Uutiset

Kylväjä-studio polkaistiin toimiston aulaan

– Työnteon moodimme on muodostunut sellaiseksi, että käytävillä ja kahvipöydässä syntyneistä ideoista toteutukseen on yhä lyhyempi matka. Se tuntuu entistä oikeammalta ja relavantimmalta tavalta tehdä töitä vaikeasti ennustettavassa maailmassa, Taneli Skyttä kuvaa.

Kun Kylväjän toimisto hiljeni maaliskuussa työntekijöiden siirryttyä etätöihin koronan vuoksi annettujen toiminta-ohjeiden mukaisesti, uusi tilanne nähtiin mahdollisuutena ja toimiston aula muutettiin studioksi.

 

Kuvaan istahtivat: Petri Javanainen, Mari Turunen, Hanna Räsänen, Taneli Skyttä ja kuvaaja Jussi Valkeajoki.

 

Kehittämispäällikkö Hanna Räsäselle studion rakentuminen on ollut ihmeellinen prosessi.

– Kolme viikkoa sitten talousjohtajamme Petri Javanainen kertoi toimiston työntekijöille Päivi Eshelmanille , Outi Särkelälle ja Nina Härmälle, että aulastamme aletaan tehdä studiota. Tulin itse paikalle vain varttia myöhemmin ja aloitin työt. Siinä välissä toimiston työtoverit olivat ehtiä sopeutua ajatukseen ja olivat auttamassa minua aulan tyhjennyksessä. Työtovereilla on ollut käsittämätön valmius toimia uudella tavalla.

Kun tuli aika ratkaista sisustuksen kysymyksiä, Hanna Räsänen tiesi heti kenelle soittaa.

– Pitkäaikainen lähettimme Anne Gröhn  on esteetikko ja sisustaja. Yhdessä haimme kalusteita studioon muun muassa kierrätyksestä. Oli helppo etsiä tyyliin sopivaa kynttilänjalkaa ja oikean väristä kukkaa, kun tiesi mitä etsiä. Ilman Annea tätä tasapainoista kokonaisuutta ei olisi syntynyt.

Studion teknisten ratkaisujen kehittämisen äärellä Räsänen on hämmästellyt kollegoista löytyvää potentiaalia. Lisäksi mukaan kutsuttiin pitkäaikainen yhteistyökumppani Kuvaustuotanto Jussi Valkeajoki.

– Koronaepidemian myötä meissä on työyhteisönä herännyt uutta luovaa toimintaa, ja studio on siitä vain yksi esimerkki. Haasteet ja kriisit voivat olla käännekohtia, jotka tuovat parhaat puolemme esiin. Toivomme, että tässä tilanteessa studiomme, kohtaamiset siellä tehtävän työn äärellä sekä sieltä maailmalle leviävät viestit ovat osa Jumalan suurta suunnitelmaa sytyttää kristityt tavoittamaan kaikki kansat evankeliumilla, Hanna Räsänen pohtii.

– Tämä työyhteisö yllättää minut jatkuvasti positiivisesti! Luulin jo tunteneeni kollegani, mutta jatkuvasti pukkaa uutta intoa ja osaamista esille. Meillä on moneen asiaan vahva ammattitaito, ja samaan aikaan teemme monia asioita ensimmäistä kertaa. Se on jännittävä ja inspiroiva yhdistelmä, Taneli Skyttä riemuitsee.

Mitä studiossa on kuvattu? Uutta materiaalia ladataan valmistumisen tahtiin Kylväjän YouTube-kanavalle, soittolistalle Studio.

17.-18.4. studiolla tuotetaan live-lähetyksenä webinaari Tien raivaajat – lähetys loppuun asti. Ilmoittautuminen 14.4. mennessä.

 

Rippikoulun aarteet avataan nyt sovelluksella

Keep Calm and Carry On God`s Mission on Kylväjän valmistama opetusmateriaali lähetyksen oppitunneista. Microsoftin Flipgrid-sovellukseen rakennettu materiaali on nuorille mielenkiintoinen tapa tutustua lähetystyöhön, koska sitä käytetään älypuhelimella tai tietokoneella. Opetuksen kulku on yksinkertainen. Rippikoululainen tutustuu tehtävään ja katsoo siihen mahdollisesti liittyvän videon. Tehtävään vastataan omalla videoklipillä, suoraan sovelluksessa.

