Uutiset

Rukousopas muslimimaailman puolesta julkaistu

Rukousopas 30 päivää rukousta muslimimaailman puolesta on ilmestynyt tämän viikon lauantaina alkavan ramadan-paastokuukauden alla. Oppaan ovat julkaisseet Suomen lähetysneuvosto (SLN) ja Suomen Evankelisen Allianssin (SEA). Oppaassa on neljä kohdetta Kylväjän työalueilta.

Rukousoppaan ensimmäisenen osa 30 päivää rukousta on tarkoitettu rukouskäyttöön ramadan-paastokuukauden aikana 27.5.-25.6. Ramadanin aikaisen rukouskalenterin teemana on perhe.  Toinen osa, Perjantairukous, esittelee muslimien parissa tehtävää työtä ja tarjoaa rukousaiheita ramadanin jälkeisille 46 perjantaille.

Perheiden tukena Mongoliassa

Elämä oli asettunut mukavasti uomiinsa Vantaalla. Oli talo, työt ja tytöt, eikä ulkonaisesti mikään heilautellut Tikkasten lapsiperheen arkea. Nyt kolmen lapsen perhe asuu Mongoliassa. Sieltä käsin Marjut Tikkanen pitää kirjepyhäkoulua.

– Jumala kutsui minua ollessani nuorena vapaaehtoistyössä Etu-Aasiassa, Marjut Tikkanen kertoo, – Päätettyäni diakonian opinnot ja avioiduttuamme Jaakon kanssa tuumin, että lähtisimme joskus yhdessä lähetystyöhön. Olin käynyt lähetyskurssin.

Kutsu kuitenkin odotti toteutumistaan vuosia. Myös Jaakko kypsyi lähtöajatukseen, niin että kolmisen vuotta sitten hän oli valmis uuteen elämänvaiheeseen.

– Jumala kutsui kumpaakin meistä omalla aikataulullaan ja tavallaan. Minusta on hyvä, että Jaakko perheenpäänä saattoi tehdä lähtöpäätöksemme harkittuaan sitä. Kuinka hän muuten voisi kantaa vastuun siitä, että vie rakkaimpansa kenties hankaliin olosuhteisiin?

– Jos molemmat eivät saa kutsua, vaimon on aivan turha jankuttaa lähtemistä. Kutsu kantaa meitä nyt. Sen valossa on hyvä ja mielekästä, että olemme perheenä täällä nyt, Marjut kertoo.

Perheissä mies on usein sivullinen

Tikkasilla jaetaan kasvatusvastuu ja kotityöt yhdessä, kumpikin osallistuu kaikkeen. Kohtaamiensa mongolien perheissä Marjut Tikkanen on huomannut, että vastuun kantavat naiset.

– On upea seurata sitä vahvaa eri-ikäisten keskinäistä luontevaa osallistumisen tapaa, joka täällä vallitsee. Ketään ei jätetä yhteisistä riennoista syrjään, ja etenkin vanhemman sukupolven hyvinvoinnista huolehditaan. Sairaalaan joutuva vanhus saa sinne seurakseen jonkun läheisen. Vierasvaraa on aina.

Mongoliassa nainen päättää kodin asiat. Mies on kuin sivullinen, ja pääsee näin länsimaisen äidin silmissä vähällä vaivalla.

– Miesten vastuunkantoa verottaa valitettavan usein runsas alkoholinkäyttö. Perheväkivalta on yleistä. Täällä satojen kilometrien päässä pääkaupunki Ulaanbaatarista tutustumme jurtissa eläviin mongoliperheisiin. Karuissa oloissa, kovassa pakkasessakin selviävien elämäntapa on ihailtavaa. Satojen vuosien takaa siirtyviä paimentolaisten perinteitä kunnioitetaan yhä.

– Nämä ihmiset tietävät, mistä ovat kotoisin, eivätkä häpeä sukujuuriaan. Minulle Kemijärvi on samalla tavalla rakas ja ylpeyden aihe, Marjut tunnistaa.

Perhetyölle tarvetta

Marjut Tikkanen

Mongoliassa on voitu tehdä kristillistä seurakuntia rakentavaa työtä vasta 1990-luvulta alkaen, olojen vapauduttua. Monien uskomusten temmellyskentällä pieniä luterilaisia seurakuntia on syntynyt, ja niitä varustetaan itsenäisiksi nyt myös perhetyötä tekemällä.

