Uutiset

Urheilutyö kokoaa nuoria Mongoliassa

Kylväjä tekee urheilulähetystyötä Mongoliassa vuonna 2014 perustetun FLOM Sports Clubin kautta. Seura järjestää viikoittaisia urheilutapahtumia sekä useamman urheiluleirin vuosittain lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille. Toimintaa on monella eri paikkakunnalla ja se kokoaa viikoittain satoja nuoria yhteen. FLOM Sports Club kouluttaa seurakuntalaisista uusia valmentajia ja johtajia, jotka ovat lyhyessä ajassa kasvaneet kantamaan vastuuta laajenevasta työstä, joka on saanut innostuneen vastaanoton. Urheilu tuo toivoa ja iloa monesti haastavan arjen keskelle.

Richard Harvey opettaa Lutherista ja messiaanisesta juutalaisuudesta

Richard Harvey

Messiaaninen juutalainen teologi Richard Harvey vierailee Suomessa 20.-26.11. Juutalaisevankelioinnin Suomen työryhmän (JUST) kutsusta. Luvassa on asiantuntevaa ja syvällistä opetusta muun muassa Lutherin ja messiaanisen juutalaisuuden suhteesta. Harveyta voi kuulla Helsingissä, Joensuussa, Ryttylässä, Turussa ja Kauniaisissa. Ohjelman osoitetietoihin ja kellonaikoihin on tullut joitakin muutoksia, tarkista ajantasaiset tiedot täältä.

Richard Harvey on opiskellut ja toiminut opettajana muun muassa All Nations Christian Collegessa. Vuonna 2008 valmistui hänen uraauurtava väitöskirjansa Mapping Messianic Jewish Theology, ensimmäinen messiaanisen juutalaisuuden teologisia suuntauksia kartoittava tutkimus.

Vuodesta 2011 alkaen Harvey on toiminut vanhempana tutkijana Jews for Jesus -järjestössä kiertäen eri puolilla opettamassa ja kouluttamassa sekä osallistuen messiaanisen juutalaisuuden teologiaa käsittelevään kansainväliseen keskusteluun. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Luther and the Jews – Putting Right the Lies.

Lisää Richard Harveysta Kylväjä-lehden numerosta 1/2017.

 

Reformaation juhlavuoden päätösmessun kolehti kerättiin vastoin kirkkohallituksen ohjeistusta

Viime pyhänä Suomen kirkoissa kerättiin kirkkohallituksen määräämä virallinen kolehti raamatunopetus- ja koulutustyöhön Aasiassa ja Afrikassa Lähetysyhdistys Kylväjän kautta. Turussa vietetyssä reformaation merkkivuoden päätösmessussa kolehti kerättiin sen sijaan Kirkon Ulkomaanavulle, mikä on herättänyt keskustelua kirkolliskokousta myöten.

Kolehtikohteiden vaihtaminen on kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaisesti luvallista kahdesta syystä: paikkakunnalla sattunut onnettomuus tai jonkun järjestön kirkkopyhä, mikä tarkoittaa esimerkiksi järjestön edustajan saarnavuoroa. Turussa nämä perusteet eivät täyttyneet.

Tuomiorovasti Heimo Rinteen mukaan päätös kolehtikohteen vaihtamisesta tehtiin kesäkuussa. Kotimaa24:n uutisen mukaan Rinne perusteli päätöstä: ”Ajattelimme, että koska kyse on reformaation valtakunnallisesta päätösjuhlasta, niin reformaation henkeen sopii paremmin ajatus kolehdin keräämisestä koulutukseen ja lukutaitoon kaukaisissa maissa kuin se, että kolehti menisi yhdelle lähetysjärjestölle.”

Ajatus siitä, että Kylväjä keräisi kolehtivaroja itselleen ja jokin toinen järjestö vastaavasti kaukaisiin maihin, on hämmentävä. Kylväjän kautta kolehti olisi mennyt juuri ”kaukaisiin maihin” Kylväjän työalueille Aasiassa ja Afrikassa, sekä ”koulutukseen ja lukutaitoon”: kielityöhön, Raamatun opettamiseen, raamattukoulutukseen ja raamatunkäännöstyöhön. Martti Lutherin aloittaman uskonpuhdistuksen yksi keskeisimmistä uudistuksista oli Raamatun kääntäminen kansan kielelle, jotta kaikki voisivat lukea ja opiskella Sanaa omalla äidinkielellään. Se on Kylväjän raamattutyönkin tavoite.