Ylen uutisissa (7.4.2020) nostettiin esille koronapoikkeustilanteen vaikutukset rippikouluihin. Nuoret ovat keränneet merkintöjä ahkerasti talven ajan, mutta nyt alkukesän rippileirejä ei voida toteuttaa suunnitellusti. Seurakunnilla on aivan erityinen tarve löytää sopivaa materiaalia etärippikoulua varten. Tähän tarpeeseen Kylväjä valmisti materiaalin.

Tarjolla on kymmenen eri teeman varaan rakentuva kokonaisuus, josta opettaja voi itse valita, mitä osuuksia hän haluaa vapaasti muokata ja käyttää. Lähetyskäskyn myötä opetuksessa sukelletaan lyhyiden videoiden kautta ruohonjuuritasolle, tarkastelemaan miten lähetystyötä tehdään eri puolilla maailmaa. Monipuolisten tehtävien avulla lähetyksestä kuoriutuu esiin mielenkiintoinen tehtävä, jossa nuorellakin on oma paikkansa. Tutustu materiaaliin Flipgridissä.

Mitä tämä vaatii rippikoulun vetäjältä?

– Kirjaudu ilmaiseen Flipgrid-palveluun nettiselaimellasi, ja me annamme sinulle yksityiskohtaiset ohjeet palvelun käyttämiseen, Outi Paukkunen kertoo ja jatkaa:

– Opetuksen kulku on yksinkertainen: rippikoululaisille lähetetään oppitunnin tunnus, ja he pääsevät itsenäisesti vastailemaan tehtäviin etänä. Oppitunnin kulkua voi seurata katsomalla ja arvioimalla rippikoululaisten videovastauksia Flipgrid-verkkosivulla.

Haluatko pitää opetuksen ilman Flipgrid-sovellusta? Olemme koonneet samat tehtävät yhteen dokumenttiin, jota käyttäen voit perinteiseen tapaan esittää rippikoululaisille tehtävät ja pyytää vastaukset haluamallasi tavalla. Tehtävät löydät Kylväjän nuortensivuilta.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä saadaksesi aineiston vapaasti käyttöösi, outi.paukkunen@kylvaja.fi

 

Teksti: Katariina Leskelä

Kuva: Shutterstock

Lapsiavioliittoja ehkäisevää työtä Bangladeshissa

Opiskelu voi suojata tyttöjä liian aikaiselta naimisiinmenolta. Kuvassa Sapaharin oppilasasuntolan tyttöjä ja Menox maailmalle -nukketeatterin Mati.

UNICEF:in tilasto vuodelta 2018 kertoo, että Bangladeshissa 52 % tytöistä avioituu ennen 18 vuoden ikää. Luku on yksi maailman korkeimmista. Kylväjän työntekijä Saara Bengtsson on mukana suunnittelemassa LAMB:n sairaalan ja BLM-F:n hankkeita, joiden avulla etsitään keinoja lapsiavioliittojen ehkäisemiseksi.

Yksi syy tyttöjen liian aikaiselle avioitumiselle on köyhyys, mutta  ongelmana on myös koko maassa vallitseva eriarvoisuus, joka koskettaa erityisesti naisia ja lapsia. Tyttöjen mahdollisuudet koulunkäyntiin ovat vähäiset, ja lähes kaikki naiset ovat kokeneet seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Suurin osa tapauksista koskettaa 10–18-vuotiaita tyttöjä. 

Hankkeessa mukana olevat nuoret kertovat, että heillä ei useinkaan ole elämässään yhtään luotettavaa aikuista, jonka kanssa voisi pohtia murrosikään ja aikuistumiseen liittyviä kysymyksiä. Myöskään pojat eivät saa riittävästi tietoa omasta kasvustaan miehiksi. Vanhemmat puolestaan uskovat, että avioliitto tarjoaa tytöille suojaa ja paremmat elämän edellytykset.