– Kysyimme avioliittokoulutuksessa seurakuntalaisilta, mitä opetusta he kaipaavat. Kokoonnumme paikallisten johtamassa seurakunnassa, jossa on nyt päätetty tukea perheitä saadun palautteen perusteella.

Paimentolaisten seurakuntakoulu, jossa Kylväjän lähetysteologi Jukka Norvantokin keväällä vieraili, suuntaa osan opetuksesta perheille. Myös yksinhuoltajaäideille pääosin kehitysyhteistyövaroin toteutettava hanke on tuonut perhetyön tarpeen ilmi.

– Näen, että täällä on tavanomaista jättää pienetkin lapset itsekseen kotiin vanhemman lähtiessä töihin tai asioille. Vierastan sellaista – ja samalla arvelen, että meidän tapamme ja olemisemme voi täkäläisissä herättää yhtä lailla kummastusta.

Lähetti peilaa vieraan kulttuurin keskellä kohtaamaansa lähtökohtiinsa, kunnes kotiutuu, ehkä aina. Suomen tavat ovat osin toiset, niin myös lapsesta saakka kristityn. Arvopohjassa on eroja.

Anteeksipyyntöä ja -antoa ei sanoiteta

– Arkeni rakentuu perheen ja kielikoulun ympärille näin alkuun, sekä yhteyteen seurakunnassa. Pidämme tyttärillemme kotikoulua. Lasten kasvun seuraaminen on minulle äitinä päivittäinen ilon aihe: kukin oppii uutta omana persoonanaan, sisaruksista tukea saaden.

Kielikoulu ja työ edellyttävät lastenhoitajan läsnäoloa perheessä. Tämä puhuu Tikkasten tyttöjen kanssa elekielen ja mongolin kielen sekoitusta.

– Lasten on täällä hyvä olla. Perhe-elämä tuo jokaiselle eteen tilanteita, joissa elekieli ei riitä, Marjut kertoo.

Mongolin ei ole tapana pyytää anteeksi. Edes aikuisten en näe pyytävän anteeksi toisiltaan, saati lapsilta.

– On jotenkin vain oivallettava toisen käytöksestä ja eleistä, että toinen on tullut loukatuksi. Anteeksipyyntöä, enempää kuin anteeksiantoakaan ei sanoiteta pariskuntien kesken mitenkään. Mietin, voiko anteeksi antaa ilman sanoja? Tuottaako puhumattomuus varmuutta tai vapautuksen siitä, että anteeksianto on totta?

Marjut toteaa, että perheväkivaltaa ei nollata elekielellä. Silloin tarvittaisiin sanoja, jotka hoitavat. Mykkyys jättää liikaa arvailujen varaan.

– Kun saa kuulla, että olen saanut anteeksi – kuinka valtava se tunne onkaan! On totaalisen vapauttavaa saada anteeksi. Sen pohjalle voi alkaa rakentaa uutta. Ilman puhetta jää vellomaan omaan pahaan oloonsa, loputtomiin.

– Jeesus on sovittaja. Hän vapauttaa anteeksiantoon. Tämän todellisuuden jakamiseen haluan kutsua perheitä, pienimmistä alkaen, Marjut sanoo.

Kirjepyhäkoulu tutustuttaa elämänmenoon Mongoliassa

Yhteyttä kotimaahan ja lähettäjiin pidetään lähettäjärenkaan avulla. Marjut Tikkanen varaa kuukausittain postitettavaan kirjeeseen oman luettavan lapsillekin. Pikkuhiljaa siitä on muodostunut oma kirjepyhäkoulunsa.

– Osallistuin Suomessa pyhäkoulusymposiumiin pari vuotta sitten. Sen antina opin kirjepyhäkoulusta. Useilla seurakunnilla se jo onkin käytössään. Tuotan kirjepyhäkoulua, joka lienee ainut kaikille avoin, netistä ladattava lukukauden mittainen kokonaisuus.

Lähetysyhdistys Kylväjän kotisivuilta lapset tilaavat kirjepyhäkoulua, jota Marjut Tikkanen tekee idean ympärille syntyneen tiimin kanssa.

