Uutiset

Opettajankoulutusprojekti alkoi Ulaanbaatarissa

Mongolian-lähetti Janne Henriksson on aloittanut projektin, jossa pidetään opettajankoulutusta mongolialaisille opettajille. Projektin ensimmäinen koulutus toteutettiin 16 englannin kielen opettajan kanssa suuressa 3500 oppilaan koulussa, joka kattaa luokka-asteet 1-12. Henriksson on kahden kuukauden ajan keskiviikkoisin käynyt koululla seuraamassa oppitunteja, pitänyt opettajien kanssa ohjauskeskusteluja, vetänyt seminaareja ja myös itse opettanut joitain tunteja, joita muut opettajat ovat saaneet tulla seuraamaan.

Japanissa voimakas maanjäristys – Kylväjän läheteillä ei hätää

Kylväjän työalueella Länsi-Japanissa on ollut manantaiaamuna kello 8 paikallista aikaa voimakas maanjäristys (magnitudi 6,1 Richterin asteikolla). Kylväjän ja sen yhteistyökumppanin Norjan luterilaisen lähetysliiton kaikki Japanissa olevat lähetit ovat kunnossa.
– Täällä Midorigaokassa koin järistyksen japanilaisella asteikolla noin nelosen voimakkuudella, kertoo Japanin-lähetti Lea Lukka.
Okayamassa, jossa Johanna ja Jüri Perendi perheineen asuvat, järistys tuntui kolmosen voimakkuudella.

Lähetys kumpuaa ilosta ja rakkaudesta – Lähetyksen kesäpäivillä siunattiin sunnuntaina yhdeksän uutta lähetystyöntekijää

Lähetys kumpuaa ilosta ja rakkaudesta – Lähetyksen kesäpäivillä siunattiin sunnuntaina yhdeksän uutta lähetystyöntekijää

Yhdeksän uutta lähettiä siunattiin Lähetyksen kesäpäivillä lähetystyöntekijöiksi. Tapahtuman päättäneessä kiitosjuhlassa puhui muslimista kristityksi kääntynyt henkilö, joka työskentelee nyt Lähi-idässä.

Kylväjän kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg muistutti kristityn identiteetistä Jeesuksen opetuslapsena. Kuva: Mikko Saari.

Kylväjän kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg käsitteli sunnuntaiaamun raamattuluennossaan kristityn identiteettiä. Lindberg tutki aihetta Paavalin sanojen valossa: ”Rukoilen, että hän sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne.” Ef. 3:16

– Pysyvä titteli jokaiselle kristitylle on Jeesuksen opetuslapsi. Opetuslapseus ei ole vain tehtävä, vaan se on myös ja ennen kaikkea identiteetti, Lindberg sanoi.

– On oleellista mihin kirkossamme katsotaan kristityn identiteetin perustuvan.

– On olemassa miehiä ja naisia, eri rotuja, kieliä ja kansallisuuksia. Ihmisen arvo tai identiteetti ei perustu yhteen tai useampaan ryhmäominaisuuteen, vaan Jumalan lapseuteen, joka yhdistää yli erilaisuuden. Kristillinen ihmiskuva nousee kaikessa yhteisöllisyydessään yksilön arvosta suhteessa Jumalaan, Lindberg sanoi.

Lindberg kertoi huomanneensa suomalaisessa julkisessa keskustelussa vahvan vastakkainasettelun. Kaikessa nähdään hänen mukaansa ”valtaa ja hyväksikäyttöä ja lyödään kiilaa esimerkiksi sukupuolten välille”.

– Ihmisiä ei nähdä yksilöinä vaan heidät luokitellaan johonkin ryhmään. Heitä arvioidaan ryhmän jäsenyyden kautta ja erilaiset ryhmät laitetaan vastakkain.

– Mutta vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen erilleen ajavaa vastakkainasettelua käyttäen ei ole kristillistä, Lindberg totesi.

– Esimerkiksi naisten tasa-arvoisten oikeuksien ajamisen ei tule tapahtua asettamalla naiset ja miehet vastakkain.

– Ihmisarvomme ei perustu sukupuoleen, varallisuuteen, rotuun tai muihin vastaaviin tekijöihin. Olemme ihmisinä arvokkaita siksi, että Jumala on luonut meidät, ja Jeesus on kuollut meidän kaikkien puolesta.

Matteuksen kutsumuksen jatkajat

Mauri Tervonen rohkaisi tulevia lähettejä. Kuva: Mikko Saari.

Aamupäivän ehtoollisjumalanpalveluksen yhteydessä toimitettiin myös lähetystyöntekijöiksi siunaaminen, jossa yhdeksän lähettiä varustettiin rukouksin lähetystyöhön. Pastori Mauri Tervonen vertasi lähetystyöhön lähtemistä tilanteeseen, jonka evankelista Matteus koki Jeesuksen vieraillessa tämän kodissa.

– Todennäköisesti Matteus tuon vierailun jälkeen palasi monesti Jeesuksen sanoihin: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.” Siinä Kristus tiivisti kristillisen uskomme ytimen arjen keskelle.

– Jeesus näki Matteuksen sisimpään, ja Kaikkivaltias näkee meidänkin elämämme jokaisen kohdan ikuisuuteen asti.

Jeesuksen rakkaus Matteusta kohtaan teki Matteuksesta lähetystyöntekijän.

– Te olette kuin jatkokertomus tälle Matteuksen evankeliumin tekstille, Tervonen sanoi uusille lähetystyöntekijöille

– Jeesuksen lähetyskäsky konkretisoituu tässä hetkessä. Jumala kutsuu sanomansa viejiksi meitä, armahdettuja syntisiä. Hän on kanssanne maailman loppuun asti.

Lähetyksen kesäpäivillä nautittiin kesäisestä ja aurinkoisesta säästä. Kuva: Johannes Haataja.