Lapsena solmitun avioliiton seuraukset ovat kuitenkin yleensä päinvastaiset. Koska lapsivaimojen odotetaan todistavan hedelmällisyytensä mahdollisimman pian, liian aikaisin koetut raskaudet ja synnytykset heikentävät nuorten äitien kokonaisvaltaista terveyttä. Samalla myös mielenterveyden ongelmat lisääntyvät, ja itsemurha onkin 10–19-vuotiaiden tyttöjen yleisin kuolinsyy Bangladeshissa. Hyvin nuorten äitien raskaudet päättyvät muita useammin keskenmenoon tai vastasyntyneen kuolemaan. Avioliitto ei myöskään suojele tyttöjä väkivallalta, vaan pikemminkin altistaa heidät sille.

Ennen kuin sekä tyttöjen että poikien kasvulle voidaan luoda hyvät edellytykset, on vielä paljon työtä tehtävänä. Saara Bengtsson kertoi Radio Dein Lähetysvartissa 18.2.:

– Silloin kun vanhemmat ymmärtävät enemmän lapsiavioliittojen vaikeista seurauksista, eivät he välttämättä haluakaan antaa tytärtään avioliittoon. Hankkeissa vahvistetaan sekä tyttöjä että koko yhteisöjä suojelemaan tyttöjen oikeuksia. Työtä tehdään myös virkamiesten ja uskonnollisten johtajien kanssa, jotta alaikäisiä ei vihittäisi. Avioliittoon vihkivien on usein vaikea tietää tyttöjen todellista ikää, mutta tavoitteena on, että jokainen vastasyntynyt saisi syntymätodistuksen, josta todellinen ikä olisi varmistettavissa.

Terveydenhoidolla ja koulutuksella on keskeinen rooli muutoksen aikaansaamisessa.   Vaikka kunnallinen ja yksityinen terveydenhoito on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, terveydenhuollon ammattilaisia on liian vähän, jotta heidän osaamisensa olisi kaikkien ulottuvilla. Suuri osa ihmisistä turvautuu edelleen perinteisten parantajien apuun. Tähän kytkeytyy läheisesti myös lisääntymisterveyteen liittyvän tiedon puute aikuisväestönkin keskuudessa.

Tyttöjen kouluttautumisen esteenä on vanhakantainen ajatus, että tytön paikka on kodin piirissä, eikä hänen pidä hankkia itselleen ammattia. Hankesuunnitelmaa varten haastatellut nuoret kertovat:

– Jos perheessä on kaksi poikaa ja kaksi tyttöä, niin vanhemmat ajattelevat, että vain pojat tarvitsevat koulutusta. He hankkivat työpaikat, ansaitsevat rahaa ja ovat edelleen tekemisissä vanhempiensa kanssa. Tytöt vain menevät naimisiin ja muuttavat appivanhempiensa taloon. Näin tyttöjen kouluttamisesta ei ole vanhemmille itselleen hyötyä.

Saara Bengtsson toteaa, että hanketyössä on tärkeää pyrkiä auttamaan myös naimisissa olevia tyttöjä.

– Jos yhdenkin nuoren tytön liian aikainen avioliitto voidaan estää, ja hän saa kasvaa rauhassa aikuiseksi ja kouluttautua, sillä on juuri sen tytön elämään suuri vaikutus.

Kuuntele Saara Bengtssonin haastattelu Lähetysvarttien sivulta.

Arabiseurakuntien naistentiimi yhteyttä vahvistamassa

Haifan evankelisista arabiseurakunnista koostuva naistentiimi aloitti kokoontumiset kolmen viikon välein viime syksynä. Tavoitteena oli vahvistaa yhteyttä, rukoilla ja suunnitella naisten tapahtumia, joista ensimmäinen toteutui 15.11.2019. Aiheena oli yhteys. Alustuksia, musiikkia, ryhmäkeskusteluja ja rukousta sisältänyt ilta oli menestys. Toisessa tapahtumassa ystävänpäivänä 14.2. oli yli 40 arabinaista mukana pohtimassa eri keinoin, miten voittaa yhteyden esteet, käsitellä vaikeat tunteet ja anteeksiantamuksen kautta löytää yhteys uudelleen. Ilta oli todellinen läpimurto, ja palautteet olivat rohkaisevia: ”Juuri tätä on kauan kaivattu ja tätä tarvitaan”, ”Muistathan kutsua minut seuraavaan kokoontumiseen”.

