkoulunopettajuus alkoi. ”Kun kerran pyydettiin!”

Oppikoulussa Turtiaisen musikaalisuus ilmeni pian. ”Tämä poika tarvitsee harjoittelupaikan, koska hänellä ei muuten ole mahdollisuutta oppia soittamaan,” puolusti opettaja, Savonlinnan kanttori Pentti Savolainen häntä. Nykyinen professori Savolainen tunnisti Turtiaisen lahjat, ja paikka löytyi – Savonlinnan lyseossa oli piano, jota hän sai soitella.

Opetusvastuu kasvaa

Sittemminkin luokat ja kansliat tulivat tutuiksi: Päiviö Turtiainen valmistui opettajaksi Itä-Suomen Seminaarista Joensuusta 22-vuotissyntymäpäivänään. Armeija-aikaan hän luki Opettaja-lehdestä: ”Etsitään nuorisotyöntekijää koordinoimaan lapsi- ja nuorisotyötä seurakunnassa, ja toivotaan opettajaa.”

Niin työura Suolahdessa alkoi; seurakuntatyön jälkeen Keski-Suomen Opistosta aukesi musiikinopettajan virka, ja sitten liki 30 vuoden työura Majalan koululla, rehtorinakin. Vaimo Helena oli löytynyt Joensuun seurakunnan nuorten kuorosta, ja perhe kasvoi kolmella lapsella.

Luottamustoimi kunnan ja kirkon puolella seurasi toistaan, ja vastuu järjestöissä kasvoi. Pyhäkoulu ja partio innostivat, samoin kuorojen johtaminen. Turtiainen kouluttautui lisää. Seurakuntaneuvoksen arvonimen Päiviö Turtiainen sai vuonna 2006, sitä ennen jo Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin – ja kun sen rinnalle vuosi sitten asetettiin Tartossa Viron kirkon yhteistyömitali, oli ilo suuri.

Kutsu rakentamaan Viron kirkon lapsityötä

Turtiaisten yhteys Viroon syntyi, kun Suolahden seurakunta sai nimikkolähettinsä, Anne ja Mika Tuovisen, vuonna 1995. Tuoviset työskentelivät vuosia Viron kirkon kutsusta lasten ja nuorten parissa. Matkoja Viroon on tehty ja taloustukea annettu työn tukijaseurakunnista parinkymmenen vuoden ajan.

Turtiaiset osallistuivat näille Ritva ja Veikko Pasasen matkoille. Ritva Pasanen sai sydämelleen Viron pyhäkoulut Valgan rovastikunnassa. Moni kuuli Raamatun totuuksista vain pyhäkoulussa. Pasaset kouluttivat opettajia. Näky kantoi, ja Viron-työ sai tukijoita Keski-Suomen seurakunnista.

Sairastuttuaan vakavasti Ritva Pasanen pyysi: ”Ota sinä, Päiviö tämä Viron-työ vastuullesi.” Ja hän otti. Tuntui tärkeältä jakaa sitä hyvää, mitä oli itsekin saanut.

Hiljattain juhlittiin Viron-työn 20 toimintavuotta. Pyhäkouluja pidetään nyt 12 seurakunnassa suomalaisten tuella. Pyhäkoulutyötä koordinoiva opettaja Imbi Tanilsoo on saanut lisäopetusta Suomen Raamattuopistolla. Kesän leireillä hän opettaa lapsia eri puolilta Viroa ja Venäjää. ”Tämä kaikki on mahdollistunut Viron-työn tuella,” hän kertoo.

”Lähetysnäkyänne osoittaa sekin, että olette valinneet pyhäkoulutyön kohteeksi Viron kaukaiset, ja usein myös unohdetut alueet,” kiteyttää lähetysjohtaja Mika Tuovinen Viron-tiimin työn merkitystä sen historiikissa.

Yhteistyön tarve naapurikirkkojen kesken on yhä suuri. Palkattua työvoimaa Viron kirkossa on lähinnä papisto, joka ikääntyy kovaa vauhtia. Kouluissa ei pääosin anneta uskonnon opetusta. Viron-työn tukemissa pyhäkouluissa käy vuosittain toista sataa lasta. Työ on laajentunut pyhäkoululaisten kasvun myötä.

”Kylvötyö kantaa hedelmää, kun nuoret ottavat vastuuta kirkossa,” seurakuntaneuvos Turtiainen iloitsee.  Lähestyvän 75-vuotissyntymäpäivänsä muistamiset hän pyytääkin osoittamaan Viron kirkon pyhäkoulu-, lapsi- ja nuorisotyölle Lähetysyhdistys Kylväjän kautta, FI57 4405 0010 0212 96, viitteellä 9050 55053.

Teksti ja kuva: Marjaana Kotilainen

Kummiksi bangladeshilaiselle lapselle tai nuorelle

Suomalaiset ovat toimineet bangladeshilaisten koululaisten kummeina Kylväjän työalueella pitkästi yli 20 vuotta. Siten on opintie auennut monille, monille köyhien heimokylien lapsille, joillekin ylioppilastutkintoon tai alimpaan yliopistotutkintoon asti.

