Uutiset

Vaikea elää Kristuksen tähden

”Vanhan majoitusrakennuksen edessä on kadunlakaisija. Kysy häneltä tietä lähimpään kauppaan.” Vihjeen avulla Minun nimeni tähden -viikonlopputapahtumaan osallistuneet löysivät tiensä vainotun seurakunnan kokoontumiseen pimeässä kellarissa. Naapureiden huomiota varoneet lauloivat mahdollisimman hiljaa, muistelivat raamatunkohtia ulkomuistista ja rukoilivat kuiskaten.

Kolmen järjestön yhteistyöllä järjestetty Minun nimeni tähden -viikonlopputapahtuma vainotuista kristityistä kokosi Suomen Raamattuopistolle Kauniaisiin yli 70 eri ikäistä osallistujaa rukoilemaan vainottujen kristittyjen puolesta ja kuulemaan lisää heidän tilanteestaan.

Teesejä, kyyneleitä ja avioliitto-opetusta Kirkkokansan Raamattupäivässä

Kirkkokansan Raamattupäivän iltapäivässä kirkkoherrat Teemu Laajasalo ja Keijo Rainerma sekä pastori Jukka Jämsén julkaisivat omat teesinsä tähän päivään.

Jukka Jämsén otti teeseihinsä mallia kasvavista kirkoista: ”Ensimmäinen teesi on, että olisi uudistettava oikeasti seurakunnan toimintaa, otettava esimerkkiä kasvavista kirkosta ja elettävä samaan tapaan. Toinen teesi on, että kristityn ei tule pohtia yksinään monimutkaisia asioita, vaan tehtävä yksinkertaisia asioita yhdessä. Kolmas ja ehkä tärkein teeseistä on, että elämäntarkoitus on Kristuksen Jeesuksen läsnäolo. Jo nyt tarvitsemme Kristuksen läsnäoloon luottamista, tarvitsemme yhteisöllistä luottamusta kolmiyhteiseen Jumalaan.” Jämsén painotti myös ihmisten tavoittamista: ”Haluaisin, että jokainen meistä uskaltaisi kysyä joltakulta: saanko rukoilla puolestasi?”

Teemu Laajasalo pyysi puheenvuoronsa alkuun aikaa synnintunnustukseen. Hän halusi selventää, miksi Kirkkokansan Raamattupäivää vietetään tällä kertaa Finlandia-talossa Kallion kirkon sijaan: ”Oli aika raskas askel, kun tulin. Toisaalta on hienoa olla Finlandia-talossa Suomen juhlavuonna, mutta onhan tämä surkea juttu. Syy, minkä takia olemme täällä, on se, että avioliittokysymys on ollut Kallion seurakunnassa erityisen herkkä.” Laajasalo totesi, että objektiivisesti katsottuna tapahtuman siirtäminen oli oikea arvio, jotta hyvä ja tärkeä yhteistyö voisi jatkua.

Hänen teesinsä perustuivat Matteuksen evankeliumin kymmenenteen lukuun. ”Ensimmäinen teesini on ’Minä lähetän teidät’. Kristus lähettää meidät, ei joku muu. Toinen teesini on ’kuin lampaat susien keskelle’. Meitä ei lähetetä sisäpiirien keskelle, vaan meidän tulisi mennä sinne, minne on kaikista vaikein mennä. Kolmas teesini on ’olkaa viisaat kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset’. Meitä ei lähetetä uhriksi, vaan Kristus on uhri. Meidän tulee käyttää Jumalan antamaa lahjaa: viisautta. Meidän tulisi käyttää oveluutta evankeliumin kunniaksi.”

Keijo Rainerman kolme teesiä olivat rohkeus, uskollisuus ja iloinen erilaisuus. ”Rohkeus pitää esillä Raamattua, Jumalan Sanaa. Luopumuksen lisääntyessä on kristittyjen tehtävä olla uskollisia. Iloinen erilaisuus on se suola ja valo, joka kutsuu liittymään Jumalan kansaan.”

Kyyneleitä ja sanoja uskosta ja elämästä

Uskosta ja elämästä jakoivat Uusi tie -lehden toimittaja Mari Turunen sekä laulaja, lauluntekijä Jippu. ”Jeesus, kivun lahjan sain. Nämä haavat sulta sain, Jeesus. Nämä haavat mä sain lahjaksi vain”, hän lauloi kosketetulle yleisölle.

