Uutiset

Lähetystehtävä tutuksi Mongoliassa

Kylväjän ja Hakunilan seurakunnan kanssa yhteistyössä tehty jurttanäytelmä “Lähetysseikkailu Mongoliassa” sai huhtikuussa ensi-iltansa Hakunilassa. Kesän riparilaiset saivat aimo annoksen tietoa lähetyselämästä Mongoliassa. Seurakuntasaliin oli pystytetty Kylväjän jurtta. Tilaisuudessa kerrottiin kokonaisvaltaisesti ja elämyksellisesti Mongolian työstä ja lähetyselämästä. Isoset esittivät myös näytelmän mongolialaisesta perheestä. Nuoret saivat lisäksi maistaa aitoa maitoteetä ja kuulla mielenkiintoisia faktoja maan historiasta. Tämän jälkeen alakerrassa tutustuttiin vielä lähetystyön eri muotoihin ja muutamaan Mongolian kansallislajeihin: jousiammuntaan, painiin ja ratsastukseen. Mongolian-lähetit saivat vielä lopuksi tuoreet snapchat-terveiset nuorilta.

Näytelmän käsikirjoitus löytyy Kylväjän sivuilta www.kylvaja.fi/seurakunnille. Se on muidenkin seurakuntien käytettävissä vastaaviin jurttatapahtumiin.

Kylväjälle uusi yhteistyökumppani

Lähetysyhdistys Kylväjä aloittaa yhteistyön kreikkalaisen Crossroads-yhdistyksen (kreikaksi Stavrodromi) kanssa elokuusta 2018 lähtien. Yhteistyö on tulosta neuvotteluista Kylväjän, Crossroadsin ja nykyisen yhteistyöjärjestön Heria Voithiaksen kanssa siitä, mikä olisi paras yhteistyökumppani Bella ja Faisal Masihille heidän aloittaessaan suunnitelmien mukaan ensimmäisen työkautensa Ateenassa.  

Crossroads tekee työtä farsinkielisten turvapaikanhakijoiden parissa ja tavoittaa myös pakistanilaisten maahanmuuttajia. Työkeskus sijaitsee Larissan metroaseman vieressä Ateenan kantakaupungissa. Keskuksella on tarjolla monipuolista toimintaa: englannin ja kreikan kielen tunteja, raamattutunteja, kristinopin tunteja, ruokatarjoilua, vaatejakelua ja neuvontaa viranomaisten lomakkeiden täyttämisestä.  

Viittomakielisten viikko Arhangaissa huipentui

Viittomakielisten viikkoa vietettiin Arhangaissa, Tsetserlegissä 12.–19.3.2018. Viikolla järjestettiin monia erilaisia infotilaisuuksia. Kylväjällä on ollut Arhangaissa vammaisprojekti vuosina 2008–2016. Sen työn myötä on kehkeytynyt hyvin aktiivinen kuurojen joukko, joka järjesti viittomakielisten viikon. Arhangain vammaistentalon väki kutsui läänin päättäjiä keskustelemaan viittomakielisten tilanteesta. Osallistujat puolin ja toisin saivat jakaa ideoita sekä kertoa olemassa olevista auttamiskeinoista. Kaiken virallisen keskellä pidettiin myös lentopalloturnaus, joka oli luonteva tapa saattaa kuuroja ja kuulevia yhteen.

Viikko jatkui Turun hiippakunnan viittomakielisten pastori Petri Majatien ja kuulovammaisten opettajan ja viittomakielen tulkin Tuula Pulkkisen suunnittelemalla kuoroseminaarilla. Kaikki osallistujat olivat hyvin innokkaita kuulemaan viittomakielisestä kuorotoiminnasta.

– Opetus tapahtui suomalaisella viittomakielellä. Minulla oli käytettävissä tulkki, joka osasi Mongolian viittomakieltä. Ryhmän kanssa opettelimme viittomakielistä runoutta, virsiä ja jumalanpalvelusta. Kielen kautta ihminen saa rakennettua identiteettiänsä. Tämä projekti toivottavasti antoi heille pienen välähdyksen, mitä he voivat kulttuurillaan saada aikaan, kertoo Tuula Pulkkinen.

