Viestintä

Kylväjän lähetysjohtajaksi Jukka Kääriäinen

Kylväjän lähetysjohtajaksi Jukka Kääriäinen

 

Lähetysyhdistys Kylväjän hallitus kutsui järjestön uudeksi lähetysjohtajaksi Jukka Kääriäisen 7. huhtikuuta pidetyssä kokouksessa. Kirkon lähetystyön keskuksen (KLK) lähetysteologina työskentelevä Kääriäinen aloittaa perehtymisen uuteen tehtävään elokuusta alkaen ja siirtyy lähetysjohtajan tehtävään lokakuun alussa.

Kylväjän lähetysjohtajana viimeiset kaksi vuotta toiminut Taneli Skyttä on tyytyväinen valintaan.

– Saamme Jukasta oppineen ja syvällisen johtajan, joka ymmärtää globaalia kristillisyyttä ja on sitoutunut evankeliumiin muuttuvassa maailmassa.

In Memoriam: Ritva ja Kimmo Juutilainen

In Memoriam: Ritva ja Kimmo Juutilainen

Lähetysyhdistys Kylväjän palveluksessa Japanissa elämäntyönsä tehneet rovasti Kimmo ja lehtori Ritva Juutilainen ovat siirtyneet ajasta iankaikkisuuteen: Kimmo 82 vuoden iässä 30.1.2021 ja Ritva 80 vuoden iässä 13.2.2021. Hautaansiunaus on toimitettu Hämeenlinnassa. Juutilaiset palvelivat lähetteinä viidellä vuosikymmenellä ja vastasivat seurakuntatyöstä Kakogawan, Akōn ja Yōkan kaupungeissa sekä Shōdoshiman saarella.

Pikku Kylväjän pääsiäisjaksot tuovat lapset näyttämölle

Pikku Kylväjän pääsiäisjaksot tuovat lapset näyttämölle

Miten kertoa lapsille Jeesuksesta ja lähetystyöstä? Pikku Kylväjän pääsiäisvideot avaavat pääsiäisen sanoman lapsille taiteen ja ilon keinoin.

Pikku Kylväjä on Lähetysyhdistys Kylväjän verkossa julkaisema lastenohjelma, joka opettaa Raamatusta lempeästi ja avaa ikkunoita lähetystyöhön eri puolille maailmaa. Ohjelmat sisältävät musiikkia, askarteluohjeita sekä kuulumisia lähetyskentiltä. Ohjelman juontajana puuhailee taiteellinen Walma Wälkky ystävineen. Ohjelmissa nähdään toisinaan myös nukketeatterinäytelmistä tuttu Mati-poika.

Ateenan ihme: Jumala toimii pakolaisten keskuudessa Kreikassa

Ateenan ihme: Jumala toimii pakolaisten keskuudessa Kreikassa

Jumissa mutta onnellinen. Sellaisia ovat monet Ateenassa elävät persiaa puhuvat pakolaiset. Jumalalla näyttää olevan tekeillä jotain erityistä heidän parissaan, ja se on pantu merkille myös Suomessa. Mitä Jumala tekee Ateenassa?

Märkä läikkä persialaisella matolla kasvaa ja kasvaa. Saeedin yksivuotias pikkuveli pissaa väärään paikkaan. Kun äiti huomaa vahingon, poika saa tuntea virheen nahoissaan.

Saeed seuraa tapahtumaa suurilla silmillään ja melkein huutaa: ”Veli on pieni vasta, ei hän ymmärrä! Miksi rankaiset häntä?”

Hanna Lindberg löysi paikkansa Jumalan suunnitelmissa

Hanna Lindberg löysi paikkansa Jumalan suunnitelmissa

Vaikka Kylväjän apulaislähetysjohtaja Hanna Lindbergillä ei ollut erityistä lähetyskutsua, hän löysi paikkansa Jumalan suunnitelmissa. Mitä siihen tarvittiin?

Älä jätä minua tähän. Rukous puski mielessä syysloman ensimmäisinä päivinä. Vuosituhannen vaihteessa rehtorina Hapuan koulussa Kankaanpäässä työskentelevä Hanna Lindberg arvosti työtään, mutta oli humpsahtanut kolmekymppisen ikäkriisiin ja etsi elämälleen uudenlaista merkityksellisyyttä.

