Kreikan Lesvoksen saarelle julistettiin hätätila Morian pakolaisleirin tuhouduttua tulipalossa 9. syyskuuta. Noin 3000 ihmiselle tarkoitetulla leirillä eli 13 000 ihmistä, ja he pakenivat kohti läheisiä vuoria tai kaupunkeja.

Pakolaisleirillä toimiva Euro Relief tiedotti Facebook-sivullaan, että Moriassa sijainneet asumisyksiköt ja toimistot tuhoutuivat.

”Meillä ei ole tiedossa kuolonuhreja, mikä on todellinen ihme, kun ottaa huomioon, kuinka mahdotonta on evakuoida kokonainen, täyteen ahdettu, pakolaisleiri.”

Palo ajoi tuhannet pakolaiset ja maahanmuuttajat kaduille.

Paikallisseurakuntien rinnalle on syntynyt viime vuosina uusia kristillisiä yhteisöjä kuin sieniä sateella ja monin paikoin voidaan puhua yhteisöinnostuksesta. Lähetysyhdistys Kylväjässä havahduttiin näiden yhteisöjen potentiaaliin maailmanlähetyksessä ja pysähdyttiin miettimään, voisivatko kristilliset yhteisöt olla lähetysinnon uudistajina maassamme.

– Miten maailmanlähetyksen näky yhteisössä syntyy ja elää? Entä kuinka yksilö voi toteuttaa lähetyskutsumusta yhteisössään ja miten siitä voi kasvaa koko yhteisöä innoittava vaikutus, pohtii Kylväjän kehittämispäällikkö Hanna Räsänen.

Muun muassa näiden missionaaristen yhteisöjen isojen kysymysten äärelle pysähdytään 4.–5. syyskuuta Areopagos – Lähetysnäyttämö -tapahtumassa. Vuorovaikutteinen ja keskusteleva webinaari mahdollistaa oppimisen puolin ja toisin.

Tapahtumassa verkko-osallistujien ajatukset ja studiokeskustelut elävät rinnakkain jopa aikaisempia webinaareja enemmän. Yhdessä etsitään vastausta siihen, miten lähetysjärjestö voi tukea yhteisön ja paikallisseurakunnan omistajuutta lähetystehtävän toteuttamisessa. Entä mikä tulisi olla järjestön ja mikä yhteisön ja paikallisseurakunnan rooli?

Ja tuoreita vastauksiakin varmasti löydetään, sillä webinaarissa kuullaan ihmisiä, joilla on omakohtaista kokemusta yhteisöistä sekä lähetyksestä. Samalla he ovat päteviä alansa asiantuntijoita.

Mukana ohjelmassa ovat muun muassa Norjan luterilaisen lähetysliiton lähetysjohtaja Øyvind Åsland, yhteisöinspiraattori Johanna Sandberg, Uusi Verso -yhteisö, Seppo Niemeläinen Missio Europesta, Jyväskylän KohtaamisPaikan vetäjät Tiina ja Mika Kilkki, Punavuoren Luther-kirkon vetäjät Soili ja Martti Haverinen, Lahden Kohtaamispaikan toiminnanjohtaja Mika Falk, OPKO:n opiskelijatyöntekijä Nooa Saari, Tampereen hiippakunnan asiantuntija Timo Frilander, lähetysteologi Jukka Norvanto ja lähetysjohtaja Taneli Skyttä.

– Yhdessä tutkimme, mikä siunaus on kätkettynä siihen, että yhteisö laittaa itsensä likoon maailmalähetyksen areenalla. Kysymme myös, mitä yhteisölle tapahtuu ilman tätä ulottuvuutta, Räsänen kertoo innostuneena.

Missionaariset yhteisöt – Areopagos – lähetysnäyttämö -tapahtuma on ilmainen, mutta siihen on ilmoittauduttava etukäteen, 31.8. mennessä.

Tutustu ohjemaan ja ilmoittaudu mukaan klikkaamalla alla olevaa banneria.

Kuva Pixabay.

Lähetysyhdistys Kylväjän hankkeet saivat potista neljänneksi suurimman siivun. Ulkoministeriö myönsi yhteensä 25 miljoonaa euroa hanketukea vuosille 2021–2024 suomalaisten
kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön kehitysmaissa. Kylväjä haki rahoitusta viidelle hankkeelle, ja sai rahoituksen neljälle hankkeelle. Niistä kaksi toteutetaan Mongoliassa ja kaksi Bangladeshissa. Euromääräisesti vertailtuna Kylväjä sai tukea neljänneksi eniten, 2 086 576 euroa.

Maaliskuun lopussa päättyneellä hakukierroksella Ulkoministeriö vastaanotti 115 hakemusta 65 järjestöltä. Kaikkiaan 36 järjestöä sai hanketukea 62 hankkeeseen 28 eri maahan. Hanketukea myönnettiin suomalaisille pienille ja keskisuurille järjestöille hankkeisiin, jotka toteutetaan yhdessä paikallisten kumppanien kanssa.

– Järjestöjen kumppanuudet paikallisten toimijoiden kanssa vahvistavat globaalia vastuunkantoa ja edesauttavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari kertoo.