– Olin Tsetserlegissä kesällä 2017 ja huomasin jumalanpalveluksessa, että paikalliset kuurot osallistuivat siihen takapenkiltä käsin ja siten, että tulkki viittoi heille samalla penkillä istuen. Niskat kenossa kuurot katsoivat häntä menettäen varmasti osan siitä, mitä viitottiin. Ajattelin tuolloin, että asialle pitää tehdä jotakin. Yhdeksän kuukautta myöhemmin kuurot olivat kuorona keskellä kirkkosalia. Kuoro viittoi virret komeasti, näki hyvin alttarilta viitotun jumalanpalveluksen ja osallistui hienosti liturgisiin osuuksiin seurakuntana. Tämä, ehkä ainutkertainenkin muutos saatiin aikaan vain kolmessa päivässä. Paikkakunnalle vietiin suomalainen näkemys kuurojentyöstä ja kuuroille opetettiin kuorotyön mahdollisuuksia, kertoo Petri Majatie.

Tapahtumaviikon ideoija, Kylväjän Mongolian-lähetti Marjut Tikkanen kertoo, että seminaarissa oli myös luontevia tilanteita, joissa kuurot kysyivät raamatunkohdista.

– Ohjelma huipentui yhteiseen jumalanpalvelukseen ja juhlaan. Täällä on hyvin aktiivinen kuurojen joukko, joilla on laaja ja hyvä mongolin viittomakieli. Heille haasteena on muistaa raamatunkohdat, sillä Raamatun lukeminen on vaikeaa. Viitottua Raamattua Mongoliassa ei vielä ole. Viittomakieliset kokoontuvat kerran kuukaudessa pääkaupungista tulevien opettajien johdolla. Kuoroseminaari oli mieluista vaihtelua ja laajensi näköaloja viittomakielisille toimia seurakunnassa, Marjut Tikkanen toteaa.

Kevätkokous keskiviikkona 25.4. Tikkurilassa

Lähetysyhdistys Kylväjä ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 25.4.2018 kello 17.00. Kahvia on tarjolla kello 16.30 alkaen. Paikkana on Kylväjän toimisto, Tikkuraitti 11 A, Vantaalla. Kevätkokouksessa äänivaltaisia ovat yhdistyksen varsinaiset jäsenet, mutta kaikki ovat tervetulleita mukaan. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017.

Luther-seminaari Mongoliassa

Viime vuonna perustetun Mongolian ev.lut. kirkon seurakunnat viettivät yhdessä Luther-seminaaria Ulaanbaatarissa huhtikuun alussa. Jo useamman vuoden aikana pidetty seurakuntien vuotuinen yhteinen seminaari keräsi tällä kertaa osallistujia ympäri Mongoliaa noin 80 hengen edestä.

Seminaarin vierailevana puhujana toimi jo neljännen kerran peräkkäin pastori Richard Chiu Singaporesta (Lutheran Church of Our Redeemer, Singapore). Tänä vuonna seminaarin aiheeksi oli valittu rukous. Kahden päivän aikana vietetty seminaari luentoineen ja ryhmätyöskentelyineen virvoitti seurakuntalaisia ja heidän rukouselämäänsä.

Chiu rohkaisi mongolikristittyjä rukoilemaan rohkeasti ja ilolla, sillä Jeesus itse on sanonut meille:  “Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan.” (Luuk. 11: 9-10)

 

Kylväjän vuosikertomus 2017 julkaistu

Lähetysyhdistys Kylväjän vuoden 2017 vuosikertomus on nyt julkaistu.  Vuosikertomukseen on koottu keskeisimmät kuulumiset Kylväjän työalueilta ja kotimaasta.

– Nimesimme Kylväjässä uskonpuhdistuksen juhlavuoden juurilla kasvamisen vuodeksi. Halusimme näin korostaa Raamatun merkitystä yhtä hyvin reformaatiolle ja satavuotista itsenäisyyttään juhliville suomalaisille kuin noin 20 erilaiselle kulttuuri- ja uskontokontekstille, joissa työntekijämme tänä päivänä toimivat. Erityisesti länsimaissa me tarvitsemme muistutusta siitä, että ei ole mahdollista uskoa ja luottaa rakastavaan Jumalaan uskomatta Raamattuun, jonka välityksellä hän ilmoittaa itsensä, lähetysjohtaja Pekka Mäkipää toteaa.

Lue lisää sähköisesti tai tilaa omasi kylvaja@kylvaja.fi tai p. 09 2532 5400.

Lasten päiväkeskuksen rakentamiskuluista koossa reilu kolmasosa

Kylväjän joulukeräyksenä startannut Rakennetaan lapsille päiväkeskus Etiopiaan on tuottanut tähän mennessä 39 % tarvittavista varoista.