– Pureksin kutakin kirkkovuoden tekstiä aikani Jumalan edessä, niin että evankeliumin kertomus alkaa elää ensin itselleni. Kun se puhuttelee minua Jumalan aikuisena lapsena, voin muokata ja annostella siitä jaettavaa lapsellekin, hänen maailmastaan käsin.

Tiimin kuvittaja ja kasvatustyötä tehnyt oikolukija täydentävät Tikkasen opetustekstiä ja havainnollistavat tämän laatimat tehtävät osuuksillaan Suomessa.

– Kirjepyhäkoulu tutustuttaa myös elämänmenoon Mongoliassa. Onhan tämä aika eksoottista!

Marjutin tavoitteena on, että lapsi oppii tuntemaan sen elävän Jumalan, joka on hänestä kiinnostunut, ja jolla on voima ja tahto olla lapsen elämässä mukana. Uskon todellisuus voi aueta lapselle siinä missä aikuisellekin.

– Jumalalla on sanottavaa lapselle. Innostuin aikanaan rippikoulussa, kun sain käsiini oman Raamatun. Jumalan Sana vahvistaa minua toisin kuin mikään muu. Miksi en avaisi sen aarteita lapsillekin?

Mongoliassa ei vietetä äitienpäivää

Marjut Tikkasen ensimmäinen äitienpäivä Mongoliassa on käsillä, mutta se jää muilta huomiotta.

– Paikalliset eivät vietä äitienpäivää. Täällä juhlitaan naisten-, miesten ja lastenpäiviä. Minulle on arvoitus, miten perheemme täällä juhlii äitiä – sitä pitäisi kysyä noilta kolmelta pikkuneidiltä, Marjut vihjaa.

 

Teksti: Marjaana Kotilainen
Kuvat: Jussi Valkeajoki

KRIK Finland kasvattamaan urheilulähetystyöhön

Suomeen perustettiin uusi kristillinen urheiluseura KRIK Finland viikko sitten lauantaina. Seuran toiminnanjohtajaksi valittiin lahtelainen Jouni Veltheim. Samana päivänä vietettiin seuran avajaisia Helsingissä Luther-kirkolla. Paikalla oli monipuolinen joukko uskon ja urheilun yhdistämisestä kiinnostuneita kristittyjä eri järjestöistä ja seurakunnista. Pohjoismaisen kristillisen urheilutyön verkoston edustajina mukana olivat Norjan KRIK:n pääsihteeri Erling Ekroll sekä apulaispääsihteeri Magnus Hvalvik. 

Uusi seura sai inspiraationsa Kylväjän Mongoliassa aloittamasta urheilulähetystyöstä ja sen synnyttämästä halusta olla Suomessakin kutsumassa, innostamassa ja varustamassa kristittyjä elämään uskoaan todeksi myös liikunnan ja urheilun kautta ulospäinsuuntautuvalla tavalla. Visiona on edesauttaa sitä, että ihmiset voisivat kokea urheilun, uskon ja elämän iloa – sekä kutsua myös kavereitaan luontevalla tavalla tähän samaan iloon. Tavoitteisiin pyritään perustamalla paikallisia harrasteryhmiä ja kansallisia lajiryhmiä sekä järjestämällä valtakunnallisia leirejä. Kaikessa toiminnassa keskeisellä paikalla ovat evankeliumi ja ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Syksyllä 2017 Suomen Raamattuopistossa starttaava vuoden mittainen Urheilulinja on osa KRIK Finlandin koulutuspolkua, jonka kautta kasvatetaan vastuunkantajia työhön Suomessa sekä urheilulähetystyöhön maailmalla. Urheilulinjan vetäjän toimii urheilulähetti Niko Ijäs.       

Seuraan ja sen toimintaan voi liittyä paikkakunnasta, iästä ja taitotasosta riippumatta. Yhtenä perusajatuksena KRIK Finlandissa on, että ideasta toimintaan on lyhyt matka. Toiminta muotoutuukin alusta asti jäsentensä näköiseksi. Työtä rakentamaan kutsutaan kristittyjä ja yhteisöjä yli kirkkokuntarajojen antamaan yhteinen todistus ajassamme, jossa evankeliumille on suuri tarve.