Naisilla on ollut huoli nuoristaan, jotka vieraantuvat seurakunnan toiminnasta. Jumala armosta alkuvuoden aikana syntyi seurakuntien välinen nuorisotyön tiimi, jonka johtaja Lydia kertoi ystävänpäivän tapahtumassa työn periaatteista.

Tiimi valmisteli myös arabiseurakuntien yhteistä nuorten kokoontumista, joka suunniteltiin järjestettäväksi 21.2. Jatkossa nuoret kokoontuvat joka toinen perjantai sitten kun maailman tilanne taas sen sallii.

Tämän toiminnan puolesta on rukoiltu vuosia, yhdessä ja erikseen. Jumala avaa sydänten ovia ja olosuhteita yhteyden syntymiseen, kun on sen aika.

Deserbari – uusi lautapeli elämästä Bangladeshin maaseudulla

Pelilaudalla eletään kierroksen aikana vuosi kylän elämää. Mukaansatempaava peli tuo kehitysyhteistyön arjen käsinkosketeltavaksi ja opettaa säästämisen ja sijoittamisen tärkeyttä.

– Minä ostan lapsen koulutuksen.

– Mulla on jo varaa ostaa puimakone, se tuottaa parhaiten.

– Sattumakortti! Äh, lehmä kuoli.

– Jes! Rukousvastaus-kortti! Tämä kumoaa kasvitaudit ja sairastumiset.

Kaksi lasta ja aikuista istuu keskittyneenä pelilaudan ympärillä. Kuusivuotiaskin pärjää mukana, toimii jopa pankkiirina, kun saa vähän apua laskuissa. Bangladeshilaisia takoja käytetään onneksi eurojen tapaan. Yhdeksänvuotias osaa jo taktikoida, milloin säästää ja milloin sijoittaa ammattikoulutukseen tai pyöränkorjausvälineisiin. Aikuisetkaan eivät malttaisi lopettaa pelaamista.

Deserbarin pelaajat ovat bangladeshilaiskylän säästöryhmän jäseniä, jotka koettavat monin tavoin parantaa elinolojaan. Se onnistuu kouluttamalla lapsia, kasvattamalla hedelmäpuita, kanoja ja vuohia. Osallistujien tavoitteena on kerätä rahaa toteuttaakseen suuren unelmansa, peltikaton hankkimisen.

Pelin on kehittänyt Bangladeshissa kehitysyhteistyöntekijänä toiminut sairaanhoidon opettaja Annukka Isokoski.

Tahdoin kehittää Lähetyksen kesäpäiville muutama vuosi sitten jonkin osallistavan ja työtä havainnollistavan tavan kertoa hankkeista ja elämästä Bangladeshissa. Lautapeliä kehitellessäni huomasin, kuinka kaikenlaiset työmuotomme pääsivät jollain tapaa peliin mukaan.

– Pelaaja katsoo tilannetta kyläläisen näkökulmasta, jolloin monenmuotoisen elinolojen parantamisen mahdollisuus ja tarve konkretisoituu. Sattumakortit kuvaavat todellisia vaaroja ja takaiskuja, joita säästöryhmäläisemmekin kokevat. Mitään pelissä ei lopulta ole keksitty, vaan eri mahdollisuudet ja sattumat ovat elävästä elämästä.

Säästöryhmien perustaminen on osa Kylväjän ruokaturvahanketta, jolla kehitetään Bangladeshin maaseudun köyhiä kyläyhteisöjä naisten säästöryhmien kautta.

– Osallistumme kerran viikossa säästöryhmään 20 takalla (noin 20 senttiä). Yhdessä niistä kertyy ajan kanssa niin suuri summa, että voimme ottaa vuorollamme lainaa, jolla saamme ostettua esimerkiksi vuohen tai kyyhkysen tai aloitettua pienen kaupan. Kun jokainen antaa vähän, saamme yhdessä paljon aikaan, kuvailevat säästöryhmäläiset pienessä kylässä.

Viime vuonna Kylväjän ruokaturvahankkeeseen kuuluviin säästöryhmiin osallistui yhteensä 3082 henkilöä.