”Kolehtikohteen vaihtamisessa ei ole kyse vain rahasta. Televisioidussa messussa tieto Kylväjän raamattutyöstä olisi levinnyt laajalle katsojakunnalle”, toteaa Kylväjän viestintäpäällikkö Outi Rajala.

Reformaation juhlavuoden toimikunnalle oli lähetetty materiaaleina muun muassa kolehdin esittelyteksti:

”Raamattu kulkee lähetystyöntekijöiden mukana sinne, missä Jeesusta ei vielä tunneta. Sanaa tutkitaan yhdessä ja opetellaan elämään sen mukaan. Kun Raamattu on tullut tutuksi, paikallisia kristittyjä koulutetaan tutkimaan ja opettamaan Raamattua itsekin ja viemään evankeliumia uusille seuduille. Siellä, missä Raamattua ei vielä ole paikallisella kielellä, osallistutaan raamatunkäännös- ja kielityöhön. Tämän pyhän kolehti kerätään raamatunopetus ja koulutustyöhön Aasiassa ja Afrikassa Lähetysyhdistys Kylväjän kautta.”

Silmäterveystyön potilasmäärät jatkavat kasvua

Keski-Aasiassa toimivan Kylväjän yhteistyöjärjestön silmäterveystyön potilasmäärät jatkavat kasvua. Järjestön sairaaloissa ja klinikoilla oli viime vuonna yli 200 000 potilaskäyntiä, mikä on noin 20 000 enemmän kuin vuonna 2014. Leikkauksia tehtiin viime vuonna 10 858.

Silmäterveystyölle on Keski-Aasiassa suuri tarve. Yhteistyöjärjestömme menoista liki puolet kohdistuukin silmäterveystyöhön.

Silmäterveystyössä on nykyisin vain yksi ulkomaalainen työntekijä, muut ovat paikallisia. Myös projektin omarahoitus on korkea, ja se saa tuloja muun muassa potilasmaksuista, joten yhteistyöjärjestömme heikko taloustilanne ei vaaranna projektin etenemistä.

Keski-Aasian-työmme ei ole enää Suomen valtion rahoittamien kehitysyhteistyöprojektien piirissä, vaan Kylväjä osallistuu työhön seurakuntien ja yksittäisten henkilöiden taloudellisella tuella.

Mongoliaan perustettu evankelis-luterilainen kirkko katsoo eteenpäin

Tiistaina 31.10., täsmälleen 500 vuotta uskonpuhdistuksen jälkeen, vietettiin Ulaanbaatarissa Mongolian evankelis-luterilaisen kirkon perustamisjuhlaa. Suomesta mukana olivat Kylväjän ulkomaisen työn työalajohtaja Pentti Marttila, viestintäpäällikkö Outi Rajala ja hallituksen jäsen Ulla Tulisalo sekä Mongoliassa työskentelevät lähetit.

Juhlallisuudet alkoivat jo edellisenä päivänä perustamiskokouksella, ehtoollisella ja pastoreiden siunaamisella. ”Minuun teki suuren vaikutuksen, kun eri puolilta maata tulleet seurakuntien vastuunkantajat esittäytyivät. Väkeä oli tullut idästä ja lännestä. Miten moneen paikkaan seurakuntia onkaan jo syntynyt!” ihmettelee Ulla Tulisalo. ”Sykähdyttävää oli myös kokousväen lähetysinto. Tavoittavan työn tuloksena mukana oli ryhmä kasakkeja, jotka esittivät perinteistä musiikkiaan.”

Suomalaiset vieraat veivät lahjaksi Alavuden miesten puutyöpiirin tekemän ristin. ”Risti on tehty kahdesta suomalaisesta puusta. Tässä ristissä ne liittyvät yhteen, niin kuin Mongolian luterilaiset seurakunnat liittyvät Jeesuksessa yhteen kristilliseksi kirkoksi”, sanoi viestintäpäällikkö Outi Rajala toivottaessaan siunausta vastaperustetulle kirkolle.