Aili Maria Manniselle seurakuntatyön kultainen ansiomerkki

Bangladeshin-lähetti Aili Maria Manninen palkittiin 7.5. seurakuntatyön kultaisella ansiomerkillä. Kirkkopalvelujen myöntämä ansiomerkki luovutettiin Tapiolan seurakunnassa sunnuntaina pidetyssä kiitosjuhlassa, jossa myös moni seurakunnassa vapaaehtoistyötä tehnyt sai pronssisen, hopeisen tai kultaisen ansiomerkin. ”Tapiolan seurakunta halusi kiittää Aili Maria Mannista hänen yli 30-vuotisesta työstään Bangladeshissa, mistä 20 vuotta Tapiolan seurakunnan nimikkolähettinä haasteellisessa ympäristössä”, kertoo seurakunnan lähetyssihteeri Hannele Lehtinen.

Kolmekymmentä vuotta lähetyksen palveluksessa

Ensimmäiselle työkaudelleen Bangladeshiin Aili Maria Manninen lähti Lähetysyhdistys Kylväjän lähettämänä vuonna 1987. Ensimmäistä kertaa hän oli Bangladeshissa kuitenkin jo vuonna 1981 kolmen kuukauden jaksolla. Hänen ajatuksissaan ei siinnellyt elinikäinen ura lähetyksen palveluksessa, mutta niin vain kävi: ”En osannut ajatella Bangladeshin työtä elämäntehtävänä, menin kun tarvetta oli. Jumala valitsi minut tähän työhön, ja elämäni on ollut rikkaampaa, kuin itse osasin suunnitella. Usein lähtö Suomesta oli vaikea, mutta uskollisuus työssä on tärkeää. Karttunut kielitaito ja kokemus velvoittavat ja niiden myötä työ ja elämä kohdemaassa helpottuivat.”

Viimeisimmältä työkaudeltaan Aili Maria palasi maaliskuussa 2016. Työkausien väleissä hän on työskennellyt Kylväjän palveluksessa Suomessa kertoen seurakunnissa Kylväjän työstä Bangladeshissa. ”Työkaudet jaksottavat lähetin elämää ja meillä läheteillä on – toisin kuin kansallisilla – etuoikeus päästä kotimaahan rentoutumaan! Kiitos lähettäjille ja lähettävälle seurakunnalle! Lähetin elämän vaikeuksista ja uhrautumisesta puhutaan, uskominen ei ole lähetille helpompaa kuin muillekaan, joten on hyvä tukeutua isien opetukseen ja seurakunnan tukeen. Eniten uskollisuutta kysytään lähettäjältä, joka oman elämänsä arjen ja vaikeuksienkin keskellä muistaa kaukana olevaa lähettiä!” Aili Maria kiittelee.

Kehitysyhteistyöllä naisten asemaa paremmaksi

Bangladeshissa ilmasto on vaikea, naisen asema huono, väestönkasvu nopeaa ja aliravitsemusta on paljon, mutta terveyspalveluja, työtä ja koulutusta ei ole riittävästi. Maa on kooltaan alle puolet Suomen koosta, mutta siellä asuu noin 160 miljoonaa ihmistä, se on yksi maailman tiheimmin asutuista ja köyhimmistä maista. Aili Maria on työskennellyt Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin tuetuissa hankkeissa Bangladeshiin rekisteröidyn kansalaisjärjestön BLM-F:n yhteydessä. Hän kokee kehitysyhteistyön mielekkääksi: ”Jokaisen ihmisen tarpeita kunnioittavana kehitystyö tarjoaa tilaisuuden paikallisen väestön luottamuksen saavuttamiseksi ja luo edellytyksiä kristilliselle lähetystyölle, sillä vain Jeesuksen sovitustyön kautta ihmisellä on iankaikkisen elämän toivo.”