Pysyvä ilo Jeesuksessa

Päätöstilaisuuden lennokkaasta ja hauskasta puheesta vastasi anonyyminä esiintynyt Lähi-Idästä saapunut kristitty, joka julistaa ilosanomaa muslimien keskuudessa. Hän kertoi menettäneensä koko perheensä kääntyessään muslimista kristityksi.

– Voimme nauttia Jumalasta enemmän yhdessä, ja siksi hän perusti kirkon. Saamme iloita Herrasta, ja siksi lähetämme lähettejä. Monilla kansoilla ei vielä ole todellista toivoa, koska he eivät tunne Jeesusta. Heillä on vain hetkellisiä iloja. Kaikki kirkon ulkopuolella rohkaisee vain itsekeskeisyyteen: ”Katsokaa minua, kuunnelkaa minua”.

Puhujan mukaan kestävä onni kiinnittyy ikuiseen elämään.

– Minun tulee vähetä, ja Jeesuksen tulee kasvaa.

– Jumalan tehtävä on avata ihmisten silmät näkemään evankeliumi, mutta meidän tulee todistaa siitä.

Hän korosti, että Jumala hallitsee kaikkia tapahtumia.

– Luuletteko, että Jumala ei näe nälänhätiä, sotia, ihmiskauppaa, vihaa, rasismia tai kristittyjen vainoja? Tähän vastaa yksi jae Raamatusta: Jeesus itki. Jeesus näkee. Jumala on kanssamme.

Lähetyksen kesäpäivillä päästiin mukaan lähetyselämään kaikin aistein. Kuva: Mikko Saari.

Lähetyksen kesäpäivät järjestettiin Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa 15.–17.6.2018 Lähetysyhdistys Kylväjän ja Suomen Raamattuopiston yhteistyönä. Tapahtumaan osallistui yli 2000 ihmistä. Ensi vuonna Lähetyksen kesäpäivät järjestetään 14.–16.6.2019 Kylväjän ja Hyvinkään seurakunnan yhteistyönä.

 

Lähetysjohtaja Pekka Mäkipää: Kylväjä on valmiina lähtöön – monessa mielessä

Työalueelle palaavat lähetit valmiina lähtöön. Kuva: Johannes Haataja.

Lähetyksen kesäpäivillä Kauniaisissa tarkasteltiin suomalaisten herätysliikkeiden lähetyshistoriaa ja lähetystyötä muslimien parissa. Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää johdatti kuulijansa lähetysherätyksen historiaan ja nykypäivän haasteisiin. Lähetyskohteiden osalta kuultiin terveisiä muun muassa Välimeren alueella tehtävästä muslimilähetyksestä.

Radikaalin lähetysherätyksen perinne näkyy edelleen Kylväjän 19 nykykohteessa

Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää muisteli noin 50 vuotta sitten alkanutta lähetysherätystä. Suomessa saatiin tukea erityisesti Norjasta, kun neljässä Pohjoismaassa puhkesi 1960-luvulla etenkin opiskelijoiden parissa voimakas herätys.

– On merkillepantavaa, että ensin ei perustettu organisaatiota. Tämä oli reunoilta alkavaa lähetystä, Mäkipää totesi.

– Opiskelijat kokoontuivat täällä Kauniaisissa sisälähetykseen keskittyvän Suomen Raamattuopiston tiloissa, joissa nyt olemme Kesäpäivillä.

Lähetysjohtaja Pekka Mäkipää valmiina lähtöön. Kuva: Mikko Saari.

Tämän liikehdinnän seurauksena perustettiin Lähetysyhdistys Kylväjä vuonna 1974. Mäkipää onnitteli myös 50-vuotta täyttäviä lähetysjärjestöjä Kansanlähetystä ja Sanansaattajia.

– 50 vuotta on Jumalalle kuin henkäys, mutta tässä ajassa on syntynyt kolme lähetysjärjestöä, Mäkipää totesi.

– Elämää ymmärretään usein taaksepäin katsoen. Olemme etuoikeutettuja, koska tämän lähetyksen ensimmäinen sukupolvi on vielä elossa.

Kylväjän rohkeiden lähettien ja lähettäjien ansiosta Pekka Mäkipään maailmankartalla on nykyään kollegoita 19 kohteessa. Mäkipää muistutti myös, että uudella lähetyssukupolvella on oikeus olla yhtä radikaaleja kuin 1960-luvulla lähetystyönsä aloittaneilla. Hän korosti myös lähettäjien vapautta, sillä lähetystyötä ei tehdä millekään organisaatiolle vaan Jumalalle.

– Me emme saa sitoa lähettäjän kutsumusta itseemme tai järjestöömme, Mäkipää totesi.

Hän näkikin, että lähetystyössä tarvitaan yhä monia järjestöjä ja monia kohdemaissa olevia kirkkoja, joiden perustamishetkiä hänellä on ollut 25-vuotisen uransa aikana ollut kunnia olla todistamassa. Samaan aikaan Mäkipää suree Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vallitsevaa syrjintää ja erkaantumista Raamattuun nojaavasta opetuksesta.

– Kirkossa suhtaudutaan syrjivästi joihinkin sen työntekijöihin. Ei anneta tiloja ja syrjitään varojen jaossa, Mäkipää totesi.

– Katsomme Kylväjässä, kumpi tämän voittaa, laiva vai myrsky. Luulen, että uuden avioliittolain tuoma puhuri ei ole vielä saavuttanut täyttä aallonkorkeutta.

Lähetystyössä tarvitaan sinnikkyyttä

Monet lähetit voivat joutua vainon ja syrjinnän kohteeksi kohdemaissaan, joten lähetystyötä tekevien ihmisten henkilöllisyyttä on syytä suojella tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi Lähi-idän muslimialueella kristityksi kääntynyt, anonyyminä esiintynyt henkilö, kuvasi niitä vaikeuksia, joita kristinuskoon kääntyminen muslimille usein tuo.