Kylväjän työ Mongoliassa alkoi yhteistyössä norjalaisten kanssa 20 vuotta sitten. ”Norjalaiset olivat aloittaneet työn vuonna 1994. Tässä samassa kirkkosalissa, jossa tänään perustettiin Mongolian evankelis-luterilainen kirkko, alkoi meidänkin työmme”, muistelee Pentti Marttila, joka tuli perheensä kanssa ensimmäisinä Kylväjän lähetteinä Ulaanbaatariin syyskuussa 1998. ”Mongolian-työssä näkyy rukousvastauksien ketju”, toteaa Mongolian-lähetti ja kentän tämänhetkinen esimies Mika Laiho. ”Ensin rukoiltiin ensimmäisiä kristittyjä, sitten saimme nähdä ensimmäisten seurakuntien syntyvän. Nyt juhlimme pitkään rukouksissa ollutta evankelis-luterilaisen kirkon perustamista.”

Juhlaväkeä saapui eri puolilta Mongoliaa.

Norjan luterilaisen lähetysliiton (NLM) ulkomaisen työn johtaja Hjalmar Bø totesi, että uskonpuhdistuksen 500-vuotispäivänä katsomme taaksepäin, mutta Mongolian evankelis-luterilaisen kirkon perustamisjuhlassa katsomme eteenpäin. ”Toivon, että Mongolian evankelis-luterilainen kirkko tulee olemaan kirkko, joka kiittää Jeesusta ja kertoo Hänestä kansoille.” Mongolian teologisen korkeakoulun rehtori ja pastori, Mongolian evankelis-luterilaisen kirkon johtajaksi perustamiskokouksessa valittu Purevdorj Jamsran haastoi juhlaväkeä evankelioimaan lähellään eläviä ihmisiä: ”Kerro Jeesuksesta tänä vuonna erityisesti yhdelle ihmiselle, ensi vuonna toiselle. Näin kirkko kasvaa.”

Mongolian-lähettinä 11 vuotta työskennellyt Bertil Andersson Norjan luterilaisesta lähetysliitosta vei saarnassaan juhlaväen Jeesuksen ristin juurelle, kirkon perustalle: ”Ristin ryöväri katui syntejään. Samaan kutsutaan meitä, tutkiskelemaan sydämiämme, katumaan ja tekemään parannusta. Muuten etäännymme vähitellen Jumalasta.” Hän käänsi katseet itsestä Jeesukseen ja sitä kautta siihen, mitä olemme yhdessä Jeesuksen kanssa: ”Me olemme syntisiä, mutta synnitön Jeesus kuoli puolestamme ristillä. Hän kutsuu meitä näkemään itsemme yhdessä Hänen kanssaan, Hänen pelastaminaan.”

Annoit minulle elämän – Raamattu lähetystyön ytimessä

Reformaation merkkivuonna lähetyselämän keskuksessa on Raamattu. Sen sanoman tavoittamattomissa on vielä kansoja, kieliryhmiä, perheitä ja yksittäisiä ihmisiä, joita Raamatun Jumala kaipaa kohdata. Lähetysyhdistys Kylväjän lähetystyön tavoite on uskon syntyminen ja seurakuntien perustaminen sinne, missä ei enää tai vielä tunneta Kristusta.

Kirkkohallituksen määräämä Kylväjän kolehtipyhä on uskonpuhdistuksen muistopäivänä 5.11.2017. Kolehtikohteena on Raamatun opetus ja koulutus Aasiassa ja Afrikassa. Kolehtipyhä on osa Lähetysyhdistys Kylväjän raamattutyön keräystä.

Raamattu kulkee lähetystyöntekijöiden mukana kaikilla Kylväjän työalueille. Sanaa tutkitaan yhdessä ja opetellaan elämään sen mukaan. Kun Raamattu on tullut tutuksi, paikallisia kristittyjä koulutetaan tutkimaan ja opettamaan sitä, ja viemään evankeliumia uusille seuduille.

Siellä, missä Raamattua ei ole paikallisella kielellä, osallistutaan raamatunkäännös- ja kielityöhön. Jos julkinen Raamatun opetus on mahdotonta, eletään sanomaa todeksi auttaen ja palvellen. Raamattukoulutus varustaa seurakuntia ja tukee vastuunkantajien koulutusta.