Alakoululaiset kummilapset asuvat asuntolassa Uzirpurin jokimaisemassa ja käyvät Uzirpurin koulua. Asuntola on avoin kaikille, mutta muslimilapsia ei siellä juuri ole ollut. Lapset ovat kristityistä tai hinduperheistä. Asuntolassa järjestetään ohjattua läksyjen lukua, pelataan, lauletaan ja leikitään yhdessä. Lapset osallistuvat vuorollaan myös asuntolan töihin, kuten ruuanlaittoon. Pyhäkoulu ja päivittäiset hartaudet pyörivät säännöllisesti.

Yläkoululaisille on Sapaharissa tyttöjen ja poikien asuntolat, joista he käyvät läheisissä valtion kouluissa. Nämä isojen koululaisten asuntolat ovat paikallisen kirkon toimintaa ja niissä asuvat nuoret osallistuvat asuntolan kristilliseen ohjelmaan.

Sapaharissa suoritetaan paikallinen peruskoulun tutkinto SSC. Sen jälkeen nuori voi hakea lukioluokille. Kaksivuotinen lukio suoritetaan yleensä kotona asuen. Nuori voi myös asua sukulaisen luona lähempänä oppilaitosta. Paikallisen ylioppilastutkinnon HSC:n jälkeen opiskelua voi jatkaa collegessa, yliopistossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. SSC:n jälkeiseen opiskeluun nuoret ovat saaneet suomalaisilta kummeiltaan opiskelurahaa stipendeinä.

Mitä Kylväjän kummiohjelmalle nyt kuuluu? Mitä kirkon epävakainen ja kriittinen tilanne jo pitkään jatkuneena on vaikuttanut tässä asiassa? Tietenkin yritetään, ettei nuorten tarvitsisi kärsiä vanhemman sukupolven eripuraisuudesta. Kummiohjelmaan kuuluvien nuorten kuluihin on käytetty ohjelman ulkopuolelta siirrettyä rahaa ja tarpeessa olevat ovat saaneet koulurahat. Sapaharin asuntoloissa kirkon kriisi näkyy tyhjinä paikkoina jo toista vuotta.

Paikallisessa kirkossa kyse on ennen kaikkea valtataistelusta seurakunnan johtajien ja työntekijöiden kesken. Viime vuoden lopulla on neuvottelemaan tullut myös kristittyjen yhteistyöelin pääkaupungista. Neuvotteluja on pidetty, mutta käytännössä tilanne on säilynyt ennallaan. Bangladeshin luterilainen kirkko tarvitsee siis edelleen paljon rukousta.

Viime vuonna kummiohjelmaa muutettiin myös siitä syystä, että henkilökohtaisten kummilasten ja -nuorten yhteyksien hoitaminen on paikalla oleville läheteille kovin työllistävää. Lähettejä on viime aikoina ollut vain kaksi, Saara ja Tomas Bengtsson, tehokas pariskunta, joilla on paljon tehtäviä. Uzirpurin alakoulussa on edelleen henkilökohtaiset kummilapset. Myös aikaisemmat kumminuoret Sapaharissa ja ylemmällä tasolla pidetään niin kauan, että he suorittavat tutkintonsa. Nykyisin kummius toteutuu Sapahar- ja stipendiohjelmien kautta. Kummi maksaa aikaisempaan tapaan kuukausimaksun, joka menee kumminuorten yhteiseen kannatukseen. Tiedotuskirje kummeille tulee Bangladeshista noin kerran vuodessa. Sopimus sekä Sapahar-kummiksi että stipendikummiksi tehdään Suomessa olevien kummisihteerien kanssa. Se tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi ja sen voi päättää ilmoittamalla kummisihteerille.

Bangladeshissa työskentelevä Saara Bengtsson kirjoittaa heidän ystäväkirjeessään 17.4.18 maan työttömyyteen liittyen: ”Nyt nuoret ovat kiinnostuneita opiskelemaan käytännönläheisempiä aineita, että työpaikan saaminen olisi helpompaa, ja valtiokin kannustaa heitä siihen suuntaan. Tytöille sairaanhoito on juuri nyt yksi suosituista aloista. Meidän stipendinuoristammekin jotkut ovat lähteneet opiskelemaan sairaanhoitajakouluihin. Yksi heistä, Mosumi, tuli meidän luoksemme vierailulle, kun oli kirjautumassa sisään yhteen kouluun meidän lähikaupungissamme. Mosumilla oli niin hyvät tulokset HSC-tasolta (Suomen lukiota vastaava), että hän pääsi yksityiseen sairaanhoitajakouluun ilman pääsykokeita! Koulu on kuitenkin kallis maaseudulla asuvalle perheelle, eikä hän pystyisi opiskelemaan ilman kummien stipenditukea.”