– Kun minusta tuli kristitty, menetin koko perheeni ja monet ystäväni. Ihmiset jopa häpesivät kulkea minun kanssani, hän kuvasi tilannettaan.

Ajan myötä hän on kuitenkin saanut toisenlaista arvostusta ja tekee nyt aktiivisesti työtä kristinuskon levittämiseksi.

– Ex-muslimina minulle merkitsee paljon, että kuulun nyt tähän valittuun kansaan, hän kertoi.

– Herra lähettää meidät kertomaan itsestään maailmalle, jotta kaikki saavat taivaallisen passin. Se on meille ilmainen, mutta se ei ollut Jeesukselle ilmainen.

Kuva: Mikko Saari

Myös muilta lähetysalueilta kuultiin terveisiä. Maailmassa on yhä monia paikkoja, joissa ei ole kuultu Raamatun sanomaa. Esimerkiksi Kaukasiassa on jouduttu rakentamaan kirjakieltä lähetystyön ohessa.

– Kielityössä kaikki lähtee siitä, että puhutulle paikalliselle kielelle luodaan oma aakkosto ja lopulta kokonainen kieli. Vasta sen jälkeen on aika raamatunkäännöstyölle, jotta kansa saa luettavakseen Jumalan Sanaa, kertoi Kaukasiassa pitkän uran tehnyt kielityöntekijä.

Pekka Mäkipään puhe on julkaistu kokonaisuudessaan Kylväjä-blogissa 19.6.2018.

Lähetyksen kesäpäivillä pohdittiin Jumalan luomistyötä ja lähetystyötä

Lähetyksen kesäpäivillä nautittiin kesäisestä säästä ja lähetyksen tunnelmista. Kuva: Mikko Saari.

Lähetyksen kesäpäivät jatkuivat lauantaina nykyaikaisen lähetystyön ja Jumalan luomistyön pohdinnoilla.

Raamattuopiston pihalle pystytetty teltta täyttyi jo perjantaina. Paikalla oli arviolta 500 henkeä. Lauantaiaamuna kaunis sää sai väen liikkeelle läheltä ja kaukaa jo aamusta saakka. Kävijöitä on ollut runsaasti erilaisissa rinnakkaistilaisuuksissa.

Lähetystyö eri puolilla maailmaa on näkyvästi esillä Lähetyksen kesäpäivillä, jotka jatkuvat sunnuntaihin saakka. Lauantaina aamupäivällä esillä oli Aasian-työ ja etenkin Mongolia.

Lähetysyhdistys Kylväjän Mongolian-työ esittäytyi

Batchimeg Wandan. Kuva: Mikko Saari.

Kiinan ja Venäjän välissä sijaitsevassa Mongoliassa elintasoerot ovat suuret ja monien köyhien päiväansiot ovat vain kaksi euroa. Kristittyjen määrä on kasvanut 20 vuoden aikana kourallisesta ihmisiä noin kahteen prosenttiin väestöstä. Lähetysyhdistys Kylväjän Mongoliassa tekemän kehitysyhteistyön käytännön toteuttajan FLOM-Mongolian johtaja Batchimeg Vandan kertoi Kesäpäivillä toiminnasta pääkaupungissa Ulan Batorissa ja muualla Mongoliassa.

– Teemme ihmisoikeustyötä Mongoliassa etenkin yhteistyössä vammaisten ihmisten organisaatioiden kanssa, hän kertoi.

Viime vuonna päättyi FLOM-Mongolian viisivuotinen projekti kuurojen ihmisten oikeuksien ja työllistymisen parantamiseksi. Työ heidän parissaan jatkuu edelleen, mutta apu on laajentunut esimerkiksi kuurojen liikuntamahdollisuuksien parantamiseen.

Erilaisia projekteja on myös pyörätuolissa kulkevien auttamiseksi tai vammaisten naisten terveyspalvelujen parantamiseksi. Myös syrjittyjen yksinhuoltajaäitien oikeuksia esimerkiksi koulutukseen ja työhön parannetaan.

– Opettajien koulutusprojektin tarkoitus on vahvistaa mongolialaisopettajien opetusmetodeja ja pedagogisia taitoja koulutuksen ja mentoroinnin kautta, Batchimeg Vandan kertoi.

Taitavinkaan tiedemies ei tiedä

Jukka Norvanto. Kuva: Kirsi Myllyniemi.

Lähetyksen kesäpäivillä Kauniaisissa pastori Jukka Norvanto pohti luomistyötä. Hän totesi, että viisaimpienkaan tiedemiesten ei ole onnistunut vastata kysymykseen siitä, mitä oli ennen kuin mitään oli. Vastassa on seinä, jonka taakse vain usko voi ulottua.

– Joku uskoo, että tiede varmaankin joskus tulevaisuudessa voi antaa parempia vastauksia. Toinen uskoo, että tämä kaikki syntyi sattumalta, Norvanto sanoi.
– Kristitty taas perustaa uskonsa Raamatun ilmoitukseen.

Jukka Norvanto lainasi alustuksessaan Heprealaiskirjeen 11. jakeen tekstiä.

– Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä, Norvanto siteerasi Raamattua.
– Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä.

Norvanto totesikin, että maailman ja maailmankaikkeuden hahmottamiseen tarvitaan Raamattua. Paavalikin kirjoittaa Roomalaiskirjeessään, että näkymätön Jumala on niin selvästi nähtävissä luomisteoissa, että kukaan ei voi sitä kieltää. Ensimmäisessä Mooseksen kirjeessä kuvataan myös sitä, miten Israelin kansa sai kokea sen, että Jumala voi tahtoessaan myös tehdä luomistekonsa tyhjäksi.

–Vasta Jumalan Karitsa, Jeesus Kristus saattoi täyttää ihmisten kaipuun ja luoda uuden elämän, uuden sydämen ihmiselle, Norvanto totesi.