Ensimmäiset 10 vuotta Aili Maria työskenteli terveysohjelmassa. Vuoden 2000 alussa hän siirtyi naistyöhön tukien naisia lisätulojen hankkimisessa muun muassa kädentaitoja opettaen. Vuosina 2009 – 2016 hän oli vastuussa kyläyhteisöjen kehittämisohjelmasta. Kyläyhteisöjen kehittämiseen sisältyi toimintaa ja opastusta muun muassa käsityötaitojen, kotieläinohjelman, tulojenhankkimisen, hygienian ja vesihuollon asioissa. Projektityössä monipuolisesta osaamisesta on ollut hyötyä: ”Kaikkea saamaani perustason ammatillista koulutusta sairaanhoidon, käsitöiden, liiketalouden ja tiedotuksen aloilta olen voinut hyödyntää työssäni. Työympäristö on erilainen ja ihmiset puhuvat eri kieltä. Työ on ollut varsin arkista, usein tietokoneen äärellä tai hallinnollisissa kokouksissa istumista. Mutta laitoin olkapääni yhteisen ikeen alle ilman suuria tavoitteita. Jumala hoitaa ja kantaa työssä ja vaikeuksien keskellä.  Luottamus Jumalaan on teidän väkevyytenne, sanoo Raamattu.”

Projektityön ohella Aili Maria osallistui Kylväjän tukeman kansallisen Bangladeshin luterilaisen ELCB-kirkon toimintaan osallistuen hallinnolliseen työskentelyyn ja koulutukseen. Pienessä kirkossa on noin 1000 jäsentä. Koko maan väestöstä kristittyjä on vain puoli prosenttia ja heidän asemansa köyhyyden ja muiden uskontojen puristuksessa on tukala.

Kirja Bangladeshin-työn neljästäkymmenestä vuodesta

Tällä hetkellä Aili Maria Manninen työstää alkusyksystä julkaistavaa kirjaa Bangladeshin-työn neljästäkymmenestä vuodesta.

”Jumala osoittaa rakkauttaan ja välittämistään ihmistä kohtaan tahtoen, että olisimme Hänen työtovereinaan, käsinään ja jalkoinaan. Meidän välittämisemme kautta Jumala osoittaa rakkauttaan hädän alaiselle lähimmäiselle. Kun tulemme autetuksi, jaksamme auttaa muita. Antaessaan lähetyskäskyn Jeesus lupasi olla kanssamme joka päivä. Tänäänkin on se päivä, ja saamme myös väsyä Hänen käsiinsä. Hän kantaa ja rohkaisee, antaa uusia voimia päivä kerrallaan”, Aili Maria kiteyttää.

 

Kylväjä monessa mukana Kirkkopäivillä Turussa

Kylväjä on monessa mukana Kirkkopäivillä Turussa. ”Kirkkopäivät antaa laajan ja monipuolisen kuvan kirkkomme piirissä tapahtuvasta toiminnasta. Järjestäjät kutsuivat Kylväjän mukaan ja Kirkon lähetysjärjestönä katsoimme, että meillä on annettavaa kokonaisuudessa. Reformaation juhlavuonna on ilo olla mukana Jumalan sanan ja lähetyselämän merkeissä”, kertoo kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg.

Kylväjän lähetysteologi Jukka Norvanto on yhtenä opettajana Raamattu 2020 -raamattuakatemiassa Mikaelinkirkossa pe 19.5. klo 13-17. Raamattuakatemiassa otetaan Raamatun ydinsanoma haltuun yhdellä kerralla. Suomen tunnetuimmat raamatunopettajat käyvät läpi koko Raamatun alusta loppuun johtotähtenään ”On synti opettaa Raamattua kuivasti”. Yksittäiset opetusosiot kestävät 25 minuuttia. Jukka Norvanto käy omalla vuorollaan läpi profeetta Hesekielien elämänvaiheita klo 16.30. Jos ei pääse paikalle, Jukan opetuksen näkyjen profeetasta pääsee lukemaan puheen jälkeen myös Kylväjä-blogissa.

Tuomiokirkkotorilla lauantaina 20.5. klo 11–17 voi vierailla mongolialaisessa jurtassa sekä tutustua uskon ja urheilun yhdistävään urheilulähetystyön tiimiin. FLOM Sports Club kutsuu kokeilemaan jalkapallotaitoja ja osallistumaan erilaisiin tekniikkakilpailuihin.