Turunen puolestaan kertoi tällä viikolla tapaamastaan naisesta, Isik Ablasta, joka kasvoi radikaalissa, väkivaltaisessa islamilaisessa perheessä. Aikuisena hän muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän kohtasi ensimmäistä kertaa elämässään persoonan, joka oli valmis rakastamaan häntä. Se oli huikea kokemus naiselle, joka ei ollut koskaan saanut kokea olevansa kenenkään silmissä arvostettu ja rakkauden arvoinen.

Turunen kertoi, että rukoillessaan Isik Abla koki Jeesuksen kysyvän häneltä niin kuin Pietarilta: ”Rakastatko sinä minua?” Hän vastasi omien sanojensa mukaan: ”Niin kuin vanha kunnon muslimi, minä vaikka kuolen sinun puolestasi”, kolme kertaa. Kolmannen kerran jälkeen hän koki Herran sanovan: ”Mitä, jos eläisit puolestani?” Kysymys oli Isik Ablalle vaikea, sillä hän ymmärsi, että hänen olisi mentävä sinne, minne ei ikinä haluaisi mennä, palattava muslimimaailmaan kertomaan Jeesuksesta. ”Nykyisin hän toimittaa ohjelmaa, joka nähdään 150 maassa. Tällaisia aseita Jeesus valitsee”, totesi Turunen.

 

”Eduskunta voi muuttaa avioliittolain, mutta ei luonnonlakeja eikä Jumalan sanaa.”

Finlandia-talon sali täyttyi ääriään myöten kansanedustaja Päivi Räsäsen ja rehtori Niilo Räsäsen odotetun puheen aikana.

”Yleisen ilmoituksen perusteella ymmärrämme, että ihmiskunta voi jatkua vain sen perusteella, että olemme miehiä ja naisia. Tämän ymmärtämiseen emme tarvitse Raamattua. Jokaisessa kulttuurissa on tietoisuus siitä, että avioliiton muodostaa kaksi sukupuolta. Jumalan luomistyön ja Jeesuksen opetuksen mukaisesti avioliiton muodostaa yksi nainen ja yksi mies. Tämä on myös Uuden testamentin apostolien johdonmukainen opetus”, Niilo Räsänen totesi.

Päivi Räsänen kertoi eduskunnan äänestyspäätöksellä sukupuolineutraaliksi muutetun avioliittolain muutoksen vaiheista: ”Hanketta edistettiin asteittain käyttäen tunnetarinoita ja kaapaten sanoja kiertoilmaisuiksi kuten tasa-arvoinen, sateenkaari tai rakkaus.” Hän totesi, ettei muutosta voi vähätellä todeten sen koskettavan vain marginaalista vähemmistöä: ”Sukupuolijärjestelmään perustuva ihmiskuva haastetaan laajalla rintamalla lähtien päiväkodeista ja koulusta.”

Hän sanoi, että taistelussa avioliitosta on pohjimmiltaan kysymys kristillisen uskon perustasta: luomisesta, lankeemuksesta ja lunastuksesta. ”Kristillisen avioliiton perusta on kirjoitettu Jumalan sanaan ja jokaiseen kromosomiimme.”

Räsäset halusivat myös rohkaista kristittyjä avioliittoasiassa. ”Nyt ei ole hiljaisuuden, mukavuusalueelle vetäytymisen tai yleiseen eetokseen sopeutumisen aika. Me tarvitsemme kirkossamme uskonpuhdistuksen, jossa palataan lain ja evankeliumin sanaan myös avioliiton kohdalla”, päätti Päivi Räsänen pariskunnan osuuden.

 

Ilta nuorille ja nuorille aikuisille

Kirkkokansan Raamattupäivä jatkuu ehtoollisella ja klo 18 alkavalla nuorten ja nuorten aikuisten ohjelmalla. Mukana ovat muun muassa Antti Koskenniemi ja Niko Ijäs, musiikissa Juhani ja MGtH, joka laulatti yleisöä myös aiemmin päivällä.

Kirkkokansan Raamattupäivän järjestävät viidenteen herätysliikkeeseen kuuluvat kirkolliset järjestöt Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto sekä Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys.