Lähetyksen kesäpäivät jatkuvat sunnuntaihin saakka

Lähde liikkeelle -ohjelma innosti kävelemään urheilulähetystyön merkeissä. Kuva: Marjaana Kotilainen.

Päivä jatkuu lähetyskuulumisten, rukouksen ja raamattuopetusten lisäksi lasten ja koululaisten ohjelmalla. Vuorossa on liikunnan riemua muun muassa satujumpan, koululaisten pelien ja urheilulähetystyön parissa.

Edellisen kerran Lähetyksen kesäpäivät järjestettiin pääkaupunkiseudulla kesällä 2013. Tämän vuoden tapahtuman järjestävät yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjä ja Suomen Raamattuopisto.

Lähetyksen kesäpäivät järjestetään Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa 15.–17.6.2018. Lisätietoja kesäpäivistä löytyy Kylväjän sivuilta, jonne on koottu ohjelma, tietoa majoituksesta ja muita käytännön asioita. Kesäpäiviä on mahdollista kuunnella myös nettiradion kautta.

Etiopian-työn 50 vuoden vaiheita, yhteen tulemista ja lähetyselämää Lähetyksen kesäpäivien perjantaissa

– Lähetystyö ei tarkoita aina laukkujen pakkaamista tai kauas lähtemistä, vaan lähetyskenttä löytyy ihan omasta elinympäristöstä. Lähetyksen kesäpäivillä saa kokea uskon vahvistusta, yhteenkuuluvuutta ja rauhoittumista Sanan äärellä. Myös ravitseva hengellinen ravinto hyvien julistajien ja ympärillä olevien ihmisten kautta innostaa aina, toteaa kesäpäivillä vieraileva Helena Ojala Espoonlahdesta.

Lähetyksen kesäpäivien ensimmäisenä päivänä julkaistiin kaksi uutuuskirjaa. Jukka Norvannon Eedenistä itään ja takaisin – ihmisen pelastustie alusta loppuun kertoo Raamatun suuresta kertomuksesta, kapinaan nousseen ihmisen ja ihmisen Luojan välisestä suhteesta ja sen kehittymisestä.

– Raamatun suuri pelastussanoma on siinä, että kun Jeesus Kristus on kuollut kaikkien edestä, erottavat rajat ihmisten ja ihmisryhmien välillä ovat murtuneet. Nyt jokainen riippumatta kansallisuudesta yhdistyy yhteen kansaan ja saa täydet kansalaisoikeudet eli pääsee osalliseksi Jumalan ihmiskunnan kanssa solmiman liiton tuomista siunauksista, opetti Kylväjän lähetysteologi Jukka Norvanto perjantain raamattutunnillaan. 

Perjantai-iltana Maailman ääriin vie sanoma kallis –laulun mukaan nimetyssä iltatilaisuudessa juhlistettiin Etiopian-työn 50-vuotista taivalta. Tilaisuudessa julkaistiin toinen uutuuskirja, Satakertainen sato – Lähetyselämää Etiopiassa 50 vuotta, jonka on toimittanut Etiopian-lähetti Liisi Niemelä   

Kylväjä on tehnyt työtä Etiopiassa yhdessä Norjan luterilaisen lähetysliiton kanssa. Pitkään Etiopian-työalueen norjalaisena esimiehenä toiminut Osvald Hindeness kuvasi Kylväjän vaiheita Etiopiassa samojen teemojen kautta, jotka kulkevat myös läpi Satakertaisen sadon: taistelut, ihmeellinen kasvu ja kaiken keskellä koettu Jumalan rauha. 

– Jumala ei toiminut vain Raamatun ajan, Vanhan ja Uuden testamentin, puitteissa, vaan myös meidän omana aikanamme. Kylväjä sai olla osa Jumalan suunnitelmaa Etiopiassa. Kylväjän työntekijät ovat saaneet olla mukana yhdessä suurimmista herätyksistä, joita historia tuntee, iloitsi Osvald Hindeness. 

– Tässä retro-illaksikin nimetyssä tilaisuudessa oli historian siipien havinaa, sillä mukana oli lähettejä, jotka 50 vuotta sitten lähteneet lähetystyöhön. Olemme kiitollisia näistä vuosikymmenistä, joiden ajan Jumala on toiminut Kylväjän työn ja työntekijöiden kautta. Tämä on hyvä myös meille työn jatkajille ja tänä aikana työssä mukana oleville nähdä ne juuret ja se uskollisuus ja into, mitä näillä 50 vuotta sitten työhön lähteneillä on ollut. Voimme ottaa siitä opiksi ja rohkaistua, pohtii Kylväjän kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg 

Perheiden osalta Lähetyksen kesäpäivät alkoivat reippaan urheilun merkeissä, kun joukko eri-ikäisiä liikunnan ystäviä kokoontui ulkopelien ja -leikkien parissa lähikentälle. Koululaiset seurasivat tuhlaajapojan vaiheita pelien ja askartelujen kautta, ja 3–6-vuotiaiden Muksulassa tutustuttiin toisiin leikkien, askartelun ja laulujen muodossa. Lähtemisen teemaa ja lähetystyön olemusta käytiin läpi ja pohdittiin, miksi lähteä.  

– Nautin yhteen tulemisesta, kun täysi teltallinen ihmisiä laulaa, kuuntelee ja rukoilee. Siinä on oma voimansa. Lauantailta odotan erityisesti lähettien terveisiä eri puolilta maailmaa, sekä Pohjois-Afrikasta tulevan vieraamme opetuksia työstä islamilaisissa maissa. Odotan myös sitä, kun sunnuntain jumalanpalveluksessa saamme olla siunaamassa ja lähettämässä yhdeksän aivan uutta lähetystyöntekijää tehtäviinsä, iloitsee Lähetyksen kesäpäivistä vastaava Kylväjän kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg.  