– Minulla oli virka, asuntolaina ja eläkeikään vielä pitkä matka.

Sydämellä japanilainen nainen

Sydämellä japanilainen nainen

Japanilainen nainen on kestävä, mutta paineistettu. Juuri heitä Kylväjän tuore Japanin-lähetti Mari-Kaisa Auvinen haluaa ruokkia evankeliumilla. Miten se onnistuu?

Gambare on japania, ja sen voisi kääntää tsemppaamiseksi, parhaansa tekemiseksi. Japanilaisessa kulttuurissa pelkkä yrittäminen ei kuitenkaan usein riitä. Kansallista mentaliteettia kiteyttävässä käsitteessä onkin ennemmin kyse läpi harmaan kiven menemisen ja itsensä ylittämisen ihanteesta.

– Ihmiset ovat asialleen omistautuneita. Täydellisyyden tavoittelu tarkoittaa, että virheitä ja mokia vältellään loppuun asti, Mari-Kaisa Auvinen selittää.

Youtube-sapatit kymmenkertaistivat osallistujamääränsä Ukrainassa

Youtube-sapatit kymmenkertaistivat osallistujamääränsä Ukrainassa

Ukrainan vaikea koronatilanne on siivittänyt uusiin kokeiluihin juutalaistyössä. Viime vuonna Youtubessa käynnistetyt sapattikokoukset ovat kymmenkertaistaneet osallistujamäärät.

– Teemme sapatteja Ukraina-Suomi yhteistyönä. Puhujina on ollut myös Moskovan ja Valko-Venäjän messiaanisia juutalaisia. Tarkoituksemme on pitää Youtube-sapatteja säännöllisesti joka toinen viikko. Lisäksi pidämme yhteyttä Odessan juutalaisiin eri välinein, Lähetysyhdistys Kylväjän Ukraina-lähetit Marja ja Risto Liedenpohja kuvaavat.

Valokuvanäyttely kutsuu totuuden äärelle

Sofi Valkealinnun valokuvanäyttely kutsuu kauneuden kautta totuuden äärelle. Valokuvaaja unelmoi, että tulevaisuudessa taide eri muodoissaan saisi olla kiinteänä osana lähetystyötä samalla tavalla kuin vaikka urheilu.

Lähetysyhdistys Kylväjän Etiopia-lähetin ”Sofi Valkealinnun” näyttely ohjaa katsojan tarkastelemaan elämää yllättävistä näkökulmista ja laittaa pohtimaan, mistä siinä pohjimmiltaan on kysymys. Kristillinen maailmankatsomus piirtyy kokonaisuuden läpi esiin kutsuen ottamaan sen tosissaan. Yhdestätoista valokuvasta sekä lyhyestä tekstistä koostuva näyttely nimeltään ‘Toisen todellisuuden kielioppi’ vie katsojan matkalle, joka ei lopu viimeiseen kuvaan.

– Toivon, että Kylväjän lisäksi muutkin lähetysjärjestöt innostuisivat tämän projektin myötä käyttämään vielä entistäkin enemmän työntekijöidensä luovaa potentiaalia. Haluan olla rohkaisemassa muita kristittyjä taiteilijoita työskentelemään rohkeasti omasta maailmankuvastaan käsin. Iloitsen suuresti, että pitkäaikainen haaveeni näyttelystä on nyt totta ja kuvat teksteineen ovat ihmisten nähtävillä. Toivon, että katsojat viipyisivät niiden äärellä ja todella pohtisivat niistä nousevia teemoja omakohtaisesti, antaisivat niiden liikuttaa. Itselleni Jeesuksen tunteminen on portti elämään, mitä en ole peitellyt näissä kuvissa ja teksteissä, Valkealintu avaa.

Seurakunnat ja kristilliset yhteisöt voivat varata kiertävän näyttelyn käyttöönsä määräajaksi ja järjestää sen esimerkiksi osana jotain tapahtumaa tai tavoittavaa työtään. Näyttelyn kierrettyä eri paikkakunnilla kuluvan vuoden ajan, teokset huutokaupataan Lähetysyhdistys Kylväjän tekemän työn hyväksi.