Kielityötä Kylväjä tekee tällä hetkellä Kaukasiassa, Nepalissa, Siperiassa ja Keski-Aasiassa. Hiljattain on valmistunut muun muassa kristillistä ääni- ja videomateriaalia Nepalin syrjäseutujen lukutaidottomien käyttöön kännykän avulla.

Raamattukoulutustyössä Kylväjä on mukana Etiopiassa, Mongoliassa, Japanissa, Etu-Aasiassa, Kaukasiassa ja Nepalissa. Etiopiassa Kylväjä on tukenut Adolan raamattukoulua jo sen perustamisesta saakka, vuodesta 1972. Mongoliassa Kylväjä on mukana Darhanin raamattukoulussa ja Paimentolaisten seurakuntakoulussa, joka sai alkunsa vuosi sitten. Yksi Paimentolaisten seurakuntakoulun vierailevista opettajista on Kylväjän lähetysteologi Jukka Norvanto.

Raamattua selittävän kristillisen kirjallisuuden julkaiseminen tukee seurakunnan syntymiseen tähtäävää työtä, näin etenkin Burjatian maaseudulla Itä-Siperiassa, katuevankeliointityössä Ukrainassa ja Immanuel-kirkossa Israelissa. Itä-Siperiassa Raamattuun suhtaudutaan kunnioittavasti, kertoo lähetystyöntekijä Anitta Lepomaa. ”Raamattua luetaan varovasti ja aralla mielellä. Jokainen sana on tärkeä.” Merkittävää on myös saada käyttöön Katekismus paikallisella kielellä, kuten viime keväänä Kaukasiassa.

Lähetysyhdistys Kylväjän raamattutyötä esitellään virallisen kolehtipyhän jumalanpalveluksissa ja tilaisuuksissa sunnuntaina 5.11.2017, joka on myös uskonpuhdistuksen muistopyhä.

Tietoa Kylväjän kolehtipyhästä ja kolehtikohteen esittelymateriaalit: www.kylvaja.fi/seurakunnille

Tietoa Kylväjän raamattutyöstä www.kylvaja.fi/raamattutyo

Annoit minulle elämän – raamattutyön keräys www.kylvaja.fi/lahjoita

Mongoliaan perustetaan evankelisluterilainen kirkko

Mongolian luterilaiset seurakunnat yhdistyvät kirkoksi 31.10. Kuvassa kirkkorakennus maaseudulla.

Uskonpuhdistuksen juhlavuosi vauhditti pitkään suunnitteilla olluttu Mongolian evankelis-luterilaisen kirkon (Mongolian Evangelical Lutheran Church, MELC) perustamista. Kirkon virallista perustamisjuhlaa vietetään 31.10. Ulaanbaatarissa päivälleen 500 vuotta uskonpuhdistuksen jälkeen.

”Uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlavuosi on meille hyvä merkkipaalu yhdistyä ja perustaa uusi kirkko”, toteaa Ulanbaatarissa sijaitsevan teologisen korkeakoulun rehtori, pastori Purevdorj Jamsran.

Mongoliassa on noin 20 luterilaisia seurakuntaa, joiden perustamisessa Kylväjäkin on ollut mukana.  Kylväjän työn tuloksena on syntynyt kolme itsenäistä luterilaista seurakuntaa ja useita niiden alaisuudessa toimivia kappeliseurakuntia. Lisäksi lähetystyötä ovat tehneet muun muassa norjalaiset. Nyt on erillisten seurakuntien aika yhdistyä yhteiseksi kirkoksi, jonka avajaisjuhliin osallistuvat Suomesta lähetysosaston johtaja Pentti Marttila, viestintäpäällikkö Outi Rajala ja hallituksen jäsen Ulla Tulisalo.

 

Lisätietoa Kylväjän työstä Mongoliassa.

Uutista täydennetty 27.10.2017 klo 8.11

Jukka Norvannon ja Raamatun juhlaa

Jukka Norvannon ja Raamatun juhlaa vietettiin sunnuntaina Tampereella ensimmäisten lumihiutaleiden leijaillessa.