 

Kuvat: Ilkka Kontturi

Kirkkokansan Raamattupäivä Finlandia-talossa alkoi järjestöjohtajien terveisillä ja rukouksella

Kirkkokansan Raamattupäivä alkoi Finlandia-talossa viidesläisten herätysliikkeiden johtajien terveisillä ja rukouksella. Finlandia-taloon kokoontunut kirkkokansa kuunteli hievahvamatta järjestöjohtajien terveisiä.

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen sanoi, että viidesläiset herätysliikkeet haluavat olla kirkkokansaa ja toimia Suomen ev.lut. kirkon hyväksi. ”Parhaiten se tapahtuu opettamalla Jumalan sanaa. Joskus se tarkoittaa olemista muuallakin kuin kirkkosalissa, tällä kertaa juhlavassa Finlandia-talossa.”

Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää totesi, että on ilo juhlia yhteisiä juuria. ”Mieltä kuitenkin painaa. Yhteiskuntaa ja kirkkoa revitään voimallisesti irti juuriltaan. Monenko sukupolven ajaksi maasta tulee viljelykelvotonta? Millainen on se peltotilkku, jonka jätämme jälkipolville? Tehokkain tapa tuhota kansakuntia on katkaista niiden tietoisuus historiastaan.” Pekka Mäkipää kehotti etsimään Jumalan Sanaa, rukoilemaan ja lukemaan Raamattua. Niin kuin Lutherkin teki.

Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen muistutti kristittyjen yhteydestä: ”Kristittyjen täytyy pysyä yhdessä, puolustaa kaveria eikä olla hiljaa.”

OPKOn pääsihteeri Jussi Miettinen katsoi eteenpäin: ”Pelkään, että olemme menossa vaikeita aikoja kohti. Liikkeinä se tarkoittaa meille uudenlaista sopeutumista, ehkä jopa leirin ulkopuolelle menemistä. Ei kuitenkaan ole syytä olla huolissaan vain siitä, mitä ulkopuolella tapahtuu, vaan olla huolissamme myös itsestämme. Olisiko tämä Jumalalta kutsu meille palata ensi ajan rakkauteen? Kun me keskitymme Jeesukseen, meille käy todella hyvin.”

Finlandia-talon salin täyttänyt kirkkokansa yhtyi järjestöjohtajien rukoukseen herätyksen, Suomen kirkon ja koko kansan puolesta sekä nuorten ja maahamme tulleiden pakolaisten puolesta.

Rovasti, teologian tohtori Raimo Mäkelä johdatti kuulijat paikan päällä ja radioiden ääressä uskonpuhdistuksesta Jeesuksen kohtaamiseen. Hän muistutti siitä, että Luther turvautui kokonaan hänen ulkopuolellaan olevaan, hänestä riippumattomaan Jumalan sanaan. ”Koko kirkon suurin kaksoisvaara on, että vaatimuksesta tulee lahja ja lahjasta tulee vaatimus. Usko ei perustu kokemukseen, vaan kokemus perustuu uskoon.”

Raimo Mäkelän puhe päättyi virteen 261. ”Virsikirjassamme on Lutherilta 19 väkevää ja puhuttelevaa virttä. Lutherin tärkein virsi on kuitenkin virsi 261 Iloitkaa te kristityt. Se on Isän Jumalan ja Pojan Jeesuksen välistä vuoropuhelua.”

Nuoremman sukupolven terveisiä uskonpuhdistukseen ja herätysliikkeiden reformaatioon toi pastori Marko Sagulin Kangasalta. Hän lainasi formulatermejä: ”Usein me liikumme yhden herätyksen taktiikalla. Ensin oli herätys, sitten herätysliike ja lopulta pelkkä liike.” Hän viittasi Tukholman Santa Klara -kirkon kasvuun, joka alkoi kolmen naisen ja kirkkoherran rukouksista. ”Kirkon uudistus lähti siitä, että lähdettiin siihen suuntaan, mihin sillä hetkellä piti lähteä. Aina puhdistettava asia ei ole sama kuin aiemmin.” Hän muistutti myös, että erilaiset asiat johdattavat ihmisiä Jeesuksen luo: ”Meillä on erilaisia suhteita Jeesukseen ja erilaisia tapoja kohdata hänet. ”

Kirkkokansan Raamattupäivä jatkuu iltapäivällä Minun teesini -paneelikeskustelulla, jossa kirkkoherrat Teemu Laajasalo ja Keijo Rainerma sekä pastori Jukka Jämsén julkaisevat omat teesinsä tähän päivään. Klo 15.25 on vuorossa jo etukäteen paljon huomiota herättänyt Niilo ja Päivi Räsäsen puhe kristillisestä avioliitosta.