– Haaveilen, että näyttelyitä järjestetään ei-kirkollisissa tiloissa mahdollisimman laajan kohdeyleisön tavoittamiseksi. Vaihtoehtoisesti näyttelyn voisi toteuttaa myös digitaalisena esimerkiksi kadulla olevalla ruudulla, valokuvaaja ideoi innostuen.

Sofi Valkealintu on 33-vuotias itse oppinut valokuvaaja, joka työskentelee perheineen Lähetysyhdistys Kylväjän kautta lähetystyöntekijänä Etiopiassa. Sofi Valkealintu on koulutukseltaan diplomi-insinööri, sosiaali- ja kulttuuriantropologian kandidaatti sekä kehitysmaatutkimuksen maisteri. Sofi Valkealintu esiintyy työalueestaan johtuvien julkisuuskäytäntöjen vuoksi taiteilijanimellä.

– Aloitin valokuvaamisen teini-ikäisenä veljeni vanhalla järjestelmäkameralla ja olen kulkenut kamera kädessä siitä asti. Pohdin teoksissani totuutta kauneuden kautta ja kristillisestä maailmankuvastani käsin.

Helmikuun ajan näyttely on esillä Villa Bredan vanhainkodissa Kauniaisissa. Koronaviruksen takia pääsy on rajattu muilta kuin asukkailta ja henkilökunnalta. Maaliskuussa 8.–14.3.2021 näyttely on suunniteltu pidettävän esillä klo 14–19 Myrskylän Kinolla viranomaisten koronarajoitukset huomioiden.

– Tämän jälkeen varauksia ei ole vielä tullut – toivottavasti moni tarttuisi nopeasti mahdollisuuteen ja varaisi käyttöönsä ‘Toisen todellisuuden kieliopin’! Valkealintu toteaa.

Haluaisitko järjestää valokuvanäyttelyn omalla paikkakunnallasi? Ota yhteyttä: valokuvanayttely@kylvaja.fi.

Avi Snyder: Älä enää pelkää

Pelko voi lamaannuttaa kristityt Jeesuksesta puhuttaessa. Lähetysyhdistys Kylväjän Areopagos-webinaarissa perjantaina puhunut Jews for Jesus -järjestön Euroopan työn johtaja Avi Snyder lohduttaa, että monet Raamatun henkilöt taistelivat samojen pelkojen kanssa kuin me.  

Raamattu on täynnä ihmisiä, jotka pelkäsivät, mutta joita Jumala käytti omaksi kunniakseen. Avi Snyder muistuttaa, että Jumala valitsi kansansa kantaisäksi Aabrahamin, joka oli vanha puolikuollut mies ja vaimonsa Saaran, joka ei ollut hedelmällinen. Moosesta, joka oli epäpätevä, ikääntynyt, lainsuojaton paimen ja joka kärsi myös puhevaikeuksista Jumala käytti vapauttaakseen kansansa sekä nöyryyttämään maailman mahtavinta johtajaa, faaraota. Prostituoitua Raahabia Jumala käytti varjellakseen Joosuan lähettämiä vakoojia ja antoi Raahabille osan jatkumossa, joka johti Kristukseen. Jumala valitsi Daavidin, pojan lingon kanssa voittamaan Goljat-jättiläisen. Hän myös valitsi Pietarin, kalastajan Galileasta kohtaamaan aikansa uskonnollista eliittiä ristin sanomalla. Ja Saul Tarsolaisen, hauraan, pienen ja ruman miehen Jumala halusi viemään evankeliumia kreikkalaisille.

– Jumala ei kutsu meitä olemaan itsevarmoja, Hän kutsuu meitä olemaan käytettävissä. Itse asiassa Jumala käyttää mielellään epäpäteviä ja kunniattomia taatakseen, että kunnia menee yksinomaan Hänelle. Me emme ole kyvyttömiä, koska Jumala on kyvykäs, Avi Snyder toteaa.