Lähetyksen kesäpäivät järjestetään Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa 15.–17.6.2018. Lisätietoja kesäpäivistä löytyy kesäpäivien sivuilta. Sinne on koottu ohjelma, tietoa majoituksesta ja muita käytännön asioita. Kesäpäivien järjestäjinä ovat yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjä ja Suomen Raamattuopisto.  

Noudattaako Jumalan tahtoa vai omia päätelmiä? Ajattoman ajankohtaisia totuuksia Jukka Norvannon uudessa kirjassa

–On ajankohtaisia kirjoja ja aina ajankohtaisia kirjoja. Jälkimmäisiin kuuluu pohdinta siitä, missä ihminen aikoo viettää ikuisuutensa. Siksi kirjassa pohditaan, mitä kuvia lopullisesta pelastuksesta nousee jo Vanhasta testamentista, toteaa Jukka Norvanto uusimmasta kirjastaan, Eedenistä itään ja takaisin – ihmisen pelastustie alusta loppuun.

–Kysymys siitä, noudattaako enemmän Jumalan tahtoa vai ihmisen omia päätelmiä, on aina ajankohtainen.

– Raamatussa on lopultakin vain yksi, suuri kertomus. Se kertoo kapinaan nousseen ihmisen ja ihmisen Luojan välisestä suhteesta ja sen kehittymisestä. Suhteen kuvaus alkaa kertomuksella Jumalan toiminnasta ja se päättyy Jumalan tekojen kuvaukseen. Ihminen ei ole siis Raamatun tärkein henkilö, mutta tärkeintä siinä on kylläkin Jumalan huolenpito ihmisestä, joka alun perin luotiin ikuisuusolennoksi Jumalan yhteyteen.

Lähetysteologi Jukka Norvannon uusin kirja, Eedenistä itään ja takaisin – Ihmisen pelastustie alusta loppuun, julkaistaan Lähetyksen kesäpäivillä ensimmäisen raamattutunnin yhteydessä perjantaina 15.6. klo 18. Norvanto on työstänyt Perussanoman kustantaman 158-sivuisen kirjan aiheita puolitoista vuotta.

– Toiveenani on, että tämä Eedeniin paluusta kertova kirjani voisi auttaa lukijaa saamaan edes jonkinlaista kuvaa todellisesta sankarista, joka on tullut taivaan kirkkaudesta keskuuteemme taistelemaan meitä orjuuttavia mahteja vastaan, jotta me voisimme päästä takaisin alkuperäiseen, ihmisille tarkoitettuun rikkumattomaan yhteyteen Luojamme kanssa, siihen yhteyteen, josta käärmeen pettäminä luovuimme oman typeryytemme vuoksi, toivoo Norvanto.

Tuotteliaan raamatunopettajan 78. kirjassa pelastustien ja lopullisen määränpään pohtiminen etenee siinä järjestyksessä kuin näistä asioista kerrotaan Raamatun sivuilla. Pääpaino on Vanhasta testamentista nousevissa kuvissa, jotka eri tavoin ennakoivasti viittaavat Herrassa Jeesuksessa valmistettuun pelastustiehen.

Lähetyksen kesäpäivillä kuullaan kaksi Kylväjän lähetysteologina työskentelevän Jukka Norvannon raamattutuntia. Perjantaina 15.6. klo 18 hän pureutuu Efesolaiskirjeen toisen luvun tekstiin otsikolla Kaikkein pyhin. Lauantain raamattutunnin aiheena klo 9 on Luominen. Lisäksi Norvanto on mukana Hetkisen lukijakohtaamisessa klo 12.30.

Eedenistä itään on saatavissa Pala maailmalta -kaupasta.

Rautaista raamattuopetusta, muslimien kohtaamista ja lapsille omaa ohjelmaa Lähetyksen kesäpäivillä

Lähetyksen kesäpäivillä Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa 15.–17.6 on luvassa aimo annos lähetyselämää, rukousta, opetusta, liikuntaa ja yhteyttä. Ohjelmaa on kaikenikäisille: lapsille, nuorille ja aikuisille. Musiikkia löytyy myös joka makuun ja erityisesti nuorempaa polvea on huomioitu monipuolisilla iltakonserteilla.

Päivillä on mukana monia lähettejä ja vieraita ympäri maailmaa, esimerkiksi Aasiasta ja islamilaisilta alueilta. He kertovat kuulumisia siitä työstä, missä he saavat olla mukana, ja mitä Jumala eri puolilla maailmaa tekee. Viikonlopun aikana on esillä erityisesti muslimien parissa tehtävä työ.
–Meillä on tänä vuonna vieraana Lähi-Idän muslimialueelta kristityksi kääntynyt henkilö, joka kertoo oman elämäntarinansa. Saamme kuulla, mitä on muslimien kohtaaminen, ja miten heitä voi johdattaa lähemmäs Jumalaa sekä kulkea heidän kanssaan sitä tietä, jolle Jumala heitä kutsuu, kertoo Kylväjän kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg.

–Useat ovat toivoneet kesäpäiville entistä enemmän Raamatun opetusta. Raamattutunteja on joka päivä, ja lisäksi lauantaina on aamusta iltapäivään jatkuva raamattuopetussarja. Luotettuina raamatunopettajina ovat muun muassa Jukka Norvanto, Marja-Kaarina Marttila ja Eero Junkkaala, iloitsee Hanna Lindberg.

–Samaan aikaan on tarjolla lähettien kuulumisia ja lähetyselämän kirjoa eri puolilta maailmaa sekä rukousta. Liikunnan ystäville on luvassa toiminnallista tekemistä urheilulähetystyön merkeissä, jatkaa Lindberg.