Kirkkokansan Raamattupäivän järjestävät viidenteen herätysliikkeeseen kuuluvat kirkolliset järjestöt Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto sekä Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys.

Kylväjä toteuttaa Bangladeshin-hankkeet supistetuilla budjeteilla

Kylväjä ja bangladeshilainen yhteistyökumppani BLM-F ovat päättäneet toteuttaa molemmat tälle vuodelle Bangladeshiin suunnitellut kehitysyhteistyöhankkeet Suomen ulkoministeriön kielteisestä hanketukipäätöksestä huolimatta. Hankkeet toteutetaan merkittävästi supistetuilla budjeteilla, Kylväjä tukee BLM-F:ää 85 000 eurolla tänä vuonna. Hankkeiden alkuperäinen yhteisbudjetti vuodelle 2017 olisi ollut 558 354 euroa.

Toinen hankkeista on ruokaturvahanke, jolla pyritään mm. monipuolistamaan paikallisten ruokavalioita ja vähentämään aliravitsemusta. Toinen hanke on terveys- ja turvallisuushanke, jolla pyritään vähentämään onnettomuuksia ja lisäämään kylien ensiapuvalmiutta.

– Hankkeet ovat suurin piirtein samanlaisia kuin mitä suunniteltiin, mutta toteutamme ne nyt pienemmällä alueella ja harvemmissa kylissä kuin mikä oli alkuperäinen suunnitelma. Pienten budjettien takia BLM-F on joutunut säästämään rahaa tekemällä henkilöstövähennyksiä ja se on päättänyt myydä toisen projektiauton myöhemmin tänä keväänä, Kylväjän kehitysyhteistyökoordinaattori Rowan Clusker kertoo.

BLM-F ja Kylväjä miettivät parhaillaan myös kehitysyhteistyön tulevaisuutta ja tutkivat uusia rahoitusmahdollisuuksia nyt kun on tullut vaikeammaksi saada tukea Suomen ulkoministeriöltä.

Etiopia kärsii kuivuudesta

Laajoilla alueilla Etiopiassa, myös meidän työalueellamme, on jälleen tänä vuonna kuivuutta. Sateiden vähyys on alueella normaalia, mutta tilanne on nyt erityisen vakava. Kuivuudella on ollut jo suuret vaikutukset ihmisiin ja eläimiin: tuhansia eläimiä on kuollut ruuan ja veden puutteeseen ja kymmenet tuhannet ihmiset joutuvat säännöstelemään vedensaantiaan. Seuraavat kaksi kuukautta ovat kriittistä aikaa ennen seuraavaa sadekautta. Rukoillaan alueelle sateita ja kaikkien kuivuudesta kärsivien puolesta. Rukoillaan myös työntekijämme puolesta vaikeassa tilanteessa.

 

Vainottu-kirjasta toinen painos

Jukka Norvannon suositusta Vainottu-kirjasta julkaistaan toinen painos ”Minun nimeni tähden” -vainottujen kristittyjen viikonlopputapahtumassa Raamattuopistolla 24.3.

Lähetysteologi Jukka Norvanto perustelee tarvetta Vainottu-kirjan uusintapainokselle: ”Mitään muuta uskonnollista yhteisöä ei vainota maailmassa niin paljon kuin kristittyjä. Nykyäänkin moni kristitty istuu vankilassa siitä syystä, että tunnustautuu Jeesuksen seuraajaksi ja tahtoo kertoa hänestä toisillekin. Näitä totuuksia saa kuitenkin hakemalla hakea vaikkapa päivälehtien uutisista. Kristittyjen vainoista on esimerkkejä sekä läheltä että kaukaa, historiasta ja nykyajasta. Harva tulee ajatelleeksi, että pelkästään 1900-luvulla kristittyjä surmattiin uskonsa vuoksi enemmän kuin kaikkina aikaisempina vuosisatoina yhteensä. Kristittyjen vainot eivät jääneet vain kaukaisten sukupolvien todellisuudeksi.”