Pelkoja on monenlaisia. Juutalaisilla on ollut paljon kokemusta muun muassa hylkäämisen pelosta. Jumala on joutunut kautta historian vakuuttamaan, että hän on heidän kanssaan. Pakanoiden apostoli Paavali joutui elämään fyysisen väkivallan uhan alla ja lisäksi hän pelkäsi epäonnistumista ja hedelmättömiä yrityksiä. 

– Niille, jotka tuntevat Herran ja joiden idententiteetti on juurtunut Kristukseen, työ ei ole koskaan turhaa eikä ajanhukkaa. Jeesus sanoo meille samoin kuin opetuslapsilleen ennen taivaaseenastumista: “Olen kanssanne maailman loppuun saakka.” Jumalan nimikin tarkoittaa: Immanuel, Jumala on kanssamme, Snyder muistuttaa.

Kivisydämien dilemma

Länsimaalaisille hylkäämisen pelko on kenties suurin pelko, joka hyökkää identiteettiimme Jumalan lapsina. Ironista on, että vaikka olemme juurtuneita Kristukseen, pelkäämme ihmisten hylkäämistä enemmän kuin pelkäämme Herran suuttumusta. Meillä pitäisi olla lihasydämet ja kivikasvot, mutta sen sijaan meillä onkin kivisydämet ja lihakasvot. 

– On paradoksiaalista, että samanaikaisesti Pyhä Henki toimii meissä ja toisaalta meitä sitoo pelko siitä, että joku edes katsoo meihin osoittaen paheksuntaa. Toisekseen, meidän pitäisi huolehtia vähemmän itsestämme ja enemmän niistä, jotka tekevät kohtalokkaan virheen kun hylkäävät Jumalan. Meidän tehtävämme on rukoilla heidän puolestaan, Avi Snyder pohtii. 

Uusina luomuksinakin meillä on hankaluuksia vanhan luontomme kanssa ja se vaikuttaa myös siihen, uskallammeko kertoa Hänestä muille. Mutta Jumalan lapsina, jotka ovat juurtuneet Häneen, meillä ei ole mitään eikä ketään pelättävää.

– Iloitaan ja kiitetään siitä, että Jumala on hyväksynyt meidät. Vaikka ihmiset sanoisivat meitä kirotuiksi, Jumala kutsuu meitä rakastetuiksi. Jumala on tehnyt meistä lapsiaan. Tämän tähden meillä on varmuus siitä, ettemme ole koskaan yksin. Meillä on varmuus, ettei mikään voi vahingoittaa meitä, vaikka kuolisimme. 

Meillä on varmuus, että työmme ei ole koskaan turhaa. Vakuutus: vaikka olemme kyvyttömiä, mikään ei ole Jumalalle liian vaikeaa. Varmuus: vaikka ihmiset hylkäisivät, Jumala rakastaa ja hyväksyy meitä. Siispä: älä enää pelkää. Älä ole hiljaa. Puhu, kehottaa Avi Snyder.

Aika on nyt

Alkukristityt ymmärsivät tilanteen vakavuuden ja sen, että aika on vähissä. Asia on kiireellinen myös meille. Ei kukaan tule taivaaseen muuten kuin Jeesuksen kautta. 

– He tiesivät, että he ovat tilivelvollisia siitä ajasta, jota Jeesus oli antanut heille. Tilivelvollisia evankeliumin aarteesta, jonka Jeesus oli uskonut heidän käsiinsä. Varhaiset uskovat löysivät yhteisen voiman toisistaan ja Herrasta. He oppivat rakastamaan niitä, joita Hän rakastaa ja haluaa pelastaa. Näin he avasivat ikkunat maailmaan, joka on vielä tänä päivänä auki. 

– Tämä on ainoa aika mikä meille on annettu. Messiaan ruumiina, juutalaisina ja ei-juutalaisina avatkaamme uusia ikkunoita maailmaan  ja viekäämme Hänen evankeliuminsa kaikille, joiden tarvitsee se kuulla.  Miten ihanaa onkaan, kun seisomme Hänen edessään ja kuulemme Hänen sanovan: “Hyvin tehty. Hyvin tehty,” Avi Snyder päättää.