Lapsille on varattu omaa ohjattua toimintaa. Alle kouluikäisille on tarjolla Muksula, ja koululaisille oma ohjelmansa. Päivien Lähde lähemmäs -teemaa pohditaan lasten kanssa muun muassa nukketeatterin keinoin. Ohjelmassa on Raamattuun perehtymistä sekä monipuolista liikuntaa ja muuta yhteistä tekemistä.

Lisätietoja Lähetyksen kesäpäivistä löytyy Kesäpäivien sivuilta, jonne on koottu ohjelma, tietoa majoituksesta ja muita käytännön asioita. Lähetyksen kesäpäivät järjestävät tänä vuonna yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjä ja Suomen Raamattuopisto.

Urheilutyön kevätkauden päättäjäisiä Mongoliassa

FLOM Sports Clubin toiminnassa on vietetty viime viikkoina kevään päättäjäisiä. Zuunmodissa viikottaisia lentopallovuoroja ovat vetäneet pääkaupunki Ulaanbaatarista 40 kilometrin päähän Zuunmodiin matkanneet seurakuntalaiset. Kevään toiminnan päättäjäisiä vietettiin viime viikon keskiviikkona. Viikko sitten perjantaina puolestaan oli Ulaanbaatarissa kevään toiminnan päättäjäiset. Syksyllä Ulaanbaatarissa olisi toive aloittaa jalkapalloharjoitukset 9–12 vuotiaille.

Arhangaissa jousiammuntakerho on kokoontunut säännöllisesti, viime aikoina jopa ammattivalmentajan kanssa. Zavhanissa tammikuussa aloitettua toimintaa johtaa Tulga-niminen nuori mies. Hän on ala-asteen opettaja, jolla on vaimo ja kolme lasta. (Tulga on kuvassa keskellä eturivissä, keltainen liivi päällä.)

Urheilulähetystyön Mongoliassa aloittanut Ijäksen perhe palasi Suomeen vuosi sitten, mutta FLOM Sports Clubin työ on jatkunut paikallisin voimin. Harmillisesti neljä keskeistä vastuunkantajaa on muuttanut toisille paikkakunnnille tai jopa Australiaan asti. Niinpä toiminta on ollut hiipumaan päin, mutta jatkunut silti neljällä paikkakunnalla. Uutena paikkakuntana mukaan on tullut Zavhan, ja Mandalgovissa toiminta puolestaan on hiipunut.

”Rukoillaan, että urheilutyöhön löytyisi paikallinen johtaja, joka ottaisi vastuun useiden seurakuntien alueella tapahtuvasta työstä. Rukoillaan myös paikallisten vastuunkantajien puolesta, jotka pyörittävät viikkotoimintaa”, pyytää tällä hetkellä urheilulinjaa Raamattuopistolla Kauniaisissa vetävä Niko Ijäs. ”Rukoillaan myös, että evankeliumi olisi kirkkaasti esillä urheilutyön hetkissä, ja työ linkittyisi vahvemmin seurakuntaan.”

Lähetyksen kesäpäiville lähdetään kohtaamaan ihmisiä läheltä ja kaukaa

Lähetyksen kesäpäivät järjestetään Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa 15.–17.6.  Ohjelmassa on lähetystyön kuulumisia, Raamatun opetusta, rukousta, musiikkia ja paljon yhteistä tekemistä. Teemaksi on valittu Lähde lähemmäs.

”Lähteminen kuuluu vahvasti kristittyjen lähetystehtävään ja se laittaa meidät liikkeelle. Lähtemisen olemusta pohdiskellaankin erityisesti viikonlopun aikana. Yleisesti on totuttu lähtemään kauas lähetystyöhön, mutta Suomessa on viime vuosien aikana kuitenkin huomattu, ettei tarvitse välttämättä lähteä Suomen rajojen ulkopuolelle, jotta voi kohdata ihmisiä ja jakaa evankeliumia heidän kanssaan”, kuvailee Kylväjän kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg.

Lähetyksen kesäpäiville lähdetään kohtaamaan ihmisiä läheltä ja kaukaa. ”Myös me kristityt tarvitsemme tällaista yhteen tulemista. Nykyaikana erityisesti tuntuu, että on hyvä kehotus lähteä lähemmäs myös toisia ihmisiä, kokemaan uskovien kristittyjen yhteyttä”, toteaa Lindberg. ”Totta kai kun tullaan seurakuntana koolle, niin haluamme lähteä myös lähemmäs Jumalaa ja antaa Jumalan tulla lähelle meitä. Monella tavalla saamme olla päivien aikana liikkeellä ja lähteä, päästä lähemmäs.”

Ohjelmassa näkyvät tänä vuonna vahvasti Kylväjän islamilaiset työalueet. Kaukaa lähelle tulleet on huomioitu darinkielisellä tulkkauksella lauantain raamattuopetusten aikana. Kesäpäivien ulkomaisena vieraana on islamilaisessa maailmassa toimiva paikallinen kristitty, joka avaa muslimien kohtaamisen mahdollisuuksia ja haasteita.

Monipuolinen ohjelma ja muuta lisätietoja Lähetyksen kesäpäivistä löytyy Kylväjän sivuilta www.kylvaja.fi/kesapaivat. Kesäpäivien järjestäjinä ovat tänä vuonna yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjä ja Suomen Raamattuopisto.

Median yhteydenotot: viestintäpäällikkö Outi Rajala, outi.rajala@kylvaja.fi, p. 044 584 3784.

Rissaset asetettiin tehtävään Immanuel -kirkossa

”Jumala on lähettänyt Juha-Pekan ja Hannan palvelemaan Immanuel-seurakuntaa ja julistamaan evankeliumia ensin juutalaisille ja sitten kaikille kansoille. Tahdottehan seurakuntana ottaa heidät yhteyteen ja rukoilla, että Jumala käyttäisi heitä Pyhän Henkensä kautta”, evästi sanoillaan johtava pastori Bradley Long, kun Juha-Pekka ja Hanna Rissanen asetettiin tehtäviinsä Tel Avivin Immanuel-kirkossa.