Deserbari – elämää Bangladeshin maaseudulla:

– 2–4 neljä pelaajaa
– sopii 7-vuotiaista ylöspäin, hyvin myös nuorille ja aikuisille
– ripareille ja koulujen lähetystyötunneille
– ’deserbari’ tarkoittaa bangladeshilaista maaseutukotia
– ostettavissa Pala maailmalta -kaupasta: www.palamaailmalta.fi ja p. 0440 265 465
– tulostettavissa Kylväjän sivuilta

Viestintäpäällikkö vaihtuu Kylväjässä – ”Nyt on toisten vuoro jatkaa”

Vuoden 2015 syksystä Lähetysyhdistys Kylväjän viestintäpäällikkönä toiminut Outi Saari (o.s. Rajala) jää pois tehtävästään tänä keväänä jäädessään äitiyslomalleHelmikuusta alkaen Saari on perehdyttänyt työlleen jatkajaa. Tehtävään Kylväjän hallitus on kutsunut Mari Turusen, joka on toiminut Uusi Tie -lehden toimittajana ja Perheniemen opiston vararehtorina 

 

Saari on kokenut työnsä rikkaana mahdollisuutena tehdä ja opetella uutta lähetyksen saralla, ystäväjoukon esirukousten kantamana.  

Koin aikani Kylväjän viestinnän rakentajana tulleen täyteen, ja nyt on toisten vuoro jatkaa, Saari kertoo. Työpaikka Kylväjässä kuitenkin säilyy, ja tulevaisuudessa selviää, missä muodossa. 

Toimittaessaan viime vuoden lopulla lähetysjohtaja Taneli Skytän pyynnöstä Kylväjän toimintasuunnitelmaa Tietä rukoillen – Kylväjän toiminnan suunta 2020 Turunen vaikuttui lähetysjärjestön työn laajuudesta. Eri toimijoiden ja lähettien asiantuntemus ja kutsumustietoisuus sekä paneutuminen tehtäviinsä työalueilla ja kotimaassa puhuttelivat häntä. Kirjoitustehtävän kautta avautui myös uusi tehtävä tulevana viestintäpäällikkönä. 

–  Työni pohjana on halu kertoa siitä, mitä Jeesus tekee maailmalla. Hänen rakkautensa ja armonsa mullistaa elämää. Lähettien tarinat voivat olla kipinä lähetysherätykselle, niin että nuori sukupolvi ottaa paikkansa lähetystyössä, Turunen kertoo.  

Viestintäpäällikön vaihtumisessa oli vahva johdatuksen tuntu. Kuuntele illan Lähetysvartista, miten tarkasti asioita kuljetettiin.

Lähetysvartti Radio Deissä tänään 24.3. klo 20. Ohjelma on kuultavissa myös Lähetysvartin sivuilla.  

Korona toi lähettejä Suomeen – ja lähetyshetket kotiin

Lähetyshetkeen voi hiljentyä vaikka kotisohvalla. Kuva: Maaria Oikarinen.

Koronaepidemian vuoksi on Suomessa annettu selvä ohjeistus välttää kokoontumisia ja turhaa matkustamista. Miten tämä on vaikuttanut Kylväjän työhön?

– Suhtaudumme vastuullisesti toistemme terveyteen emmekä aseta ketään vaaraan. Siksi käytännössä kaikki lähiajan lähetystilaisuudet seurakuntien kanssa on peruttu ja siirretty myöhempään ajankohtaan, toteaa kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg.

– Haluamme palvella työmme ystäviä  myös näissä poikkeusoloissa, ja tähän tarpeeseen kehitimme kotona toteutettavan Lähetyshetken. Käärimme joka viikko paketin, joka sisältää raamattuopetusta, välähdyksiä lähettiemme arjesta, tietoa työalueiltamme, rukouksia ja lauluja. Lähetyshetken avulla voit kutsua lähetyspiirisi kokoon somessa tai voit istahtaa Lähetyshetkeen.

Lähetyshetki julkaistaan kerran viikossa. Tilaa Lähetyshetki sähköpostiisi, jolloin saat postia joka torstai. Lähetyshetki julkaistaan samana päivänä myös  Facebookissa ja Instagramissa, joissa on myös keskustelumahdollisuus.  Lisäksi Lähetyshetket löytyvät Kylväjän sivuilta.