Vainottu-kirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2011. Sen jälkeen kristittyjen vaino on lisääntynyt maailmanlaajuisesti, joten kirja on sen toisen painoksen ilmestyessä jopa ajankohtaisempi kuin kuusi vuotta sitten. Kirjaa on saatavissa Pala maailmalta –verkkokaupasta.

Toivo-säätiöllä uusi toimintakausi

Burjatiassa Itä-Siperiassa toimivalla Toivo-säätiöllä on alkanut kahden vuoden hiljaiselon jälkeen uusi, aktiivinen toimintakausi. Säätiö sai uudet säännöt ja sen toimikenttää laajennettiin siten, että sillä on nyt mahdollisuus tehdä muun muassa valistustyötä. Aiemmin Toivo-säätiö on järjestänyt maaseutukylien asukkaille huovutuskoulutusta. Uudella johtajalla Darima Innokentjevalla on sydämellään ihmisten auttaminen erilaisissa ongelmatilanteissa esimerkiksi virallisissa asioissa.

Tämän vuoden ensimmäinen aktiviteetti Toivo-säätiöllä on tohveleiden ompelukoulutuksen järjestäminen luterilaisen seurakunnan naisille. Ompelukerholaiset ovat kokoontuneet jo kaksi kertaa lähettimme Arja Halttusen kanssa. Tavoitteena on hankkia seurakunnalle tuloja tohveleiden myynnillä.
Kuva: Jussi Valkeajoki

 

Vetoomus EU:n huippukokoukseen osallistuville poliitikoille

Lähetysyhdistys Kylväjä sekä yli 160 muuta järjestöä 20 maasta vetoavat EU:n maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevään huippukokoukseen osallistuviin johtaviin poliitikkoihin, että nämä reagoisivat kasvaviin turvapaikanhakijoiden määriin eurooppalaisten arvojensa pohjalta – ei pelon tai muukalaisvihan pohjalta. Vetoomuken mukaan hallitusten velvollisuus on hallita maahanmuuttoa reilulla tavalla, joka ottaa huomioon kansalaisten oikeutetut huolenaiheet.

Vetoomus ja allekirjoittajajärjestöt

Elän, uskon – armossa! Porilaiset koolla uskonpuhdistuksen merkeissä

”Todellinen reformaatio tapahtuu sydämissämme”, muistutti Jonne Honkanen.

Porissa toteutettiin  4.3 Satakunnan Kansanlähetyksen, Suomen Raamattuopiston, Kylväjän ja Porin OPKO:n järjestöyhteistyönä reformaation juhlapäivä teemalla Elän, uskon – armossa!. Parhaimmillaan 140 henkeä oli kuuntelemassa Jukka Norvannon, Juho Sankamon ja Keijo Rainerman raamattutunteja. Keski-Porin seurakunnan kirkkoherra Kari Erkkola toi tervehdyksen juhlaan. Houseband laulatti Viisikielisen lauluja ja iltaehtoollisen upeasta musiikista vastasi Vox Humana Guido Kriikin johdolla.

Päivän puitteet kirjamyynnistä keittolounaaseen ja lasten ohjelmaan toteutettiin vapaaehtoisvoimin. Tähän joukkoon kuului niin pitkän linjan talkoolaisia kuin opiskelijoita ja maahanmuuttajia.

Vankan raamattuopetuksen lisäksi pohdittiin henkilökohtaisemmin, mitä on olla luterilainen ja mitä Martti merkitsee. Alle 30-vuotiaiden tunnelmia kirkossamme jakoi Porin OPKO:n työntekijä ja itsekin opiskelija Jonne Honkanen. Seurakuntayhtymän kanssa yhteistyössä järjestetyillä nuorten jatkoilla esiintyivät energinen NNS ja porilaisen letkeä Brosef. Joukkoon uskaltautui myös joitakin ”ikinuoria”.

Juhlaväkeä puhutteli muun muassa Jonne Honkasen puhe:

Juhla huipentui iltamessuun. Ehtoollisen jakajina Juho Sankamo ja Jukka Norvanto, kuoro Vox Humana.