”Helmikuun loppuun mennessä on hankkeeseen kertynyt varoja reilut19 500 euroa, kun hanketta varten on Etiopiaan maksettu 30 000 euroa”, kertoo Kylväjän talousjohtaja Petri Javanainen, joka on itsekin päässyt vierailemaan Etiopiassa alkuvuodesta 2016. ”Etiopian matkani aikana kuulin usealta taholta lasten päiväkeskuksen työstä ja sen tarpeellisuudesta. Kun pitkät neuvottelut vuokratilojen lunastamisesta eivät edenneet ja omistaja yritti nostaa hintaa kohtuuttomaksi, päädyttiin lopulta sopivan tontin löytymisen jälkeen rakentamaan uudet tilat.” 

Forssan seurakunnassa ilahduttiin joulun alla mahdollisuudesta osallistua päiväkeskuksen rakentamiseen. ”Suomen 100-vuotisjuhlavuonna totesimme, että olemme saaneet itse niin paljon, että nyt on meidän vuoromme antaa muille”, kuvailee lähetystyöstä vastaava seurakuntapastori Eikka Kähärä. ”Niinpä ohjasimme seurakunnan vapaaehtoisille tarkoitetut joululahjarahat Ginnirin päiväkeskuksen rakentamiseen.” Vapaaehtoisten joululahjaksi saamissa lahjakorteissa kerrottiin, että lahjalla on rakennettu 20 % Ginnirin päiväkeskuksen katosta. ”Tuntui mukavalta saada henkilökohtainen, omalla nimellä varustettu kirjekuori ja kortti. Tuntui siltä, että minunkin panokseni oli huomioitu, sai olla rikkana rokassa, niin kuin sanotaan,” kiitti Mai-Leen Sukki Tammelasta.

Kaakkois-Etiopiassa sijaitsevassa Ginnirin kaupungissa toimii Lähetysyhdistys Kylväjän tuella lasten päiväkeskus, jonka toiminnasta ja kummiohjelmasta vastaavat Ginnirin Mekane Yesus -seurakunta ja Ginnirin kaupunki. Päiväkeskuksessa käy noin 60 kummiohjelmassa mukana olevaa köyhää lasta, joista osa on orpoja. Päiväkeskuksessa huolehditaan lasten ruokailuista ja terveydenhuollosta sekä autetaan heitä läksyjen tekemisessä.

Päiväkeskuksen rakennuskuluiksi on arvioitu 50 000 euroa. Keräys jatkuu, kunnes tarvittavat varat on saatu kokoon. Ginnirin päiväkeskuksen rakentamiseen voi osallistua tästä. Lisätietoja saa myös Kylväjän toimistosta, kylvaja@kylvaja.fi,
p. 09 2532 5422.

Pioneereiksi Itä-Aasian ihmisviidakkoon

Lähetysyhdistys Kylväjän perusajatuksena on mennä sinne minne muut eivät ole vielä menneet: tavoittamaan tavoittamattomia Jeesuksen lähetyskäskyn mukaisesti. Ahosen pariskunta on nyt liittymässä tähän uraauurtavaan lähettien joukkoon, sillä he ovat suuntaamassa syyskuun alussa opiskelijatyöhön aivan uudelle alueelle Itä-Aasiaan. 

Ahosilla lähetyskutsun juuret ovat nuoruudessa ja opiskeluajoissa. Silloin syttyi lähetyskipinä ja he alkoivat miettimään kumpikin tahollaan, voisiko itsekin joskus lähteä lähetystyöhön.

– Kipinä on tässä elämän varrella ollut välillä kirkkaampi ja välillä vähän himmeämpi, mutta tavattuamme ja rakastuttuamme SLEY:n järjestämässä Japanin-aktiossa, aloimme pohtia samalla sitä, että olisiko lähetystyö se meidän yhteinen juttu. Varsinkin opiskeluaikana kristillisten opiskelijajärjestöjen illoissa vahvistui se näkemys, että evankeliumi on niin hieno sanoma, että kyllä sitä täytyy lähteä muillekin kertomaan.

Ahoset osallistuivat Kylväjän lähetyskurssille syksyllä 2017.