Tällä hakukierroksella Ulkonimisteriö kohdensi tukea erityisesti naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistamiseen sekä koulutuksen, toimivan yhteiskunnan ja demokratian edistämiseen. Kylväjän uudet hankkeet rakentuvat molemmissa maissa paikallisen kumppanuusjärjestön kanssa koetulle pitkäaikaiselle yhteistyölle.

– Mongoliassa hankkeet tukevat vammaisten naisten aktiivista kansalaisuutta. Bangladeshissa käynnistyvä hanke tukee nuorten ja vammaisten naisten lisääntymisterveyttä, Kylväjän johtava hankekoordinaattori Eeva kertoo.

Tarvetta riittää, sillä Bangladeshissa peräti 59 prosenttia naisista avioituu alle 18-vuotiaina. Lisäksi naiset kokevat häirintää ja sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää. Hankeen tavoitteena onkin auttaa naisia löytämään oma ääni ja oivaltaa omat oikeudet.

– Nainenkin voi opiskella ja käydä töissä ilman pelkoa väkivallasta tai häirinnästä. Toivon pilkahduksia syntyy, kun hankkeen työntekijät ja siihen osallistuvat löytävät unelmansa ja ottavat pieniä askelia niitä kohti, Eeva toteaa.

Kuva: Jussi Valkeajoki

Kulkusirkkaparven aiheuttama tuho ylitti keväällä kansainvälisen uutiskynnyksen. Uuden parven pelätään saapuvan heinäkuussa.

Tuho oli totaalista, kun Etiopia kohtasi pahimman kulkusirkkainvaasion 25 vuoteen. Kuin armeija kulkusirkkaparvet etenivät ahmien tielleen osuneet pellot ja kasvimaat. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) arvioi, että maaliskuussa alkaneessa vitsauksessa kulkusirkat söivät 1,8 miljoonaa tonnia kasvillisuutta 350 neliökilometrin alueella. Noin miljoona etiopialaista kärsi sadon tuhoutumisesta ja oli välittömän ruoka-avun tarpeessa.

– Kulkusirkat aiheuttivat suurta tuhoa varsinkin maan etelä- ja itäosissa. Naapurimaista Dijibout, Somalia ja Kenia kärsivät myös, Kylväjän työntekijä Daniel Tegene kertoo videopuhelussa.

Koronarajoitukset hankaloittivat torjuntatoimia, mutta tästä huolimatta tuholaisia koetettiin torjua kansainvälisillä myrkytyslennoilla ja perinteisellä tavalla.

– Ihmiset lauloivat ja mekastivat, sillä korkeat äänet häiritsevät kulkusirkkoja.

Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Daniel Tegene työskentelee Etelä-Etiopiassa parantaakseen viljelymahdollisuuksia kuivilla alueilla. Projektialue ei kärsinyt kevään kulkusirkkaparvesta, mutta muualla satoa menetettiin valtava määrä.

– Asiantuntijat odottavat uusia parvia heinäkuussa. Niiden arvioidaan saapuvan Punaisenmeren yli Saudi-Arabiasta. Etiopiassa meneillään oleva sadekausi sekä uusi sato tarjoavat niille lisääntymismahdollisuudet, ja jälleen elintärkeät viljelmät ovat vaarassa. Pyydän rukousta Etiopian puolesta, Tegene vetoaa.

Koronavirus saapui Afrikkaan hieman Aasiaa, Eurooppaa ja Yhdysvaltoja myöhemmin. Ensimmäiset tartunnat havaittiin keväällä, ja kesäkuun alussa tartuntamäärät alkoivat selkeämmin kasvaa. Rajoitustoimien vuoksi esimerkiksi kirkoissa ei ole voitu kokoontua.

– Ihmisiä on kehotettu pitämään sosiaalista etäisyyttä ja korkeintaan kolme ihmistä saa kävellä yhdessä. Jos kuume nousee, siitä on raportoitava viranomaisille.

Televisiossa ja radiossa annetaan ohjeita koronavirukselta suojautumiseen ja asiasta muistutetaan myös jokaisen mobiilipuhelun alussa, kun näytölle kilahtaa automaattinen muistutusviesti.

– Koronapandemian vuoksi etiopialaiset siirtotyöläiset karkotettiin Jemenistä ja Saudi-Arabiasta kotimaahansa, mutta Etiopiassa ei ole riittävästi karanteenikeskuksia ja tämä lisää tartuntavaaraa.

Daniel Tegeneä lukuunottamatta Kylväjän työntekijät on evakuoitu Etiopiasta koronaviruksen aiheuttaman riskin vuoksi. Taustalla on yhteistyökumppani Norjan luterilaisen lähetysliiton (NLM) linjaus. Tegene toimii myös NLM-Etiopian kenttähallituksen puheenjohtajana.

– Neuvoin kollegojani lähtemään kotimaihinsa Norjaan ja Suomeen. En ole sankari, vaikka jäin. Etiopia on kuitenkin minun maani. Kun tulin Etiopiaan, päätin elää loppuelämäni täällä.