Lauantaina 26.5. sapatin jumalanpalveluksessa oli iloinen tunnelma. Juha-Pekka ja Hanna Rissanen aloittivat Immanuel-seurakunnan palveluksessa helmikuun alussa, ja nyt heidät asetettiin virallisesti tehtäviinsä. Rissaset ovat palvelleet Israelissa aiemminkin erilaisissa tehtävissä yli 12 vuotta.

Juha-Pekka ja Hanna Rissasen työ Immanuel-kirkossa on hyvin monipuolista. Sapatti- ja sunnuntaijumalanpalvelukset, avoin kirkko -toiminta, keskiviikkoillan raamattupiiri, säännölliset rukoushetket ja konsertit muodostavat säännöllisen toiminnan kokonaisuuden. Juha-Pekka toimii Immanuel-seurakunnan toisena pastorina ja Hanna on seurakuntatyön ohella mukana avustamassa Israelin Raamattuseuraa ja Caspari-keskuksen kirjastoa.

Rissasten tehtävään asettamisen toimitti seurakunnan johtava pastori Bradley Long avustajinaan seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Paul Greenham ja Kylväjän ulkomaisentyön työalajohtaja Pentti Marttila. Jumalanpalveluksen jälkeen seurakunta juhlisti päivää yhteisellä aterialla läheisessä seurakuntakodissa.

Kirkkokahveilla kuultiin Rissasten ystävien ja työtovereiden tervehdyksiä vuosien varrelta. Juha-Pekka jakoi seurakunnalle Jumalan sanaa ja kertoi perheen tunnelmista uuden elämänvaiheen alkumetreillä: ”Seurakunta on ottanut meidät vastaan lämmöllä, ja olemme kokeneet tulleemme kotiin.” Tilaisuuden päätti pastori Long toteamalla, että Juha-Pekka ja Hanna vahvistavat erityisesti seurakunnan hepreankielistä työtä. Hyvän kielitaitonsa ja kulttuurin tuntemuksensa vuoksi he ovatkin kuin kalat vedessä juutalaisten keskuudessa.

Kuva: Sanna Erelä

Jumalan työtovereiksi Ateenaan

Kesällä 2018 Kylväjän kautta on lähdössä Kreikkaan peräti kaksi perhettä kohtaamaan hädänalaisia pakolaisia. Elokuussa matkaavia Bella ja Faisal Masihia sekä Taneli ja Hanna Skyttää perheineen odottaa ainutlaatuinen näköalapaikka kriisin keskellä.

Pakistanista kotoisin olevat Bella ja Faisal Masih ovat lähdössä poikansa Joshin kanssa elokuussa 2018 Kreikkaan. He lähtevät jakamaan Jeesuksen rakkautta hätää kärsiville Kylväjän uuden yhteistykumppanin Crossroadsin pakolaiskeskukseen Ateenaan.

Matka tähän pisteeseen on kuitenkin ollut pitkä. Kristityissä perheissä kasvaneet Bella ja Faisal Masih tekivät uskonratkaisunsa vuonna 2012, kun Faisal sairastui vakavasti masennukseen.

– Elämä oli rikkinäistä ja tyhjää, eikä kukaan voinut auttaa minua. Silloin Jeesus kutsui minut luokseen Raamatun kautta sanoin: ”Tulkaa minun luokseni, Minä annan teille levon.” Hänen valonsa tuli sydämeeni, ja tunsin, että ilman Jeesusta olin kuin pimeässä laaksossa. Elämä oli kuin kuiva puu ja suhteeni Jeesukseen oli rikkinäinen. Tuntui, että olen suuri syntinen. Mutta Jeesus sanoi: ”Älä pelkää, sinun syntisi on annettu anteeksi.” Ja hän paransi minut, ja kehotti ottamaan perheeni mukaani ja seuraamaan häntä. Niinpä tein hänen sanojensa mukaan, Faisal muistelee.

Suomeen Masihit päätyivät vaiheittain: ensin tuli Bella työnsä kautta, kun hän vuonna 2004 pääsi erään pakistanilaisen perheen lastenhoitajaksi kylmään pohjolaan. Faisal muutti Suomeen myöhemmin kalliiden lakiopintojensa keskeltä kuultuaan Bellalta, että Suomessa on ilmainen koulutus ja rauhallista asua. Niinpä Faisal haki opiskelupaikkaa ja muutti Suomeen vuonna 2006.

Kutsu Jumalan valtakunnan työhön kirkastui Masiheille vuonna 2012 Faisalin masennuksen keskellä, kun he päättivät lähteä Raamattuopistolle Kristittynä Suomessa -linjalle. Siellä ollessaan he tapasivat lähetyskurssilaisia ja inspiroituivat heistä niin, että saivat lähetyskutsun. Kylväjän lähetyskurssilla Masihit olivat lopulta syksyllä 2017. Siellä ollessa he ymmärsivät, että Jumala ei tarvitse tiimiinsä mitään superihmisiä.

– Aluksi Bella sanoi, että Faisal, minulla ei ole kutsua, se on sinulle. Mutta jos sinä haluat, minä lähden mukaan. Lähetyskurssilla ymmärsimme kuitenkin, että lähetyskutsu on kaikille. Jumala ei tarvitse supermiehiä tai -naisia, vaan ihan tavallisia ihmisiä. Vaikka heikkoja, kuten me olemme, Faisal toteaa.

Lähetyskurssi oli intensiivinen, mahtava kokemus ja siellä oppi paljon uusia asioita. Jeesuksen rakkaus tuntui konkreettisena, ja Masihit kokivat olevansa kuin etukäteen Jumalan valtakunnassa.