– Olimme molemmat valmiita lähtemään lähetystyöhön jo tavattuamme, mutta silloin kumpikin vielä opiskeli ja elämäntilanne ei ollut sellainen, että olisimme heti voineet lähteä mihinkään pidemmäksi aikaa. Mutta sitten valmistuttuamme ja muutaman vuoden töissä oltuamme tilanne alkoi olla sellainen, että päätimme hakea lähetyskurssille. Siihen mennessä oli tullut jo sopivasti kokemusta elämisestä Suomessakin.

Itse lähetyskurssi antoi paljon. Se oli sopivan intensiivinen ja haastava, mutta myös elämää rikastuttava.

– Opimme siellä paljon. Teemoja oli ihan laidasta laitaan: työalueiden haasteita, Raamatun lukua, kulttuurishokkia, kielenoppimista ja eri lähettien tarinoita eri työalueilta. Meillä oli ihana porukka, jonka kesken sai jakaa omia ajatuksia ja käydä läpi prosessia. Yhdessä mietimme, mikä on jokaisen paikka työalueilla. Yhteisön merkitys kurssilla oli merkittävä, sillä ryhmän kesken saatiin rukoilla ja jakaa mielessä olevia kipeitä asioita, niin iloja kuin suruja. Tämä oli kantava juttu koko kurssilla.

Ahoset kehuvat, että he oppivat kurssilla paljon myös itsestään.

– Oli hyvä, että kurssilla käytiin läpi kulttuurishokkia ja käytännön asioita. On erittäin tärkeää tiedostaa ne jo näin lähtiessä, etteivät ne tule yllätyksenä vasta sitten sinne suureen tuntemattomaan saapuessa.

Ahoset ovat lähdössä yhteen itäaasialaiseen suurkaupunkiin yliopiston yhteyteen opettamaan englantia. Tämä kohde ei ollut se, mitä he alun perin olivat ajatelleet.

– Meillä oli mielessä ensin Japani, mutta kävi hyvin nopeasti selväksi, että se ei ollut sillä hetkellä mahdollista. Vaihtoehdoksi annettiin esimerkiksi Itä-Aasian alue, joka sopi meille, sillä emme olleet niin tiukkoja kohdemaan suhteen. Itä-Aasian alue herätti myös sellaista innostusta, että tämä voisi olla se meidän paikka. Vaikka alkuperäiset suunnitelmat siitä, mihin itse kuvitteli olevansa lähdössä, eivät toteutunutkaan, taisi se loppuviimeksi olla Jumalan johdatusta, että ei mennytkään meidän mielemme mukaan, Ahoset toteavat.

Ahosten toimenkuva tulee pitämään sisällään monipuolista työtä eri opiskelijoiden parissa.

– Kohtaamme opiskelijoita, tutustumme heihin paremmin ja kutsumme heitä kotiin. Tällä tavalla viemme evankeliumia eteenpäin siinä yhteisössä, missä olemme.

Itä-Aasian uskonnollinen ympäristö on monenkirjava: on ateisteja, buddhalaisia ja kungfutselaisia ja myös samanistisia kansanuskomuksia. Kaikkien näiden sekoituksiin voidaan alueella törmätä.

– Jos miettii täysin ateistista maailmaa, niin kyllä kristinusko tuo siihen sisällön, sanoman ja elämän tarkoituksen. Moni voi pohtia, että miksi me olemme täällä maailmassa, ja että rakastaako meitä kukaan? Onko jossain olemassa Pyhä Jumala, joka on meidät luonut, rakastaa ja haluaa pelastaa meidät? Näihin kysymyksiin haluamme olla vastaamassa, kertovat Ahoset.

Uudelle alueelle lähteminen ei jännitä Ahosia.

– Emme ole kuitenkaan ensimmäisiä lähettejä alueella. Vaikka Kylväjältä ei ole siellä vielä ketään, on siellä myös muita kristittyjä ja muita suurin piirtein tutusta kulttuurista tulevia länsimaalaisia. Ei tunnu, että olisi lähdössä jonnekin ihan täysin yksin.

Miksi Kylväjä lähtee tekemään työtä uudella alueella? Työalajohtaja Pentti Marttila vastaa:

– Jumala on antanut Itä-Aasian kansat ja vainotut kristityt sydämelle. Kylväjä haluaa viedä evankeliumia alueelle, missä sitä on hyvin vähän esillä.

Ahosilla on edessään totuttautuminen urbaaniin ihmisviidakkoon ja suurkaupungin vilskeeseen. Pikkukaupunkiin tottuneille Ahosille ympäristö tarjoaa haasteita, mutta myös mahdollisuuksia.