Moninkertaistumisen ihme

Väenpaljous ja autiot alueet. Vehreys ja kuiva erämaa. Kun Etiopian työaluevastaava Mikko Puhalaista pyytää kuvaaman Etiopiaa, hänen mieleensä nousee ensimmäisenä vastakohdat. Hän vieraili Etiopiassa tammi-helmikuussa, ennen kuin lennot peruttiin ja maiden rajat suljettiin.

– Etiopia on kaunis maa, ja ihmiset ovat ystävällisiä. Toisaalta maassa on paljon akuutteja haasteita kuivuuden ja heinäsirkkojen vuoksi. Koronaviruksen seurannaisvaikutuksena moni on menettänyt työnsä. Tämä voi johtaa poliittiseen epävakauteen, hän arvioi.

Vuonna 2019 Etiopian pääministeri Abiy Ahmed huomioitiin Nobelin rauhanpalkinnolla. Vakauttavan ja tasa-arvoa edistävän kehityksen ohella maassa kuitenkin kytee jännitteitä.

– Jos jännitteet purkautuvat, tilanne voi vaikuttaa työhömme esimerkiksi liikkumisrajoitusten vuoksi.

Mikko Puhalainen osallistui NLM:n Etiopian vuosikonferenssiin, joka kokoaa työntekijät yhteen kuulemaan työn tuloksista ja hengellisen ilmapiirin kehittymisestä.

– Kyllä sen kaiken kuuleminen säväytti.

Säväyttävää oli myös tutustua paikan päällä maatalousprojektiin ja tavata paikallisia työntekijöitä. Veden talteen ottaminen ja säilyttäminen kasvukauden tarpeisiin kuivilla alueilla teki konkreettiseksi työn merkityksen.

– Tapasin ihmisiä, jotka saavat enemmän ruokaa viljelyprojektin ansiosta.

Matkalla Mikko Puhalainen sai kuulla Daniel Tegeneltä maan lähetyshistoriaa, kun he ajelivat vanhojen lähetysasemien ohi.

– Seurakuntatyö Adolassa sai alkunsa, kun Kylväjän työntekijät Urpo ja Terttu Kyyhkynen ryhtyivät opettamaan Raamattua puun alla.

Nyt alueella on suuria seurakuntia ja tuhansia ihmisiä palveleva raamattukoulu, Puhalainen hämmästelee moninkertaistumisen ihmettä.

Varustava työ jatkuu, sillä Magnus ja Gunilla Riska on tarkoitus lähettää Etiopiaan loppuvuodesta. Teologian tohtori Magnus Riska ryhtyy opettamaan tuleville pastoreille ja evankelistoille missiologiaa ja teologiaa Tabor Evangelical Collegessa.

– Se on tärkeä oppilaitos. Vierailin siellä vuosi sitten ja tapasin ihmisiä, jotka haluavat mennä seurakuntia perustavaan työhön alueille, joilla ei ole vielä kristittyjä, Mikko Puhalainen kuvaa.

– On etuoikeus tehdä töitä nuorten aikuisten kanssa, joilla on ennakkoluuloton halu vastata kutsuun ja viedä evankeliumia eteenpäin, lähetyskurssin vetäjä Pentti Marttila kuvaa.

Etäopettaminen on aivan oma taiteenlajinsa. Tämän huomasi Kylväjän ulkomaantyönjohtaja Pentti Marttila maalis-huhtikuussa vetäessään Kylväjän lähetyskurssia. Maaliskuun toisella viikolla Suomen hallitus kehotti kansalaiset etätöihin ja kokoontumisia kehotettiin välttämään. Niinpä lähetyskurssillakin siirryttiin lennosta etäopetukseen.

– Oli hyvä, että olimme ehtineet tutustua kurssilaisten kanssa toisiimme ennen etäopetukseen siirtymistä, Marttila toteaa.

Opettajille muutos merkitsi ajatusjumppaa, sillä vuorovaikutus Teams-yhteyden kautta on erilaista kuin kasvokkain. Oli kehitettävä uusia työskentelytapoja ja opetusmateriaaleja oli tehtävä osittain uusiksi. Etäopetuksessa korostui monipuolisuuden vaatimus.

– Koulutuksen teemat säilyivät suunnitelman mukaisina, mutta niitä piti tiivistää. Opin rytmittämisen ja taukojen merkityksen etäopetuksessa, hän taustoittaa.

Etäopetukseen siirtyminen testasi kurssilaisten paineen ja epävarmuuden sietokykyä, sillä samaan aikaan kurssilaisilla oli henkilökohtaisessa elämässään isoja muutoksia.

– Kurssin aikana syntyi vauva, joku oli juuri mennyt naimisiin, ja yhden kurssilaisen seurustelukumppani asui eri maassa, eikä pari voinut tavata maiden rajojen mentyä kiinni. Yhdessä perheessä vanhemmat ohjasivat kouluikäisiä lapsiaan omien opintojensa rinnalla, Marttila kuvaa.

Haastavat tilanteet hitsasivat kurssilaisia yhteen, ja kevään aikana rukoiltiin paljon. Pentti Marttila pyrki tukemaan lähetyskurssilaisia olemalla heihin paljon yhteydessä.