”Millaista on olla opiskelija ja kirkon katoryhmään kuuluva kristitty tänään? Saamme lukea Raamattua, käydä messussa ja nauttia liturgiasta suomen kielellä, mutta samaan aikaan kirkon sisäiset ristiriidat varjostavat juhlavuoden tunnelmaa. Kirkkomme paimenet antavat mediassa ristiriitaisia lausuntoja. Perinteiseen käsitykseen pitäytyviä ajetaan ahtaammalle pikkuhiljaa. Tällaiseen kirkkoon me olemme syntyneet ja kasvaneet.

Seurakuntayhtymän kanssa yhteistyössä järjestetyillä nuorten jatkoilla esiintyi energinen NNS.

Vanhan Testamentin profeettojen sanoma on ajankohtainen myös tänään: Kääntykää, tehkää parannus! Me nuoret kaipaisimme esimerkkiä, vanhempia kristittyjä, jotka elämällään, teoillaan ja sanoillaan kertoisivat meille: ”Jumalaan voi luottaa! Usko ja rukoile, tee mitä Jumala on kutsunut sinut nyt tekemään. Herra vie hyvän työnsä päätökseen sinunkin elämässäsi.

Mieliämme varjostavat monet kysymykset tulevasta. Mihin kirkkomme menee? Miten se vastaa yhteiskunnan suunnalta tuleviin paineisiin? Miksi tunnustuksemme jää taka-alalle mielipiteiden vaihdossa? Kastettuja lapsia on vuosi vuodelta vähemmän. Sukupolvemme on se, joka analysoi näiden kehityskulkujen seuraukset. Keskustelut, joissa pohditaan omaa rajaa kirkkoon kuulumisen kanssa, ovat lisääntyneet. Jotain on tapahtumassa.

Toisaalta, myös uutta innostusta on nähtävissä. Raamatun sanoma terävöityy ja uusia innokkaita Raamatun tutkijoita on jokaisessa sukupolvessa. Todellinen reformaatio tapahtuu sydämissämme. Jumala toimii ja on seuraavankin sukupolven kanssa. Mutta me kasvattajat, niin seurakunnissa kuin kotona, emme saa jättää omaa varusteluamme puolitiehen, jotta voimme varustaa seuraavan sukupolven. Rukoilkaa. Rukoilkaa nuortemme puolesta, niin perheidenne kuin muiden puolesta. Mitään suurempaa emme voi antaa seuraavalle sukupolvellemme, kuin siunauksemme.”

Esikoulua lhomin kielellä

Lhomi-kansan perinteinen asuinalue on Himalajan vuoristossa Mt. Everestiltä itään. Lhomin kielelle valmistui Uuden testamentin käännös vuonna 1995 ja Vanhan testamentin käännöstyö on käynnissä. Raamatunkäännöstyön tukemana lhomien keskuuteen on kasvanut itsenäinen, äidinkielinen seurakunta.

Vuonna 2010 Wycliffe Raamatunkääntäjät ja lhomien oma kansalaisjärjestö NELHOS aloittivat kaksikielisen lukutaitohankkeen, jonka tuloksena lähes koko aikuisväestö on oppinut lukemaan ja kirjoittamaan äidinkieltään sekä halutessaan myös nepalia.

Lukutaidottomuus aikuisväestössä on seurausta heikosta koulumenestyksestä peruskoulussa. Jotta lukutaidottomia aikuisia ei tulevaisuudessa olisi, kaikkien lasten tulisi oppia koulussa lukemaan. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Monikielisessä ja -kulttuurisessa Nepalissa koulujärjestelmän haasteet ovat moninaiset. Lasten oppimistuloksiin vaikuttavista monista tekijöistä keskeisiä ovat köyhyys, vanhempien asenteet, opettajien ammattitaito ja opetuskieli.

Varsinaista esikoulua lhominkielisillä lapsilla ei ole koskaan ollut, vaan lapset ovat aloittaneet koulun suoraan ensimmäiseltä luokalta, jossa opetus ja materiaalit ovat olleet vieraalla kielellä.

Alkuvuonna 2017 Wycliffe Raamatunkääntäjät ja NELHOS käynnistävät nelivuotisen ohjelman, jonka aikana lhominkielinen esiopetus alkaa asteittain kaikissa lhomi-alueen 15 peruskoulussa. Suomen ulkoministeriö on myöntänyt hankkeelle taloudellista tukea vuosille 2017-2020.