– On se eräänlainen pohdinnan paikka, että miten sopeudumme suurkaupungin elämään, liikenteeseen ja ihmispaljouteen. Samalla se on myös kutsuva haaste: siellä on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat evankeliumia, paljon niitä, joita me pystymme tavoittamaan ja kohtaamaan.

Lähetystyöhön valmistautuessa eteen tulee monia käytännön valmisteluja ja ongelmia. Vaikka Ahosilla on lähtöön vielä melko reilusti aikaa, tehtävälista on pitkä. Kaikesta selviämiseen tarvitaan reilusti apua. Rukousaiheina heillä on lisäksi keväällä alkava englannin opettamisen kurssi, joka on tunnetusti aika intensiivinen kuukausi.

– Se voi viedä mehut kenestä tahansa. Lisäksi mielessä on tietenkin viisumiasiat, että kaikki järjestyisi ja päästään syyskuussa lähtemään. Siihen tarvitaan kyllä rukoustukea.

Pari raamatunkohtaa nousee lähdön kynnyksellä Ahosten mieleen. Ne ovat olleet kantavia kohtia lähetystyöhön valmistautuessa. Erityisesti Room. 10:14–15 on koskettanut:

Mutta kuinka he voivat huutaa avukseen sitä, johon eivät usko? Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Kuinka he voivat kuulla, ellei kukaan julista? Kuinka kukaan voi julistaa, ellei häntä ole lähetetty? Onhan kirjoitettu: ”Kuinka ihanat ovat ilosanoman tuojan askeleet!”

– Tämä kohta on puhunut meille siitä, kuinka lähtemiseen ja lähetystyöhön liittyy paljon erilaisia rooleja. Aikaisemmin olemme olleet muiden lähettäjän roolissa, mutta nyt olemme päätyneet itse lähtijöiksi. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tuttu lähetyskäsky on kuitenkin se, mikä on saanut meidät liikkeelle, Ahoset päättävät.

Haku syksyn 2018 lähetyskurssille jatkuu 31.3 saakka, joten Ahosten jalanjäljille mielivät ehtivät vielä hakea mukaan. Ahoset voi tavata muun muassa OPKON Pääsiäispysäkillä hiljentymisen ja rukouksen päivässä lauantaina 31.3. Enä-Sepässä sekä Lähetyksen kesäpäivillä Kauniaisissa 15.–17.6.2018.

Urheilulähetystyötä Säin medee –seurakunnassa

Ulaanbaatarin Säin medee -seurakunta järjestää urheilutoimintaa sekä Ulaanbaatarissa että noin 45 km päässä Zuunmodissa. Päävastuuta toiminnasta kantaa vapaaehtoisesti  seurakuntalainen Njama, joka on arkkitehtuurin yliopisto-opettaja. Hän toivoo, että urheilun kautta voitaisiin tavoittaa nuoria kuulemaan evankeliumia. Hän kertoo, että on mukana pitämässä urheiluvuoroja molemmissa kaupungeissa kerran viikossa.  

Keskiviikkoisin iltapäivällä Njama kulkee autolla Zuunmodiin toisen seurakuntalaisen kanssa ja koulujen oppituntien päätyttyä he pitävät kaupungin liikuntahallissa kaksituntisen vuoron, jossa pelataan lentopalloa ja pidetään hartaus. Vuorolla käy innostuneita 13–18 -vuotiaita nuoria keskimäärin vajaa kolmekymmentä henkeä. 

Perjantai-iltaisin seurakunta tarjoaa nuorille Ulaanbaatarissa liikuntamahdollisuuden kirkon lähellä sijaitsevan koulun liikuntasalissa. Vuorolla käy tällä hetkellä noin kymmenen nuorta, joista pääosa on yliopisto-opiskelijoita. Ootška, 16, kertoo viihtyvänsä vuorolla, mutta on harmissaan siitä, että viimeisen vuoden aikana osallistujamäärä on vähentynyt. Njama kertoo, että aiemmin vuorolla oli enemmän nuoria vastuunkantajia, mutta nyt heitä on jäänyt pois, mm. kaksi heistä on lähtenyt ulkomaille opiskelemaan. Njaman rukousaihe on, että uusia vastuunkantajia löytyisi tilalle. 