Lähetyskurssiin kuuluu kutsumuksen pohdinta, mutta Marttila näkee, että tänä vuonna pohdinta oli entistäkin intensiivisempää.

– Elämän ja kuoleman kysymykset olivat käsinkosketeltavia, sillä rukoilimme yhden kurssilaisen tuttavan puolesta tämän sairastuttua koronaan. Lopulta hän menehtyi.

Opiskelijoiden vilpitön kysely ja rehellisyys haastoivat myös Marttilaa. Tällainen vuorovaikutus on opettajalle antoisinta.

– Kurssin aikana todella pohdittiin sitä, mistä on valmis luopumaan vastatakseen lähetyskutsuun ja minkä puolesta on valmis elämänsä antamaan.

Kurssin lopuksi opiskelijat kokoontuivat yhteen. He kiittelivät Kylväjää ketterästä valmiudesta muuttaa kurssin toteutustapaa. Monen kurssilaisen kohdalla epävarmuus jatkuu edelleen.

– Emme vielä tiedä, milloin he pääsevät työalueilleen. Heillä on halu lähteä, ja meillä on valmius lähettää heti, kun lennot vain käynnistyvät ja maiden rajat avataan, Marttila kuvaa.

Nuoren perheen kevät oli täynnä muutoksia

Kurssilla opiskelleelle Koistisen pariskunnalle opettajien antama tuki oli merkittävää.

– Ensimmäiset viikot olivat intensiivisiä sisäisen prosessin kannalta, ja tuntui, että ajatukseni olivat sekaisin. Sain kuitenkin rauhan nopeasti ja ymmärsin, ettei tarvitse olla valmiimpi kuin mitä on. Se antoi rentoutta, kertoo vaimo.

Kurssin parasta antia oli ryhmä, jossa oli antoisaa jakaa omia ajatuksia. Myös luentojen laaja-alaisuus ilahdutti.

– Aiheet olivat tosi monipuolisia. Opiskelimme teologiaa ja tutustuimme elämään käytännöllisesti, kuten erilaisiin kriiseihin sekä jaksamista tukeviin asioihin.

Haastattelua edeltävänä sunnuntaina pariskunta seisoi Suomen Raamattuopiston auditoriossa siunattavana. Millainen merkitys juhlalla oli?

– Rehellisesti sanottuna perheessämme on ollut keväällä isoja muutoksia. Muutimme kurssin jälkeen, laitoimme uutta kotia, ja kuukauden ikäinen vauvamme kastettiin juhlaa edeltävänä päivänä. Siunaustilaisuus oli itselleni pysähtymisen hetki, joka vahvisti: tässä perheemme tulee olla. Jumala johdattaa meitä.

Vaikka vaimon huomio keskittyi vauvaan ja 2-vuotiaaseen taaperoon juhlajumalanpalveluksessa, Kylväjän hallituksen puheenjohtajan Teemu Liikalan siteeraama Paavalin kehotus Timoteukselle välttää nuoruuden kiihkoa (2. Tim. 2:22–26) jäi mieleen.

– Aluksi se hymyilytti yllättävyydellään, mutta siinä oli hyvä viesti. Nuoruuden innossa ei tule ryhtyä vänkäämään, vaan intoa tulee käyttää viisaasti.

Nyt perhe on asettunut uudelle paikkakunnalle, jonne heidät johdatti miehen työ. Samalla vanhemmat sulattelevat kurssin antia, kokoavat lähettäjärengasta ja tapaavat läheisiään.

– Tämä on pieni väliaika kurssin ja työalueelle lähdön välimaastossa. On hyvä, että ajatukset saavat muhia kesän yli. Syyskuussa sitten alkavat lähtövalmistelut, ja tarkoituksemme on lähteä Etiopiaan ensi vuoden alussa, mies kertoo.

Kuvat: Sari Savela

Lähetyksen kesäpäivien ohjelmakattaus 13. kesäkuuta oli monipuolinen. Päivässä nähtiin muun muassa riemastuttavat jaksot lasten Pikku Kylväjästä, valokuvanäyttely Etiopiasta, kirkkomusiikkia Olavinlinnasta ja luonnollisesti päivien pääteema oli lähetys.

Live-haastattelujen lisäksi webinaarina toteutetussa tapahtumassa nähtiin videoterveisiä useilta Lähetysyhdistys Kylväjän työalueilta ja kuultiin maailmaa mullistaneen koronakevään vaikutuksista.

Kristittyjen pakolaisten verkostossa kyse ei ole pysähtyneestä, vaan liikkeellä olevasta pakolaisten ja maahanmuuttajien yhteisöstä. Isossa kuvassa on tarve vahvistaa heidän osaamistaan.

Luvut ovat pysäyttäviä. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi, että parhaillaan 70,8 miljoonaa ihmistä elää pakolaisena. Se merkitsee sitä, että lähes 71 miljoonaa ihmistä on liikkeellä vasten tahtoaan. Heistä 41 miljoonaa elää maan sisäisinä pakolaisina, 26 miljoonaa pakolaisina ja 3,5 miljoonaa turvapaikanhakijoina.