Ensimmäisen lähetyshetken aiheena on Israel.  Kuunneltavassa raamattuopetuksessa rovasti  Olavi Peltola  johdattaa Miikan kirjan kautta kuulijan Betlehemiin, tietäjien rinnalle ja avaa Jumalan antamia suuria lupauksia.

– Kylväjän kotisivuilta löytyy runsaasti kuunneltavia raamattuopetuksiavideoita kehitysyhteistyöprojekteistaideoita rukoukseen sekä Kylväjä-lehden näköispainokset ja Lähetysvartin audioarkisto. Käy tutustumassa!

– Kylväjä kuuluu myös radiotaajuuksilla tuttuun tapaan. Lähetysvartti kuullaan Radio Deissä tiistaisin klo 20 ja Saavuttamattomat-ohjelma Radio Patmoksessa maanantaisin kello 15 ja perjantaisin kello 13 heti uutisten jälkeen.

Lindberg muistuttaa rukouksen ja taloudellisen tuen merkityksestä tällaisina aikoina:

– Kylväjän toiminta on riippuvainen työn ystävien mukana olosta. Muistathan meitä myös tässä erityistilanteessa rukoillen ja mahdollisuuksien mukaan taloudellisesti.

Entäpä Kylväjän lähetit?

– Osa läheteistä on palannut väliaikaisesti Suomeen tai jäänyt kotimaahan, koska työalueelle ei ole voinut palata koronan alkamisaikaan osuneen lomansa jälkeen. Moni jatkaa työtään Suomesta käsin, kunnes pääsee palamaan työalueelleen. Joillakin työalueilla taas epidemiatilanne on parempi kuin Euroopassa, ja lähetit jatkavat tehtävissään, kertaa Lindberg.

Kylväjään perustettu varautumisryhmä arvioi tilannetta käytännössä päivittäin sekä Suomen että paikallisten viranomaisten ohjeita seuraten.

Koronavirus tyhjensi kalenterien lisäksi myös Kylväjän toimiston, kun tapaamiset ja kokoukset peruttiin ja työntekijät siirtyivät etätöihin. Mutta valoja ei ole sammutettu, ja uudessa tilanteessa käytämme myös tyhjentyneitä tilojamme uudella tavalla.

– Toimiston aulatila on muutettu studioksi,  jossa pian kuvattava materiaali tukee työyhteisön yhteyttä aikana, jolloin on otettava ”fyysistä etäisyyttä ja henkistä läheisyyttä”. Tätä haluamme lisätä myös työmme ystäviin, ja toiveena on aloittaa mahdollisimman pian myös ohjelmien striimaukset, Lindberg iloitsee.

Näin te työmme ystävät saatte ajantasaiset kuulumiset ja pääsette osallistumaan esimerkiksi  Jukka Norvannon  raamattuopetukseen. Seuraa siis Kylväjän internetsivuja, niin saat tiedon lähetysten ajankohdista.

Myöskään peruutettujen tapahtumien osalta  ei ole jääty tyhjän päälle.

– Jyväskylässä 17.–18.4.2020 suunnitelluksi pidettävän Areopagos – Tienraivaajat loppuun asti -tapahtuman sijaan järjestämme Areopagos-webinaarin.

Lähetyksen kesäpäivien osalta eletään toivossa, että tapahtuma voitaisiin järjestää:

– Savonlinnaan 12.–14.6.2020 suunniteltujen Lähetyksen kesäpäivien järjestämisestä tai peruuttamisesta ei ole tehty päätöstä. Seuraamme tilannetta ja ilmoitamme kesäpäivien ja muunkin toiminnan jatkosta Kylväjän medioissa, Lindberg päättää.

Työ Bangladeshissa aiempaa enemmän paikallisten käsiin

Työaluevastaava Mikko Puhalainen vieraili Bangladeshissa vuoden 2019 lopulla yhdessä Hanna Lindbergin ja Päivi Eshelmanin kanssa. Työ ruokaturvahankkeen kohteissa puhutteli, ja sen vaikutukset maan tulevaisuuden rakentamisessa ovat ilmeiset. Kylväjä tekee työtä ruokaturvan parantamiseksi maaseudun maattomien päivätyöläisten parissa.

– Monet ovat tottuneet elämään päivätulon varassa, suoraan kädestä suuhun, tulevaisuutta ei juuri suunnitella.