Laadukas äidinkielinen esiopetus on pitkä askel kohti parempaa koulumenestystä ja kielivähemmistöjen tasa-arvoista asemaa. Äidinkielen käyttö opetuksessa vahvistaa tutkitusti lasten kognitiivista kehitystä ja helpottaa myöhempää koulun aloittamista vieraalla kielellä, lhomien tapauksessa nepaliksi. Oppimiskokemuksen parantuessa lapset myös aiempaa todennäköisemmin suorittavat koulunsa loppuun. Uskomme, että uusia lukutaidottomia sukupolvia ei lhomien keskuuteen enää vartu.

Kielityöntekijämme ovat työskennelleet Lhomi-kansan parissa antaen heille teknistä opastusta muun muassa Psalmien kirjan äänittämiseen.

Raamatunkäännöstyöstä ja seurakunnan synnystä lhomi-kansan keskuudessa kertoo dokumenttielokuva Everestiltä itään, jota voi tilata seurakunnissa tai pienryhmissä esitettäväksi Wycliffe Raamatunkääntäjiltä.

 

Wycliffe Raamatunkääntäjät ry

Kirkkokansan Raamattupäivä 18.3. Finlandia-taloon

Kirkkokansan Raamattupäivän paikka vaihtuu Kallion kirkosta Finlandia-taloon. Siirron taustalla on kirkon sisällä jännitteitä synnyttävä avioliittokäsitys. Raamattupäivän ohjelmassa on avioliittoaiheinen opetus, jonka ei katsottu sopivan Kallion kirkkoon. Kirkkoherra Teemu Laajasalo ehdotti tapahtumaa järjestettäväksi ilman tätä tällä hetkellä herkkää aihetta, mutta Raamattupäivän järjestäjät pitävät opetusta kristillisestä avioliitosta niin tärkeänä, että paikkaa päätettiin sen vuoksi vaihtaa.

Kirkkokansan Raamattupäivän teemana on Uskonpuhdistus – mielen uudistus! Ohjelmassa palataan uskonpuhdistuksen juurille, Raamatun Sanan äärelle. Ohjelmassa on raamattuopetusta, Raamatun näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin, todistuspuheenvuoroja uskon uudistumisesta, musiikkia, rukousta ja ehtoollinen. Klo 18 alkaen on omaa ohjelmaa nuorille ja nuorille aikuisille.

Kirkkokansan Raamattupäivän järjestävät Kansanlähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä, Opiskelija- ja koululaislähetys sekä Suomen Raamattuopisto. Lisätietoja päivän ohjelmasta.

Perendit siunattiin matkaan

Johanna ja Jüri Perendi siunattiin matkaan poikansa Toukon kanssa sunnuntaina 26.2. Jyväskylässä. He ovat lähdössä 15.3. Japaniin, Johanna toiselle työkaudelle, Jüri ensimmäiselle.

”Matkaansiunaaminen on juhlallinen hetki ja tärkeä myös lähettävälle seurakunnalle. Se muistuttaa siitä, että lähetystehtävä on tarkoitettu jokaiselle kristitylle. Jokainen saa omalla paikallaan omissa tehtävissään elää ja palvella kristittynä ja viedä ilosanomaa Vapahtajasta Jeesuksesta”, toteavat Johanna ja Jüri. ”Aloittaessamme työn Japanissa alkaa myös lähettävän seurakunnan työ lähetyskentällä.”

Perendien matkaansiunaaminen heidän muissa nimikkoseurakunnissaan Vihdissä ja Joensuussa oli jo aiemmin tänä vuonna.

Japanissa Perendit asettuvat Johannalle tuttuun Okayamaan, jossa Jürikin on vieraillut aikaisemmin. Jüri aloittaa kielikoulun ja Johanna jatkaa tuttuja töitään Toukon ehdoilla. Luvassa on ainakin englannin opettamista, kanttorin tehtäviä ja opiskelijatyötä. Tavoitteena on tutustua alueen äiteihin ja lapsiin, ja katsoa, mitä heidän kauttaan avautuu. Kylväjän läheteistä heitä on odottamassa Japanissa Lea Lukka, joka työskentelee Midorigaokan ja Seishinin seurakunnissa.

Rukoillaan Perendien lähtövalmistelujen, matkustamisen ja Japaniin asettumisen puolesta. Perendien elämää Japanissa voi seurata Facebookissa ”Perendit Japanissa”.