Perjantaina 12. kesäkuuta toteutetussa webinaarissa Turvapaikkaa etsimässä – pakolaisuuden syvät vedet kuultiin pysäyttävien lukujen ja sydäntä raastavien kokemusten rinnalla huikaisevista mahdollisuuksista.

– Pakolaisuus ei ole häviämässä mihinkään, mutta pakolaisten keskuudessa on meneillään liike kuin ruohikkopalo, jonka Jumalan Henki on sytyttänyt, Kansanlähetyksen apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola

Lähetysyhdistys Kylväjä ja Evankelis-luterilainen Kansanlähetys ovat päättäneet pakolaistyön ohjelmayhteistyöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa asettumista palvelemaan ensimmäisen polven kristittyjä tarjoten osaamista, jota heillä ei vielä ole. Suunnitelmana onkin pitkäkestoinen prosessi, jossa pakolaiskristityiltä kysytään, mihin lähetysjärjestöjä tarvitaan.

– Yhteistyössä Kylväjän kanssa koordinoimme ja tuemme toisiamme siinä, että ne resurssit, joita Jumala on meille suonut, tulisivat mahdollisimman hyvin kristityn pakolaisverkoston tueksi ja kasvamiseksi. Etsimme tapoja kouluttaa pakolaiskristittyjä niin, että he löytävät paikkansa Jumalan valtakunnan työssä, ja kohdata ihmisiä niin, että he löytävät paikkansa siinä yhteiskunnassa ja kristillisessä seurakunnassa, johon he integroituvat, Peltola jatkoi.

Lähetysjärjestöjen yhteistyö on näkynyt jo Kreikassa, missä Kylväjä ja Kansanlähetys ovat työskennelleet vuosia. Koska kyseessä on liike, on uudistettava ajattelua ja toimintatapoja.

– Prosessi etenee heidän tahdissaan ja heidän ehdoillaan. Meidän on luotava vahvemmat suhteet näihin yhteisöihin, jotka usein syntyvät perinteisten kirkkokuntien ulkopuolella. Sinne ei mennä takki auki tekemään yhteistyösopimuksia, vaan siellä edetään henkilökohtaisten kontaktien kautta, Teijo Peltola painotti.

Parhaillaan etsitään tapoja vastata pakolaiskristittyjen keskuudesta nousseeseen tarpeeseen saada lähetyskoulutusta. Monella on vahva missionaarinen näky.

– Yhteistyössä kreikkalaisen kumppanin kanssa etsimme tapoja rakentaa lähetyskoulutusta pakolaisille Kreikassa. Jo nyt olemme pilotoineet pakolaisperheen lähettämistä tavoittamaan toisia pakolaisia, Kylväjän lähetysjohtaja Taneli Skyttä

– Tämän ryhmän dynamiikka on sen suuntainen, että emme voi perinteisesti polkaista projektia käyntiin. Mutta teemme kaikkemme kootaksemme ihmisiä, osaamista ja resursseja verkostoissamme, jotta voimme olla lähettämässä uusia pakolaistaustaisia lähetystyöntekijöitä, Skyttä jatkoi.

Savonlinnan seurakunta ja Lähetysyhdistys Kylväjä toteuttavat Lähetyksen kesäpäivät 12.–13.6 otsikolla Syvään veteen. Ohjelmaa lähetetään sekä verkossa että Radio Dein taajuuksilla. Perjantain teemapäivä Radio Deissä koostuu keskusteluohjelmista ja raamattuopetuksista. Läpi kaiken ohjelman kulkee vahva toivon viesti. Se ei ole vain sanoja tai paremman toivomista, vaan lepoa ja varmuutta Jumalan huolenpidosta.

Teemapäivän ohjelma Radio Dein kanavalla alkaa perjantaina klo 9 suoralla aamulähetyksellä, jossa Hanna Räsänen Lähetysyhdistys Kylväjästä, työalueelle lähtöön valmistautuva Magnus Riska sekä Tero Tyni Savonlinnan seurakunnasta keskustelevat  kesäpäivien monipuolisesta kattauksesta ja Syvään veteen -teemasta.

Vahvaa raamattuopetusta kuullaan klo 10.35, 12.10 ja 18.05. Raamatun aarteita ovat jakamassa lähetysteologi Jukka Norvanto, Kylväjän aluekoordinaattori Katariina Leskelä ja Savonlinnan kirkkoherra Sammeli Juntunen. Raamattuopetukset ovat myös jälkikäteen kuunneltavissa Kylväjän kotisivuilta.

Raamattuopetuksen lisäksi sukelletaan lähetystyön syvään päähän ja kuullaan laajasti eri lähetystyöntekijöitä. Lähetysjohtaja Taneli Skyttä keskustelee klo 15 Spiros Vampuolasin kanssa ajankohtaisesta pakolaistyöstä.