Turun Tuomasmessu goes Kirkkopäivät kutsuu lauantaina 20.5. klo 22.00 Helluntaikirkkoon, Puistokatu 6 b, Sanan ja musiikin äärelle urheilutyön teemoin. Tuomasmessun saarnana on Ilta Lauran kanssa -talk show, jonka vieraina ovat kristillisen urheilutyön rakentajat Taneli Skyttä ja Mongoliassa urheilulähetystyötä tehnyt Niko Ijäs. Molemmat kuuluvat joukkoon, joka on juuri perustanut Suomeen uuden kristillisen urheiluseuran, KRIK Finlandin.

Kylväjän väkeä on tavattavissa myös Kirkkotorilla Logomossa (messupiste salin 2 aulassa paikka 29) pe 19.5. klo 10.00–21.30 ja la 20.5. klo 9.00–18.00.

Lisätietoja Kirkkopäivistä.

Katekismus paikallisella kielellä Kaukasiassa

Työalueellamme Kaukasiassa on valmistunut Lutherin Vähäkatekismus selityksin -kirjan käännös. Kirjassa on Lutherin katekismuksen lisäksi laaja selitysosa, jossa käydään kristillisen opin ja elämän peruskysymyksiä läpi yli kolmensadan kysymyksen ja vastauksen avulla. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Lutherin tekstejä julkaistaan tällä kielellä. Teoksen käännösprojektista vastasivat Kylväjän Kaukasian työntekijät. Julkaisu tehtiin yhdessä paikallisen saksalais-venäläisen luterilaisen kirkon kanssa.
Paikalliset kristityt ovat selanneet kirjaa mielenkiinnolla, sillä Kaukasiassa ei vastaavia uskon peruskysymyksiä käsitteleviä teoksia juurikaan ole tarjolla. Toisaalta katekismus johdattaa maan valtauskonnon, islamin, piiristä tulevat ensin luontevasti tutustumaan lakiin, ja sen jälkeen evankeliumiin. Reformaation juhlavuosi on hieno aika tuoda Lutherin opetus myös kaukasialaisten ulottuville.

Avioliittokoulutusta Mongoliassa

Kylväjän Itä-Aasian lähetit olivat viimeiset pari viikkoa Mongoliassa pitämässä avioliittokoulutuksia paikallisille seurakunnille. Koulutuksissa käsiteltiin kommunikointia, anteeksiantoa, työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja kristittynä elämistä ei-kristillisen suvun ja yhteisön keskellä. Koulutusten aluissa ja lopuissa hiljennyttiin paikallisten pastoreiden pitämiin hartauksiin.

Avioliittokoulutukset otettiin seurakunnissa innolla vastaan. Mongolian kristityt ovat ensimmäisen sukupolven kristittyjä ja he haluavat oppia mitä on kristillinen avioliitto ja perhe-elämä. Mongoliassa on paljon runsaasta alkoholin käytöstä johtuvia avioliitto- ja perheongelmia ja seurakunta haluaa, että kristityt elävät toisella tavalla todistukseksi Kristuksesta.

Palautteissa kurssilaiset kertoivat kurssin poikineen keskusteluja puolisoiden väleillä. ”Erityisesti vihastuminen ja sen jälkeinen pelko tai häpeä tuntuivat olevan monella arkipäivää. Nyt monet pariskunnat olivat aloittaneet keskustelut muun muassa tunteista, paremmasta kommunikoinnista sekä anteeksipyytämisestä ja -antamisesta”, kertasivat kouluttajat.

”Esimerkiksi kaukaa tullut kristitty rouva kertoi pyytäneensä anteeksi ei-kristityltä mieheltään. Tuolloin mieskin oli pyytänyt häneltä anteeksi ja he olivat rukoilleet sen jälkeen yhdessä. Myös alkoholinkäytön vuoden vaihteessa lopettanut kristitty mies pyysi vaimoltaan anteeksi juopotteluaan ja taloudellisia vaikeuksia, joita hänen työttömyydestään on perheelle aiheutunut.”

Avioliittokoulutukset tavoittivat seurakuntalaisia laajasti. Ulaanbaatarissa oli seurakuntaväkeä paikalla ensimmäisenä luentopäivänä noin 30, toisena 40 henkeä. Viime maanantaina eri kirkkojen nuoria pastoreita vaimoineen kokoontui aamusta iltaan avioliittoaiheen äärelle. Heitä oli yhteensä noin 20 henkilöä. Arhangain Tsetserlegissä oli torstai-iltana koolla noin 30 henkeä. Siellä avioliittokoulutusta oli tarjolla torstai- ja perjantai-iltoina sekä lauantaina.