Puhalainen havaitsi eriarvoistumisen kasvaneen eri väestöryhmien välillä ja työalueella jopa kolmannes alle viisivuotiaista on aliravittuja. Siitä huolimatta, että maa on edelleen hyvin köyhä, kehitystä on tapahtunut. Vuonna 2015 Maailmanpankki määritteli Bangladeshin alemman keskitulotason maaksi. Pari vuotta sitten YK ilmoitti poistavansa Bangladeshin vähiten kehittyneiden maiden listalta vuonna 2024.

Kylväjän työalue on maan luoteisosassa. Bangladesh Lutheran Mission – Finnish (BLM-F) tekee työtä lähinnä Naogaonin alueella. Työntekijämme ovat Lutheran Aid to Medicine in Bangladeshin (LAMB) työyhteydessä  Parbatipurissa.

Mikko Puhalainen näkee, että ruokaturvahankkeen myötä tapahtuva paikallisten kouluttaminen moninkertaistaa työn merkittävyyden. Hän iloitsee kohtaamistaan työn välittömistä ja tulevaisuuden hyödynsaajista:

– Oli huikeaa kuulla kyläläisten tarinoita, nähdä maaseudulla yksinkertaisissa oloissa elävien ihmisten rakentavan ja kehittävän omaa yhteisöään. He ovat kiitollisia mahdollisuuksista, sekä koulutuksesta että välineistä, joita he olivat suomalaisten rahoittamien hankkeiden kautta saaneet. Heidän tarkoituksensa on jatkaa itsenäisesti hanketuen päättymisen jälkeen.

Maan 160 miljoonaisen väestön valtauskonto on islam ja kristittyjä on vain noin 0,5 prosenttia väestöstä. Joidenkin ryhmien tiukat uskonnolliset asenteet ovat kristittyjä kohtaan negatiivisia, erityisesti osassa maata.

– Työalueellamme asenteet ovat pääosin suvaitsevia ja kohteliaita. Haasteita maassa aiheuttavat muun muassa se, että Bangladesh on yksi maailman tiheimmin asutuista maista. Terveys- ja koulutuspalvelut ovat puutteellisia. Bangladeshin työllisyystilanne on verrattain huono, Puhalainen kertoo.

Pakolaistilanne koskettaa myös Bangladeshia ja maahan on saapunut noin miljoona pakolaista naapurimaasta viimeisten vuosien aikana. Bangladeshilaiset ymmärtävät heidän avuntarpeensa, mutta ovat huolissaan myös omasta toimeentulostaan. Maahan on saapunut useita ulkomaalaisia järjestöjä, jotka haluavat auttaa pakolaisia.

– Kylväjän tavoitteena on edistää Jumalan valtakunnan leviämistä eri kansojen keskuudessa ja Jeesuksen lähetyskäskyn perusteella erityisesti siellä, missä on vähän tai ei lainkaan kristittyjä ja kirkkoja. Bangladesh on juuri tällainen alue.

BLM-F jatkaa itsenäistymisprosessia kehittymällä paikallisvetoisemmaksi ja itsenäiseksi järjestöksi. Lähetit toimivat edelleen BLM-F:n neuvonantajina, mutta vähitellen laskevalla panoksella. Työntekijöitä maassa tarvitaan työalueemme tehtävissä edelleen.

 

Kylväjä myllää organisaationsa uusiksi – ”Haluamme olla relevantti toimija myös tulevaisuudessa”

– Uuden strategian ja rakenteen kehittäminen on välttämättömyys, Taneli Skyttä toetaa. KUVA: Pixabay.

Lähetysyhdistys Kylväjän tavoitteena on kotimaan toimintojen uudelleenjärjestäminen, minkä vuoksi käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut. Ensimmäinen neuvottelu käytiin 10. maaliskuuta, siis ennen Suomen hallituksen antamia kokoontumisrajoituksia koronaviruksen vuoksi.

– Neuvottelujen tarve nousi organisaatiorakenteesta, eli neuvottelujen syyt eivät ole taloudelliset. Tavoitteemme on työskentelyn tehostaminen, tiedonkulun parantaminen ja hallinnon keventäminen. Haluamme, että ihmiset voivat yhä paremmin hyödyntää vahvuuksiaan omassa työssään, lähetysjohtaja Taneli Skyttä.