Kylväjän työ on pitkin päivää vahvasti esillä radiokanavalla lyhyinä tietoiskuina. Itä-Siperian kirkkohankkeesta kertoo Kylväjän lähetti Anitta Lepomaa, Bangladeshin liikkuvasta klinikasta Saara Bengtsson. Lisäksi saadaan maistiaisia Auvisen perheen lähtötunnelmista Japaniin, kehitysyhteistyöprojektista Etiopiassa, vainottujen kristittyjen tilanteesta sekä pakolaistyöstä.

Alun perin Savonlinnaan suunnitellut kesäpäivät laajenivat valtakunnallisesti verkkoon ja radioon, mikä tuo kesäpäivät yhä useammille lähetyksen ystäville lähemmäs osallistuttavaksi. Lähetyksen kesäpäivien suunnitteluryhmän puheenjohtaja kappalainen Tero Tyni Savonlinnan seurakunnasta toteaakin: ”Joskus pitää mennä kauas tullakseen lähelle.”

Tutustu kesäpäivien innostavaan ohjelmaan ja tule mukaan webinaariin sekä Radio Dein kanavalle: www.kylvaja.fi/lahetyksen-kesapaivat/ohjelma.

Ensimmäinen kuurojen ja näkövammaisten lasten koulu perustettiin Mongoliaan vuonna 1964, ja nyt maassa on jo kuusi erityiskoulua. Silti vielä on tietä raivattavana kaikkien aktiiviseen toimijuuteen yhteiskunnassa.

– Ulkoministeriön haku tuli auki tammikuussa ja hakuajan päättyminen aikaistui toukokuusta maaliskuulle. Tämä heitti isoja haasteita hankesuunnittelulle. Esimerkiksi Mongoliassa koronaviruksen torjuntatoimet vaikuttivat niin, ettei siellä voitukaan järjestää suuria kokoontumisia ideointia ja suunnittelua varten. Jäljellä oleva aika kävi todella lyhyeksi, mutta lopulta saimme hommat tehtyä. Teimme kovasti töitä, Kylväjän johtava hankekoordinaattori Eeva kertoo.

Tänä keväänä Lähetysyhdistys Kylväjässä valmisteltiin viisi uutta kehitysyhteistyön hankehakemusta. Bangladeshissa on suunnitteilla nuorten lisääntymisterveyshanke sekä sosioekonomisen osallistumisen vahvistamishanke ja Mongoliassa kuurojen kielellisen identiteetin voimaannuttamishanke sekä kansalaisjärjestöjen vahvistamishanke. Näiden lisäksi yksi hankehakemus tehtiin Keski-Aasiassa toteutettavasta hankkeesta. Vammaiskumppanuus ry oli tukemassa sekä Mongolian että Bangladeshin hankesuunnittelua. Haasteelliseksi hankehakemusten tekemisen teki tänä vuonna koronaviruspandemia ja aikaistettu hakuaikataulu.

Uusien hankkeiden ideoiminen, suunnitteleminen ja hakemusten kirjoittaminen vaatii valtavan määrän työtä ja aikaa ilman varmaa lupausta siitä, että työtä päästään koskaan aloittamaan tai että se tuottaa tulosta. Nyt hakemukset on jätetty, ja Kylväjän työntekijät sekä hankkeiden yhteistyökumppanit niin Suomessa kuin ulkomailla odottavat vastauksia hankkeiden mahdollisesta hyväksymisestä. Eeva on kuitenkin tyytyväinen prosessiin, kun ottaa huomioon tilanteen asettamat rajoitukset ja sen, ettei Mongolian työalueella ollut kevään aikana lähettejä.

– Huomasin, että paikallisissa työntekijöissä tapahtui paljon kasvua. Omistajuus työstä kasvoi, työntekijät oppivat ottamaan enemmän vastuuta ja olemaan aloitteellisia. Mongolian hanketyöstä kevään aikana vastannut pitkäaikainen työntekijämme, Oyuna on ollut korvaamaton liima, joka on pitänyt kaiken kasassa. Hän on tehnyt paljon töitä.

Suomen näkövinkkelistä kehitysyhteistyötä tarkastellaan usein suunnitelmien, raporttien, pöytäkirjojen, tulosten, videoiden ja kuvien näkökulmasta. Paikallisille työntekijöillemme hanketyö on kuitenkin ihmisten kohtaamista, suunnitelmien muuttamista todellisuudeksi ja ahkeroimista käytännön asioiden parissa. Yhteiskunnalliset ongelmat ja kehittämiskohteet ovat läsnä ja näkyvillä arjessa.

Mongolissa kuurojen yhteisön jäsenet olivat aktiivisesti mukana hankkeen suunnittelussa ja kirjoittamisessa. Mongolian Viittomakielen tulkkien järjestön (MASLI) presidentti Soyolmaa Lamjav kuvailee kuurojen henkilöiden tilannetta maassaan seuraavasti:

– Ensimmäinen kuurojen ja näkövammaisten lasten koulu perustettiin Mongoliaan vuonna 1964, ja nyt täällä on jo kuusi eri tavoin vammaisille erikoistunutta koulua. Mutta edelleen koko maassamme on vain kaksi päiväkotia lapsille, joilla on erityisiä tarpeita. Mongolian kansallisen yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa on voitu opiskella erityispedagogiikkaa vasta vuodesta 2017 lähtien. Siihen asti Mongoliassa ei oltu koulutettu erityisopettajia lainkaan. Kommunismin aikaan, ennen 1990 lukua erityisopettajat koulutettiin Neuvostoliitossa ja Unkarissa.