Radiotaajuuksilta tutun lähetysteologi Jukka Norvannon 60-vuotisjuhlaan kokoontui lähes 300 Raamatun ystävää ensin Viinikan kirkkoon ja juhlamessun jälkeen Tullinkamarin Pakkahuoneelle. Ilo Jukan elämänvaiheista Raamattuopiston, Medialähetys Sanansaattajien ja Lähetysyhdistys Kylväjän riveissä yhdisti ystäviä vuosikymmenien ajalta. ”Jukka Norvannolla on paljon hyviä ystäviä, ja heitä tulee koko ajan lisää”, totesi juhlat juontanut Marjaana Kotilainen, Jukan työtoveri kaikkien kolmen järjestön ajalta. ”Eivätkä he ole vain Jukan, vaan hänen kauttaan myös Raamatun ja lähetyksen ystäviä.”

Juhlamessun saarnassa Jukka Norvanto vei kuulijat pohtimaan, kenen rinnalle saarnatekstissä asettuisi: Jeesuksen, fariseusten vai sokeana syntyneen miehen, jolla oli valtava ilo siitä, mitä Jeesus oli hänelle tehnyt eivätkä muut ymmärtäneet. ”Asetummeko siis hänen rinnalleen ja koetamme hänen kanssaan saada toisetkin ihmiset uskomaan Jeesukseen?” kysyi Norvanto.

Juhlassa kuultiin ja nähtiin väläyksiä Jukan elämästä ja Kylväjän raamattutyöstä maailmalla. Terveisiä toivat Jukan perheväki, Pekka Simojoki, Jukka Niemelä, Kirsi Rostamo, Mimmu Lassila ja Inga-Lil Rajala, joka kertoi värikkäästi pitkästä Raamattu kannesta kanteen -yhteistyöstä Jukan kanssa. Päätoimittaja Kirsi Rostamo toi Radio Dein onnitteluina ja Israelin-tuliaisina 60 vuotta täyttäneelle Jukka Norvannolle oinaansarvitorven, joka Vanhassa testamentissa kutsuu ihmisiä kuulemaan Jumalan Sanaa. Samassa tehtävässä on tänä päivänä raamatunopettaja kutsuessaan kuulijoita Raamatun Sanan äärelle.

Jukan kirjallinen tuotanto pääsi esille paitsi kirja-arvontavoittojen, myös laulun sanojen muodossa, kun yleisöä laulattanut MGtH esitti Jukan sanoittaman ja Tapani Nuutisen säveltämän Lapsen turva -kappaleen. Videoiden ja kuvien kautta päästiin kurkistamaan Kylväjän työalueille Kaukasiaan sekä Jukalle erityisen tuttuihin Mongoliaan ja Israeliin, joissa Jukka on vieraillut opettamassa Raamattua, Mongoliassa paikallisille ja Israelissa suomalaisille matkaryhmille.

Perusteellisena raamatunopettajana Suomessa ja maailmallakin tunnettu Jukka Norvanto on opiskellut Raamattua ahkerasti nuoresta asti. Jukka Norvannon kanssa opiskeluaikoina samassa raamattupiirissä ollut Birgit Siitonen saapui juhlaan Savonlinnasta. ”Raamattupiirien päätteeksi kotimatkat olivat meille kuin Emmauksen tietä Jeesuksen seurassa kulkeneille. Jukka selitti raamattupiirissä läpikäymäämme kohtaa omin sanoin, niin että me nuoremmatkin ymmärsimme”, hän muisteli oman raamattuinnostuksensa alkuaikoja. ”Hän selitti Raamattua Raamatulla, ei oppi-isiin tai omiin kokemuksiin vedoten.” Vuosien jälkeen Birgit Siitonen on saanut palata Jukan opetusten pariin radion välityksellä: ”Opetuksia on edelleen mielenkiintoista ja antoisaa kuunnella.”

Jukka Norvannon syntymäpäiväjuhlat olivat osa Lähetysyhdistys Kylväjän Annoit minulle elämän –raamattutyön keräystä, jonka toinen päätapahtuma on Kylväjän kolehtipyhä 5.11. Jukan 60-vuotislahjat ohjautuivat hänen toiveensa mukaan raamattutyönkeräykseen, johon on mahdollista vieläkin osallistua Annoit minulle elämän -keräyksen sivuilla.