Uusia kummeja toivotetaan tervetulleiksi. Henkilökohtaista kummilasta alakoululaisten asuntolasta voit tiedustella kummisihteeri Ritva Teräväiseltä p. 040 576 2127 tai teravainenritva@gmail.com. Samoin Sapahar-kummiksi voi ilmoittautua Ritvalle ja stipendikummiksi kummisihteeri Raija Kattilakoskelle p. 050 407 9940 tai kattilakoskiraija@gmail.com. Stipendiohjelmassa on tällä hetkellä vain muutamia kummeja ja myös näiden nuorten tukeminen köyhässä, ylikansoitetussa maassa on erittäin tärkeää.

 

Lue lisää Bangladeshissa tehtävästä työstä.

Lasten päiväkeskuksen rakentaminen hyvässä vauhdissa

Lasten päiväkeskuksen rakentaminen etenee Etiopian Ginnirissä. Marraskuussa rakennettiin pieni vaja, joka toimii rakennusmateriaalin varastona sekä vartijan väliaikaisena suojana. Suurin osa rakennusmateriaaleista on hankittu paikallisesti, mikä tukee paikallista yhteisöä. Varsinainen rakennustyö alkoi vuoden 2017 lopussa. Vaikka tontti ostettiin jo kesällä 2017, paperityöt veivät aikaa ja sitten oli odotettava vielä sateiden loppumista.

– Tämän vuoden puolella rakentaminen on edennyt ihan mukavasti. Viime viikkoina on tosin ollut taas sateita. Se on hieman viivästyttänyt rakentamista, koska on vaikea löytää työntekijöitä, jotka haluavat työskennellä sateessa, kertoo Etiopian työaluevastaava Mikko Puhalainen.

Toiveissa on, että rakennus olisi valmis parin kuukauden kuluessa, mikäli rakennustyöt etenevät suunnitelmien mukaan.

Kylväjän keräyksellä on saatu tällä hetkellä kokoon noin 24 000 euroa. Kokonaistavoite on yhteensä 50 000 euroa. Kylväjän sivuilla on mahdollista osallistua rakentamiseen nettilahjoituksella. Viitenumerolla maksettaessa viite on 31603 10019.

Rukousopas muslimimaailman puolesta julkaistu

Rukousopas 30 päivää rukousta muslimimaailman puolesta on ilmestynyt tänään alkavan ramadan-paastokuukauden alla. Oppaan ovat julkaisseet Suomen lähetysneuvosto (SLN) ja Suomen Evankelisen Allianssin (SEA). Oppaassa on neljä kohdetta Kylväjän työalueilta.

Kylväjän työ on rukousmuistiossa aiheena neljänä perjantaina. Etu-Aasiassa ja Kaukasissa tehtävän seurakuntatyön puolesta rukoillaan perjantaina 22.6. ja Etu-Aasian paikallisten vastuunkantajien puolesta perjantaina 29.6. Bangladeshissa tehtävän työn puolesta rukoillaan perjantaina 2.11., ja 14.12. Seurakuntaa perustavan työn puolesta Kaukasiassa.

Rukousoppaan ensimmäisenen osa 30 päivää rukousta on tarkoitettu rukouskäyttöön ramadan-paastokuukauden aikana 15.5.-14.6.2018. Ramadanin aikaisen rukouskalenterin teemana on uskon symboleita. Toinen osa, Perjantairukous, esittelee muslimien parissa tehtävää työtä ja tarjoaa rukousaiheita ramadanin jälkeisille 46 perjantaille.

Rukousopasta voi tilata Kylväjän toimistolta p.09 2532 5400 ja Pala maailmalta -verkkokaupasta.

Ahkeraa raamatunopiskelua Pietarissa

Johannes Kastajan seurakunnassa Pietarissa on kokoonnuttu viime viikkoina aktiivisesti. Seurakuntaa johtaa pastori Boriksen sijaisena tällä hetkellä Alexey Kargaltsev, joka on ottanut tehtävänsä innolla vastaan.

Raamattutunteja ja viikkomessuja ovat pitäneet Alexey Kargaltsevin lisäksi diakoni Vladimir Bitkin, kolmannen vuoden teologian opiskelija ja pastori Hans Nyholm. Raamattutuntien aiheina ovat olleet muun muassa “Onko Herra minulle paimen?” ja “Missä on taivaallinen kotimaani?” Pääsiäisen alla tutkittiin Raamtusta Kristuksen ylösnousemusta ja Hänen sanojaan “Kieltäkää itsenne ja seuratkaa minua.”

Filosofian tohtori Alexey Ivanenko puolestaan piti seminaarin lähetystyöstä ja eskatologiasta.

“Minulla on ilo kertoa, että raamattuopetukset ja viikkomessut jatkuvat tiistaisin”, toteaa Alexey Kargaltsev. “Systemaattiselle raamattuopetukselle on suuri tarve. Lisäksi suunnittelemme jatkorippikoulua. Kesäksi on suunniteltu myös pientä remonttia seurakunnan tiloihin.”

Rukoillaan Johannes Kastajan seurakunnan vakituisen pastorin Boriksen ja hänen perheensä sekä tällä hetkellä tehtävää hoitavan Alexeyn puolesta. Kiitetään seurakuntaan tulleista nuorista perheistä ja ahkerasta raamatunopiskelusta. Pyydetään siunausta remonttin ja jatkorippikoulun valmisteluihin.