– Hauskaa oli se, että meitä oppilaita oli 12, niin kuin Jeesuksella oli opetuslapsia. Raamattutunneilla opiskelimme kristinuskon historiaa, kävimme läpi Raamatun kirjoja ja opiskelimme tärkeitä asioita lähetystyöhön liittyen. Opin myös, että Jumala ei katso meidän kykyihimme, vaan tahtoomme tehdä Jumalan työtä, Bella kertoo.

Masihit tulevat työskentelemään yhteistyössä Kylväjän uuden yhteistyökumppanin Crossroadsin kanssa. Järjestö tarjoaa avustustyön lisäksi myös englannin ja kreikan opetusta pakolaisille sekä järjestää heille koulutusretkiä ja perheleirejä. Tuleva työ pakolaiskeskuksessa tulee olemaan monipuolista tavoittamista ja rinnalla kulkemista. Masihien työ sisältää tavoittamattomien auttamista niin fyysisesti kuin hengellisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että he antavat tarvitseville ruokaa, vaatteita ja neuvoja virallisten asiakirjojen ja hakemusten kanssa.

– Tehtävämme on osoittaa Jeesuksen rakkautta ja todistaa omasta uskostamme tekemällä työtä niiden kanssa, jotka tarvitsevat apua.

Pakolaisperheet ovat kokeneet suuria vaikeuksia ja hätää. He ovat olleet usein hengenvaarassa. Masihit toivovatkin pystyvänsä tarjoamaan työnsä kautta pakolaisperheille sekä fyysistä että hengellistä rauhaa.

– Toivomme, että he saavat Jeesukselta rakkautta, rauhaa ja iloa. Tietenkin toivomme myös, että näemme heidät vielä kerran Jumalan valtakunnassa.

Lähettäjiä Masihit toivovat muistamaan, että Jumala antaisi heille voimaa ja viisautta uskon siementen kylvämiseen ihmisten sydämiin. Lisäksi he pyytävät esirukousta tulevan työtiiminsä puolesta.

– Rukoilemme, että Jumala antaa meille ymmärryksen ja tiedon hengen, jotta tekisimme kaiken Jumalan tahdon mukaan. Ja kun korjuuaika tulee, Jumala perisi runsaan sadon, päättävät Masihit.

Yli miljoonasta Kreikan kautta kulkeneesta pakolaisesta osa on edelleen jumissa maassa. Taneli ja Hanna Skyttä perheineen ovat suuntaamassa elokuun alussa Ateenaan kantamaan kortensa kekoon tässä globaalissa pattitilanteessa. Vuoden mittainen komennus toteutetaan yhteistyössä paikallisen Heria Voithias -järjestön kanssa.

Vaikka lähdön myötä tulevaisuuden suunnitelmat ovat saaneet Skytillä yllättävän käänteen, ovat he seuranneet pakolaistilannetta henkilökohtaisella tasolla jo pitkään Suomessa. Hanna on tällä hetkellä työssä Eksoten maahanmuuttopalveluissa työskenneltyään sitä ennen pari vuotta Joutsenon vastaanottokeskuksessa ja Maahanmuuttoviraston hankkeessa. Molemmat työpaikat ovat tarjonneet hänelle mahdollisuuksia kohdata turvapaikanhakijoita ja pakolaisia sekä kehittää oman roolin kautta yhteiskunnan valmiuksia vastata kotoutumishaasteeseen.

Taneli puolestaan on ollut viime kesästä alkaen toimivapaalla Kylväjän lähetysosastolta työskennellen esimiesvalmentajana. Tuona aikana hän on vapaa-ajallaan Imatran seurakunnan pyynnöstä auttanut kristityiksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita uuden tien alussa opettamalla.

– On ollut palkitsevaa olla palvelemassa näissä rooleissa huomaten, että meillä on paljon sellaista osaamista, jolle juuri nyt on käyttöä. Tämä osaltaan on uudestaan aktivoinut kutsumme työhön, jossa lähimmäisen ammatillinen kohtaaminen ja Jeesuksesta kertominen eivät sulje toisiaan pois.

– Monella tapaa ajatus Ateenassa odottavista tehtävistä tuntuu jatkumolta sille, missä olemme työssämme ja vapaaehtoisesti saaneet olla mukana viimeisten muutaman vuoden aikana, sekä jo vuosia sitten ulkomailla, Skytät toteavat. Vuonna 2004 maailmalle lähdettiin parivuotiaan esikoisen kanssa. Nyt tilanne on toinen.

– Mukana onkin nyt kaksi teini-ikäistä tyttöä ja yksi kymmenvuotias poika, joiden mielipiteet tulee ottaa huomioon perheen päätöksiä tehtäessä. Alinan, Irinan ja Jeremin näytettyä vihreää valoa prosessi on edennyt vauhdilla, Skytät kertovat.

Skytät iloitsevat siitä, että Kylväjä on päättänyt lähettää heidät Ateenaan pakolaistyöhön. Sen seurauksena he ovat jo olleet yhteyksissä Heria Voithias -järjestön kanssa sekä vierailleet Ateenassa tutustumassa järjestöön ja lasten tulevaan kansainväliseen kouluun.

Työ tarjoaa Skytille ainutlaatuisen näköalapaikan pakolaiskriisin keskelle, joten he pystyvät välittämään tilannekuvaa paikan päältä, Ateenan perspektiivistä.

– Haluamme kutsua kaikki mukaan näkemään pakolaisten hädän ja vastaamaan siihen. Tahdomme osaltamme tuoda pakolaisille toivoa, tarjota psykososiaalista tukea, elämänhallinta- ja mielenterveystaitoja sekä ammentaa heille ehtymättömiä Raamatun lupauksia, Skytät toteavat. Pakolaiset ovat myös Jumalan sydämellä: Pakolaisuuteni päivät Sinä merkitset muistiin. (Ps. 56:9)

Teksti: Bella ja Faisal Masih, Taneli ja Hanna Skyttä, Saija Tiilikainen

Kuvat: Josh Masih ja Alina Skyttä