Avi Snyderin juuri suomennettu kirja Juutalaiset eivät usko Jeesukseen – ja muita väärinkäsityksiä on ilmestynyt tällä viikolla. Kirja on tilattavissa Perussanoman sivuilta. Snyder opetti etäyhteyksien kautta Areopagoksessa Turussa 6.marraskuuta. Seuraava Lähetysyhdistys Kylväjän rukousteemainen Areopagos-tapahtuma järjestetään 26.-27.maaliskuuta Helsingissä. 

Kuva: Saija Tiilikainen

Etiopia sisällissodan partaalla: rukousta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan

Etiopia sisällissodan partaalla: rukousta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan

Väkivaltaisuudet ovat syöksemässä Etiopian ennennäkemättömään tilanteeseen. Tähän mennessä räjähdysherkkä tilanne on jo vaatinut kymmeniä siviiliuhreja maan pohjoisosassa.

Sisällissota on puhkeamassa Etiopiassa. Maan pohjoisosassa sijaitsevassa Tigrayn osavaltiossa on aiemmin tällä viikolla puhjennut rajuja väkivaltaisuuksia. Ylen mukaan Etiopian armeija on nyt julistanut olevansa sodassa Tigrayn osavaltion kanssa. Taistelut alkoivat keskiviikkona, ja siitä alkaen armeijan joukot ovat kerääntyneet Tigrayn rajoille, uutisoi Yle 6.marraskuuta.

Jännitteet kasvoivat, kun Tigrayssa järjestettiin omat aluevaalit, jotka ovat Etiopian hallituksen mukaan laittomat. Helsingin Sanomien mukaan osavaltioon on julistettu Etiopian hallituksen toimesta kuuden kuukauden mittainen hätätila.

Alueella ei ole tällä hetkellä Kylväjän työntekijöitä, sillä Magnus ja Gunilla Riska ovat maan pääkaupungissa Addis Abebassa, jossa on rauhallista ja järjestön työntekijä Daniel Tegene voi myös hyvin ja jatkaa normaaleja tehtäviään Kaakkois-Etiopiassa. Lisäksi yksi lähettiperhe on Suomessa. Sen sijaan yhteistyökumppanimme Etiopian evankelinen Mekane Yesus –kirkko työskentelee alueella, missä levottomuudet ovat puhjenneet.

Kiristynyt tilanne on vaikuttanut Kylväjän työhön Etiopiassa hyvin vähän. Levottomuudet ovat tällä hetkellä keskittyneet maan pohjoisosiin ja muualla maassa on rauhallista. Työ niillä alueilla jatkuu normaalisti. Tilanne vaatii kuitenkin runsasta rukoustukea, sillä asiat voivat muuttua hyvinkin nopeasti. Ylen mukaan aseistetut joukot ovat suorittaneet Tigrayn alueella etnisiä teloituksia ja tuhopolttoja. Sadat ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa.

-Joillain alueilla ortodoksisten kirkkojen ja niiden jäsenten kimppuun on tapahtunut hyökkäyksiä. Protestanttiset kirkot ovat Etiopiassa vasta avaamassa oviaan uudelleen pitkän koronan aiheuttaman sulun jälkeen, mutta niihin ei ole tietojen mukaan vielä hyökätty. Rukousta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, kertoo Daniel Tegene paikan päältä.

Rukoillaan Etiopian puolesta!

Kuva: Sofi Valkealintu

Sunnuntaina 25.10. vietettiin Kylväjän kolehtipyhää

Itä-Aasiassa kaikki on suurta: miljoonakaupungit, väkimäärä ja kirkko, joka kasvaa kohisten. Suomalaiset lähetit ovat palvelleet kasvavia seurakuntia pitkäjänteisesti kouluttaen työntekijöitä. Sille onkin valtava tarve.

  Tuon alueen kristillisyydessä on niin paljon energiaa ja antautuneisuutta. Seurakuntien resurssit kasvavat koko ajan, ja ajattelen, että itäaasialaisilla kristityillä voi olla merkittävä vaikutus myös globaalisti, pohtii suomalainen kouluttaja.

Itä-Aasiassa kristityt suhtautuvat Raamattuun vakavasti; se on tärkeä auktoriteetti. Seurakuntalaiset ovat usein aktiivisia evankelistoja omassa arjessaan, ja näin sanoma leviää.