Teksti: Janne Henriksson
Kuva: Jussi Valkeajoki

Viittomakielisten viikko Arhangaissa 

Kuurojen pappi Petri Majatie yhdessä kollegansa Tuula Pulkkisen kanssa on menossa tällä viikolla Arhangaihin pitämään Hairiin Medee seurakuntaan kuurojen kuoroseminaaria. Viittomakielisille ei ole kovinkaan paljon tapahtumia, joten innostus on laajentanut tapahtuman viittomakielisten viikoksi. Paikallinen televisio tulee lähettämään pieniä infopätkiä viittomakielisten oikeuksista sekä muista tärkeistä tiedoista.

FLOM Mongolia tekee yhteistyötä Vammaiskomitean kanssa pitämällä illan viittomakielisten lasten vanhemmille. Lapset saavat oman leikkiohjelmansa, kun vanhemmille jaetaan tietoa lasten ja perheiden oikeuksista. Viikon kruununa on urheilulähetystyön hengessä yhteinen lentopalloturnaus.

Rukoillaan viittomakielisten viikon puolesta, jotta se olisi siunaukseksi eri-ikäisille viittomakielisille ja heidän perheilleen. 

Lue myös Päivän rukous viittomakielisten viikosta Arhangaissa.

Hanna Lindberg Kirkkojen maailmanneuvoston konferenssiin Arushaan

Kirkkojen maailmanneuvoston maailmanlähetyksen ja evankelioimisen konferenssi järjestetään Arushassa Tansaniassa 8.–13.3. teemalla Moving in the Spirit – called to Transforming Discipleship. Kylväjän kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg on kutsuttu yhdeksi kolmesta kirkkomme delegaatista. Tuhannen eri puolilta maailmaa saapuvan konferenssiosallistujan joukkoon liittyy yhteensä parikymmentä suomalaista.

Kristinuskon painopiste on siirtynyt Afrikkaan, jossa on kristittyjä enemmän kuin missään muussa maanosassa, noin 600 miljoonaa. Ekumeenisen konferenssin isäntäkirkkona toimii Tansanian luterilainen kirkko.

 

Juhani Lindgrenin saarnat Digipostillaan

Kylväjän pitkäaikaisen lähetysjohtajan Juhani Lindgrenin saarnoista 36 on julkaistu helmikuun lopussa Kotimaan Digipostillassa. 

”Juhani Lindgrenin kotisivut tulivat esiin, kun käytin erilaisia sanayhdistelmiä nettihauissa löytääkseni pappien yksityisiä saarnapankkeja”, kertoo Kotimaan julkaisupäällikkö Olli Seppälä. ”Digipostilla on kaikkiruokainen, sille kelpaavat monenlaiset saarnat, uudet ja vanhat. Lindgrenin saarnat ovat hieno lisä alati kasvavassa tietokannassa”, kiittää Seppälä, jonka käsissä Digipostilla on muotoutunut yhteistyössä Jaakko Kaartisen kanssa.

Vuonna 2016 julkaistuun Kotimaan saarnapankki Digipostillaan on tallennettu jo lähes 2800 saarnaa, joiden joukkoon Juhani Lindgreninkin saarnat nyt pääsivät. Kotimaa Pro -sivuston alta löytyvä Digipostilla toimii yleisenä saarnapankkina. Ideana on tukea ja kehittää suomalaista saarnaa sekä saarnaajien että saarnojen kuuntelijoiden hyödyksi. Digipostilla tarjoaa myös tutkijoille arvokkaan lähteen. Papit ja saarnan pitäjät voivat myös itse syöttää saarnansa Digipostillaan. Digipostilla ja erityisesti sen itsenäisyyspäiväsaarnat olivat osa Suomi 100 –juhlavuotta.

Juhani Lindgren oli teologian tohtori ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Hän oli Suomen Evankelis-luterilaisen Opiskelija- ja Koululaislähetyksen ensimmäinen pääsihteeri, Suomen Evankelis-luterilaisen Kansanlähetyksen ensimmäinen lähetyssihteeri ja Lähetysyhdistys Kylväjän ensimmäinen lähetyssihteeri. Hänen viimeinen toimensa oli Kylväjän lähetysjohtaja. Hän oli siis tärkeä uranuurtaja. Hän oli lähetyksen organisatorisen työn ohessa merkittävä lähetysteologi ja raamatunselittäjä. Hänen kirjallinen tuotantonsa keskittyi näille aloille. Juhani Lindgrenistä on julkaistu teos Evankeliumi ensin: lähetysjohtaja Juhani Lindgrenin sydämenääniä (2007). Hänen kotisivunsa löytyvät vielä sellaisina kuin ne olivat hänen eläessään.