Työ vammaisten ja kuurojen henkilöiden oikeuksien toteutumisen puolesta on alkanut Mongoliassa 2000-luvulla. Vuodesta 2008 lähtien mongolialaiset vammaisjärjestöt vetosivat hallitukseen YK:n vammaisia henkilöitä koskevan yleissopimuksen (UNCRPD) puolesta, ja se ratifioitiin toukokuussa 2009. Hallitus on yrittänyt myös kehittää viittomakielen sanakirjoja. Mongoliassa ei kuitenkaan ole tehty viittomakielen kielellistä tutkimusta.

– Kuurojen henkilöiden työllistyminen on erittäin vaikeaa, Soyolmaa jatkaa. Heikoimmassa asemassa olevien tukemisella on merkittäviä ja näkyviä vaikutuksia, vaikka toimisimme maailmanlaajuisesta näkökulmasta pienessä mittakaavassa. Hanke keskittyy viittomakielen aseman vahvistamiseen: ihmisoikeuksien toteutumisen lisäksi meidän on samanaikaisesti kehitettävä koulutusta Mongolian viittomakielen tutkimuksen toteuttamiseksi, pääsyä julkisiin ja yksityisiin palveluihin sekä parannettava viittomakielen tulkkien saatavuutta. Mutta jo pienilläkin muutoksilla voimme saada aikaan elämää muuttavia vaikutuksia. Tämä viittomakielityö tulee olemaan perustavanlaatuinen kuurojen henkilöiden kielellisten ja ihmisoikeuksien kannalta.

– Olemme viime vuosina keskittyneet kuurojen naisten aseman parantamiseen kuurojen järjestöissä. Aiemmissa hankkeissa olemme voimaannuttaneet ja varustaneet kuurojen järjestöjen johtajia olemaan aktiivisia kuurojen henkilöiden asioiden ajamisessa yhteiskunnassa ja kuurojen naisten rohkaisemisessa kuurojen järjestöjen hallintoportaissa.

Vaikka parlamentti on vuonna 2016 hyväksynyt vammaisten perusoikeuksia koskevan lain, joka pohjautuu YK:n yleissopimukseen (UNCRPD), ei maassa ole voimassa tai käytössä olevia käytäntöjä tai lakeja, jotka ohjaisivat toimintamalleja sen mukaisesti. Tämä laki määräsi saavutettavan tiedon tarjoamisen kuuroille henkilöille, mutta ei ole olemassa toimintatapoja siitä, missä ja kenen toimesta viittomakielen tulkkeja koulutetaan, mikä järjestö kattaa kustannuskulut ja niin edelleen, Soyolmaa toteaa.

Jos voisimme järjestönä sekä kristittyinä olla muuttamassa paikallisia rakenteita tai pieniäkin epäkohtia, kaikki suunnittelutyö ja vaiva olisi ollut sen arvoista. Tämänkaltaisissa muutosprosesseissa Lähetysyhdistys Kylväjän kaltainen ja kokoinen järjestö voi olla ratkaisevassakin roolissa.

Matleena Järviö Vammaiskumppanuus ry:stä iloitsee siitä, miten vammaiset ihmiset ovat päässeet eri tavoin mukaan Kylväjän hankkeisiin.

– Vammaisten ihmisten oma osallisuus ja toimijuus on ensiarvoisen tärkeää. Välillä on ollut haasteita, mutta Kylväjä ja sen kumppanit ovat pitkäjänteisesti kasvattaneet osaamistaan vammaiskysymyksissä, ja tämä näkyy hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Esimerkiksi bangladeshilainen vammaisjärjestö Turning Point on pitänyt jo kaksi ruokaturvahankkeen koulutusta, ja vammaisia ihmisiä on mukana myös Mongolian säästöryhmissä sekä yksinhuoltajahankkeessa.

Absoluuttinen köyhyys maailmassa on tutkimusten mukaan vähentynyt viimeisten 30 vuoden aikana merkittävästi. Suuri osa maailman väestöstä (1,3 miljardia) elää silti yhä suhteellisessa köyhyydessä. Maallinen köyhyys on kuitenkin vain yksi köyhyyden ulottuvuus. Hiljaiset, syrjityt, kurjat ja köyhät kärsivät taloudellisen puutteen lisäksi myös elämän mahdollisuuksien puutteesta. Kehittyvät maat kärsivät teknologian, koulutuksen ja infrastruktuurin puutteesta tai huonosta tasosta.

– Jeesus itse on elävä vesi, joka sammuttaa janomme, virvoitta meitä ja pelastaa meidät. Hän on käskenyt meitä rakastamaan lähimmäistämme. Tehtävämme on virvoittaa myös lähimmäisemme maallista tilaa. Voimme lukea Raamatusta ja nähdä historian tapahtumissa, kuinka Jumala valitsee valtakuntansa tulemisen toimijoiksi suuria historiallisia tapahtumia, kansoja ja ihmisryhmiä, mutta myös yksittäisiä ihmisiä ja pieniä toimijoita. Pienet askeleet johtavat usein suureen muutokseen, johtava hankekoordinaattori Eeva muistuttaa.