Kuvat Jussi Valkeajoen kuvasarjasta ”Mongolialaiset äidin”, joista on koottu myös oma näyttely.

Uusi testamentti uudelle kielelle Kaukasiassa

Kahdeksan vuoden työn jälkeen Uuden testamentin käännöstyö on saatu valmiiksi farsin sukuiselle vähemmistökielelle. 90 % käännöksestä on myös tarkistettu ja valmiina painoon. Tekninen työstäminen ja tarkistus jatkuvat, joten kestää vielä jonkin aikaa ennen kuin kirja saadaan painetuksi. Kääntäjien työ jatkuu nyt Vanhan testamentin käännöstyön suunnittelulla. Vanhan testamentin kääntämiseen arvioidaan kuluvan 14 vuotta.

Projekti on saatu vietyä näin pitkälle, vaikka sen eksegeettinen tarkastaja on asunut viimeiset kolme vuotta perhesyistä tuhansien kilometrien päässä kotimaassaan ja työskennellyt kääntäjien kanssa päivittäin Skypen kautta. Kaukasiassa kielenkäännösprojektin aitiopaikalla hän on vieraillut neljä kertaa vuodessa muutama viikko kerrallaan.

Kaukasian kielityöntekijämme on ollut projektissa mukana sen alkuvuosina. Hän osallistui opettajana kääntäjien koulutukseen ja he ovat olleet hänen pitämillään kirjoittajakursseilla.

Juutalainen, luterilainen ja ortodoksinen pääsiäinen yhtä aikaa

  Tänä vuonna juutalainen, luterilainen ja ortodoksinen pääsiäinen osuivat poikkeuksellisesti kaikki samaan aikaan. Ukrainan Odessassa Juutalaiset Jeesukselle -järjestö ja messiaaniset seurakunnat järjestivät kukin oman seder-aterian. Mukaan tuli useita ensikertalaisia, jotka kuulivat aterioilla evankeliumin Jeesuksesta. Seder-aterialla juutalaiset muistelevat perinteisesti Egyptin orjuudesta vapautumista. Juutalaiset Jeesukselle ja messiaaniset seurakunnat lisäävät tähän esikuvaan täyttymyksen eli synnin orjuudesta vapautumisen Jeesuksen kautta.

Seder-sana tarkoittaa järjestystä ja seder-ateria etenee siis aina tietyssä järjestyksessä. Niin myös Jeesuksen aikana. Jeesus vietti kiirastorstaina juuri seder-ateriaa opetuslastensa kanssa ja asetti sen loppupuolella kolmannen maljan, niin kutsutun lunastuksen maljan, kohdalla ehtoollisen, uuden liiton aterian.

Luterilaisessa seurakunnassa vietettiin torstai-iltana perinteisesti ehtoollista, perjantai-iltana oli toinen jumalanpalvelus, ja sunnuntaina vietettiin jumalanpalvelusta ja sen jälkeen pientä yhteistä ruokailuhetkeä. Täällä luterilaisessa seurakunnassa ja myös ortodoksikirkossa on pääsiäispäivänä tapana tervehtiä sanomalla “Kristus nousi kuolleista!” ja vastaamalla ”Totisesti nousi!” Ortodoksikirkoissa on tapana puolestaan juhlistaa Jeesuksen ylösnousemusta erityisesti keskiyön jumalanpalveluksissa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.

Ekologinen tarkastus rakennusluvan saamiseksi Itä-Siperiassa

Itä-Siperian kirkon rakennusprojektissa on tällä hetkellä meneillään ekologinen tarkastus. Sitä varten tarvitaan vielä lukuisia asiakirjoja. Kirkkoon tullaan asentamaan piispa Aarre Kuukaupin toiveesta maalämpö, jonka hinnaksi tulee laitteistosta riippuen 5-7 miljoonaa ruplaa (n. 83-117 000 e), mutta pitkällä tähtäimellä se on kustannustehokas ja ekologinen ratkaisu. Tulevan kirkkorakennuksen ympäristössä käytetään vielä yleisesti puu- tai hiililämmitystä. Maalämpöjärjestelmä on tähän mennessä asennettu muutamaan julkiseen rakennukseen ja pientaloihin. Kun ekologinen tarkastus on läpäisty, on rakennusluvan saaminen taas yhtä askelta lähempänä.