 Koulutettuja työntekijöitä ei ole tällä hetkellä riittävästi, ja koulutuksen tarve on valtava, hän jatkaa.

Suomalaiset työntekijät ovatkin palvelleet alueella pitkäjänteisesti kouluttaen kasvavalle kirkolle uusia työntekijöitä. Tätä moninkertaistavaa työtä tehdään niin teologisissa seminaareissa kuin yliopistoissa. Teologisista seminaareista valmistuneista maistereista tulee seminaarien ja raamattukoulujen opettajia, myöhemmin myös kirkon johtajia.

  Tuemme teologista koulutusta, sillä teologisen osaamisen parantamisella on suuri merkitys kasvavalle kirkolle. Oma kutsumukseni on teologisen tason nostaminen, suomalainen opettaja kuvaa.

Yliopistolla englanninkielenopettajana toimiva Kylväjän lähetti toimii kuin teltantekijänä työskennellyt Paavali luoden oman ammattinsa kautta suhteita ja kertoen ystävyyssuhteissaan Jeesuksesta.

  Oppitunneilla keskitymme kieleen, mutta opetus tarjoaa myös mahdollisuuksia selittää sanojen kulttuurista taustaa. Olemme kertoneet oppilaillemme vaikkapa miksi joulua vietetään tai mitä kristityt ajattelevat pääsiäisestä.

Työalueella viranomaisvalvonta on tiukkaa.

  Kohtaamme yliopistolla opiskelijoita, jotka eivät ole kuulleet koskaan Kristuksesta. Me voimme olla kertomassa heille Jeesuksen rakkaudesta, ja heistä voi kasvaa niitä, jotka aikanaan vievät hyvän sanoman perheensä, vähemmistökansansa tai naapurikansojen keskuuteen.

25. lokakuuta vietettiin Kylväjän kolehtipyhää, kolehtikohteena oli tavoittamattomien tavoittaminen Itä-Aasiassa Kylväjän opetus- ja hanketyön kautta. Kylväjä tukee Itä-Aasiassa viittä työntekijää.

Kuva: Pixapay

Kirkko nousee vauhdilla Ulan-Udessa

Kirkko nousee vauhdilla Ulan-Udessa

Ulan-Uden kirkonrakennushanke on edennyt kohtalaisen hyvin huolimatta siitä, että töiden aloitus viivästyi koronarajoitusten vuoksi ja koko kesän ajan satoi runsaasti.

Elokuun lopussa katettiin ensimmäinen kerros, ja nyt valmistellaan toisen kerroksen pylväiden betonointia. Kun kannatinrakenteet saadaan lujitettua, voidaan siirtyä kattotuolien asentamiseen. Urakoitsijan mukaan se voi tapahtua lokakuun aikana. Rakennustyöt etenevät nyt vauhdilla, että ehditään saada rakennus katon alle ennen talvipakkasia, jotka alkavat yleensä loka-marraskuun vaihteessa.

Rakennustöiden tekninen valvoja Marina Lubsanova on tyytyväinen töiden etenemiseen: “Kaikki on mennyt suunnitellun aikataulun mukaan. Nyt näyttää siltä, että harjakaiset voidaan pitää lokakuussa. Iloitsen siitä, että piispa Laptev on tulossa käymään, ellei sitten koronavirus estä hänen matkaansa tänne.”

Rakennustyömaata vartioi yövahdin apuna innokas vahtikoira Linda. Sisällä vartijan mökissä Dasha-kissa pitää hiiret loitolla. Seurakuntalaiset tuovat näille “rakennustyöläisille” luita ja muuta sopivaa syötävää.

Ulan-Uden Kristuksen armon seurakunta rukoilee joka sunnuntain jumalanpalveluksessa urakoitsijan ja rakennustyömiesten sekä koko hankkeen puolesta. Hiljaisena toiveena on joulujumalanpalvelus uudessa rakennuksessa.

Voit tukea Ulan-Uden ensimmäisen luterilaisen kirkon rakentamista osallistumalla keräykseen ja rukoilemalla hankkeen puolesta.

Kuva: Jelena Abramova