Kuvakavalkadi Jukka Norvannon 60-vuotisjuhlista 

Kuvakavalkadi 2 Jukka Norvannon 60-vuotisjuhlista

Lea Lukka jälleen opettajana Koben raamattukoulussa

Lea Lukka opettaa seitsemän vuoden tauon jälkeen Koben raamattukoulussa Japanissa. Vuosia pienillä opiskelijamäärillä sinnitelleessä raamattukoulussa on tällä hetkellä kaksi kurssia. Ensimmäisen vuoden opiskelijoita on seitsemän ja toisen vuoden opiskelijoita neljä. Lisäksi tunneilla on kuunteluoppilaita, koska koulu on avoin myös satunnaisille opiskelijoille. Koben raamattukoulun rehtorina toimii toista vuotta Kawa-sensei, joka on itsekin Koben raamattukoulun kasvatteja. Raamattukoulun lisäksi hän toimii pastorina pienessä Kanan seurakunnassa.

Lue lisää Lea Lukan kokemuksia raamattukoulusta Kylväjä-blogista.

Odessassa lehtimajanjuhla ja luterilainen sadonkorjuujuhla

Juutalaiset Jeesukselle -järjestö ja messiaaniset Uusi Jerusalem ja Luvattu maa -seurakunnat viettivät lehtimajanjuhlaa Odessassa. Luterilaisessa seurakunnassa oli puolestaan sadonkorjuujuhla.

Lehtimajanjuhla on syksyn sadonkorjuujuhla, johon tuodaan hedelmiä ja palmupuiden oksia ja kiitetään Jumalaa sadosta. Juhlaa varten rakennetaan maja, joka symboloi juutalaisten väliaikaisia asumuksia 40 vuoden vaelluksella erämaassa Egyptin orjuudesta vapautumisen jälkeen.

Muutamat israelilaiset rabbit opettavat, että Messiaan tulo tapahtuu lehtimajanjuhlan aikana. Messiaanisissa kirjallisuuslähteissä on vahva todistus siitä, että Jeesus Messiaan syntymä olisi tapahtunut juuri tämän juhlan aikaan. Kun Jeesus sitten vietti lehtimajanjuhlaa Jerusalemissa, hän kutsui kaikkia janoisia tulemaan luokseen.

Juhlan suurena päätöspäivänä Jeesus nousi puhumaan ja huusi kovalla äänellä: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, ’hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat’, niin kuin kirjoituksissa sanotaan.” Joh. 7:37-38

Luterilaisen seurakunnan sadonkorjuujuhla.

 

Lehtimajajuhla Odessassa 2017.

 

Kylväjä mukana vähemmistökielen tutkimushankkeessa Keski-Aasiassa

Kylväjä on yhteistyöjärjestönsä kautta mukana Keski-Aasiassa meneillään olevassa vähemmistökielen tutkimushankkeessa. Hankkeessa tutkitaan kieltä, jota puhutaan eri murteissaan kolmessa eri valtiossa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, missä määrin saman kielen murteet vaativat erillisiä kristillisen kirjallisuuden käännöksiä ja missä määrin pärjätään yhdellä murteella tehdyillä käännöksillä. Tavoitteena on myös kehittää ulkomaalaisia työntekijöitä varten kurssi kyseisen kielen oppimiseksi.

Tänä vuonna projektissa tutkitaan murteiden eroavuuksia ja luodaan kirjanen kielen kieliopista.Tätä varten kielityöntekijät ovat noin vuoden verran opiskelleet kieltä kolme tuntia päivässä ja analysoineet sen kielioppia. Tukena heillä on aikaisemmin ulkomailla laadittuja kuvauksia kielestä sekä sukulaiskielen kielioppikirja. Tällä hetkellä kielityöntekijät ovat laatimassa sanalistaa taltioitujen suullisten kertomusten äänitiedostojen pohjalta. Kansainvälisten työntekijöiden lisäksi projektiin on palkattu paikallisia kielenopettajia.

Lisätietoja Kylväjän tekemästä kielityöstä muilla työalueilla löydät Annoit minulle elämän – raamattutyön keräyksen sivuilta.