Etiopiaan uusia synodeja ja omia lähettejä maailmalle

Etiopiassa Kebre Mengistin ja Shakison gudjin alueilla vietettiin 19.3. suurta juhlaa, kun sinne perustettiin uusi Adola Genale -synodi. Alueen ensimmäinen seurakunta perustettiin vuonna 1971, nyt seurakuntia on 172 ja yhdessä ne muodostavat uuden hiippakuntaan verrattavan synodin. Kylväjä on ollut perustamisestaan asti mukana alueen työssä. Ensimmäisinä lähetteinä olivat vuonna 1971 Shakisossa työnsä aloittaneet Urpo ja Terttu Kyyhkynen.

Uuden synodin perustamisjuhlassa oli mukana yli 10 000 vierasta. Juhlan yhteydessä siunattiin lähetystyöntekijöiksi Tsadiin lähtevät pastori Milion Haile Mariami ja hänen vaimonsa Genet Simon sekä jo kaksi vuotta somalialueella toiminut kokenut evankelista Kebede Lemman. Etiopiasta on lähtenyt maailmalle jo useita lähetystyöntekijöitä ennen heitä. Mekane Yesus -kirkolla on tavoitteena lähettää 500 uutta lähetystyöntekijää lähivuosina.

Juhlassa vihittiin myös 12 uutta, evankelistoina jo kauan toiminutta pastoria. Nyt synodin alueella on yhteensä 62 pastoria.

Adole Genale -synodi on Etiopian Mekane Yesus -kirkon 26. synodi. Seuraavana viikonloppuna vietettiin kahden muun uuden synodin perustamisjuhlaa. Nopeasti kasvavan Etiopian Mekane Yesus -kirkon jäsenmäärä on tällä hetkellä 8,5 miljoonaa. Kylväjällä on Etiopiassa tällä hetkellä yksi lähetti, joka toimii ruokaturvahankkeessa somalialueella.

Yksinhuoltajaäitien hanke vauhdilla käyntiin Mongoliassa

Yksinhuoltajaäitien hanke vauhdilla käyntiin Mongoliassa

Yksinhuoltajaäitien hanke käynnistyi Arhangaissa. Virallinen aloitustapahtuma järjestettiin läänin kuvernöörin toimistolla helmikuun lopulla ja ensimmäinen työpaja yksinhuoltajaäideille maaliskuun alussa. Maaliskuun puolessa välissä työntekijät suuntasivat maaseudulle. Kolmella kylällä järjestettiin vastaavanlainen projektin aloitus. Ohjelmaan kuului kunnanjohtajien tapaaminen, projektista tiedottaminen paikallisille yksinhuoltajille, heidän tarpeiden kartoittaminen sekä yksinhuoltajien kansalaisjärjestön perustaminen.

Hankkeeseen kuuluvan ammattikoulutuksen aloitti 20 innokasta osallistujaa, jotka pääsevät kahden viikon ajan syventämään taitojaan ruoanlaitossa. Tavoitteena heillä on työllistää itsensä ravintola-alalle. Ammattikoulutusta tullaan järjestämään tänä vuonna kolmessa kahden viikon jaksossa. Yksinhuoltajaäidit valitsevat itse koulutusjaksojen ammattialat.

Yksinhuoltajaäitien hanke toteutetaan vuosina 2017-2018 Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyön hanketukien avulla. Hankkeen tavoitteena on saada yksinhuoltajaäidit ja -isät työllistämään itsensä tarjoamalla koulutusta ja lisäämällä tietoutta sekä tarjota tukea vertaisryhmien ja psykologin avulla. Vastaavasti myös nuorille pareille ja teini-ikäisille tytöille tarjotaan mahdollisuus psykologin apuun ja vertaistukeen. Kylväjän työntekijöistä mukana ovat Jaakko Tikkanen ja Lahja Nokelainen. Projektin ensimmäisten viikkojen aikana tavoitettiin noin 200 yksinhuoltajaa.