– Olen erittäin kiitollinen siitä, että yt-neuvottelut käytiin hyvässä hengessä, Taneli Skyttä myhäilee. KUVA: Pixabay.

Koronakevät on vaikuttanut työn tekemiseen, työpaikkojen säilymiseen ja myös lähetysjärjestöjen toimintaan. Mitä kuuluu Lähetysyhdistys Kylväjälle, joka on juuri saanut päätökseen kotimaan henkilöstöä koskeneet yt-neuvottelut?

– Epävarmuustekijöistä huolimatta tulevaisuuden näkymät ovat innostavat. Viime syksynä startannut kaksivuotinen muutosprosessi ja sen monet hankkeet ovat edenneet hyvin koronasta huolimatta. Intensiiviseen kehittämisjaksoon liittyvä maaliskuussa alkanut yhteistoimintaprosessi kotimaan toimintojen uudelleen järjestämiseksi on saatu päätökseen ja Kylväjän hallitus vahvisti kokouksessaan 25. toukokuuta neuvottelujen tuloksen. Uusi hallintorakenne keventää hallintoa ja vahvistaa entisestään Kylväjän lähetysjärjestöidentiteettiä. Yhtä määräaikaista työsopimusta lukuunottamatta kaikki työntekijämme jatkavat järjestömme palveluksessa, lähetysjohtaja Taneli Skyttä avaa.

Organisaation mylläämisen ohella järjestössä on eletty koronatodellisuudessa.

– Noin puolet Kylväjän lähetystyöntekijöistä on joutunut palaamaan Suomeen toistaiseksi, tai he eivät ole voineet palata aiemman suunnitelman mukaan työalueelle koronan vaikutuksesta. Osa kotimaahan palanneista on pystynyt jatkamaan aiempaa työtään verkon välityksellä, osan työpanos on kohdistettu uudella tavalla. Taloustilanne on säilynyt vakaana ja maksuvalmius hyvänä, emmekä näin ollen ole joutuneet turvautumaan lomautuksiin tai erityisvetoomuksiin. Työ jatkuu, Skyttä kuvaa.

Kylväjässä perustettiin 12.maaliskuuta valmiusryhmä, joka on vastannut kriisiajan turvallisuusjohtamisesta seuraamalla aktiivisesti tilanteen kehittymistä sekä päättänyt tarpeellisista toimenpiteistä. Avainasemassa on ollut hyvä kommunikaatio työalueiden ja kotimaan välillä.

– Olemme korona-aikana lisänneet merkittävästi vuorovaikutusta koko organisaation sisällä. Kolmesti viikossa olemme koko työyhteisönä olleet tunnin ajan koolla maailmalla ja Suomessa verkon kautta viikkoinfon, raamattustudion ja koulutusaamun merkeissä. Tavoitteena on ollut yhteenkuuluvuuden kokeminen, hengellisen ravinnon saaminen ja uusien taitojen oppiminen. Säännöllinen rukous yhdessä työmme ja toinen toistemme puolesta on koettu erittäin tärkeänä, Taneli Skyttä toteaa.

Korona on mahdollistanut uuden oppimista. Maaliskuussa toimiston aulaan rakennettiin studio, jossa on kuvatut videot on nähtävissä Kylväjän YouTube-kanavalla. Videot palvelevat yhteyttä työn ystäviin ja sidosryhmiin. Studio palveli myös Areopagos-tapahtumassa, joka toteuttiin webinaarina.

Muitakin innovaatioita polkaistiin kevään aikana käyntiin. Virtuaalinen Lähetyshetki mahdollistaa viikoittain pysähtymisen inspiroivan lähetystyön äärelle joko yksin tai sosiaalisessa mediassa yhdessä muiden kanssa. Kylväjän lähetit ovat kohdanneet työn tukijoita Facebook-livessä eikä rippikoululaisiakaan ei ole unohdettu – heille luotiin vuorovaikutteinen lähetysopetus verkossa.

– Poikkeusoloissa osin verkon välityksellä toteutettu lähetyskurssi tuli päätökseen toukokuussa. Siunaamme viisi kouluttamaamme henkilöä lähetystyöntekijöiksi 7.kesäkuuta lähettääksemme heidät Etiopiaan ja Japaniin. Olemme aloittamassa rekrytointia uudistuvalle lähetyskurssillemme, jonka suunnittelemme alkavan tammikuussa 2021.

Lähetyksen kesäpäivät järjestetään tänä vuonna Syvään veteen -teemapäivänä 12.6. Radio Deissä sekä webinaarina 12.–13. kesäkuuta yhteistyössä Savonlinnan seurakunnan kanssa. Avauspäivänä ohjelmassa on pakolaistyön ilmainen webinaari, joka edellyttää ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: https://www.kylvaja.fi/lahetyksen-kesapaivat