– Taloustilanteemme on tällä hetkellä vakaa ja meillä on riittävä maksuvalmius. Nähtäväksi jää, miten koronavirus tulee vaikuttamaan siihen. Samaan aikaan jatkamme ponnisteluja, jotta työmme voi edelleen säilyä dynaamisenaja toimintaedellytykset säilyvät myös tulevaisuudessa. Siihen nämä neuvottelutkin tähtäävät.

– Prosessi etenee kaksiportaisesti: maalis-huhtikuussa käsitellään uutta rakennemallia terävöittäen ydinprosesseja ja toimenkuvia. Toukokuussa vuorossa ovat työntekijöiden roolit. Kylväjän hallitus käsittelee lopullista neuvottelutulosta 25. toukokuuta pidettävässä kokouksessaan.

– Haluamme pitää prosessin lyhyenä, jotta epävarmuuden aika olisi rajallinen.

Kun Taneli Skyttä valittiin Kylväjän määräaikaiseksi lähetysjohtajaksi, hänet kutsuttiin nimenomaan muutosjohtajaksi. Järjestössä onkin vahva tahtotila uudistumiselle niin hallituksen kuin työntekijöiden puolelta.

– Uuden strategian ja rakenteen kehittäminen on välttämättömyys, jotta olisimme relevantti toimija myös tulevaisuudessa ja jotta uudet ihmiset voisivat Kylväjän kautta elää lähetyskutsuaan todeksi erilaisissa rooleissa.

– Haluamme uudistaa Kylväjää niin, että järjestö pystyisi dynaamisesti vastaamaan toimintaympäristöstä nouseviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Muutosprosessissa strategisina painopisteitä ovat ainakin pakolaistyö sekä pioneerityö. Haluamme yhä selkeämmin keskittyä tavoittamattomien tavoittamiseen.

Vammaisten oikeudet ontuvat Bangladeshissa

Vammaisten oloihin haetaan pysyvää parannusta lukuisilla kehitysyhteistyöhankkeilla. Lähetysyhdistys Kylväjä toteuttaa Ulkoministeriön tuella ruokaturvahanketta, joka tarjoaa myös yksilöllistä tukea vammaisille lapsille. Tulokset vammaisvoimavaraistumisen osalta ovat rohkaisevia.

Ruokaturvahankkeessa Kylväjän pitkäaikainen yhteistyökumppani, Bangladesh Lutheran Mission – Finnish, BLM-F toimii vammaisten osallisuuden parantamiseksi Bangladeshissa. Yhteistyökumppani Turning Point -järjestön hallituksen puheenjohtaja Jibon William Gomes kuvaa työn näkymiä tuoreessa raportissaan:

– Bangladesh on roolimalli monille kehittyville maille elämää sykkivän vammaisuusliikkeen osalta. Ruohonjuuritasolla on monia vammaisten järjestöjä ja omatoimiryhmiä, joiden selviytymiskeinoista ja hyvistä käytänteistä haasteiden ja rajoitusten voittamiseksi on valtavasti opittavaa.

Silti lukuisia yhä toteutumistaan odottavia parannuksia vammaisten henkilöiden osallisuudessa on havaittavissa, Gomes jatkaa, ja taustoittaa tilannetta tilastojen ja muiden raporttien valossa:

– Maailman Terveysjärjestön (WHO) Maailman raportti vammaisuudesta vuodelta 2011 ja Maailmanpankki arvioivat, että 15 % maailman väestöstä on vammaisia. Tämän tilaston valossa Bangladeshin 160 miljoonan kokonaisväestöstä noin 24 miljoonaa on vammaisia. Kuitenkaan kattavaa kartoitusta vammaisuudesta ei ole vielä tehty.

Vammaiset naiset ja tytöt ovat haavoittuvimpia sosiaaliselle syrjinnälle ja laiminlyönnille sukupuolesta ja vammaisuudesta johtuen. Usein heillä on suuri riski emotionaaliseen, fyysiseen ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Heiltä evätään perusihmisoikeudet, mahdollisuus oikeudenmukaisuuteen ja arvokkuuteen, koulutus, terveys ja toimeentulo.

Toinen haavoittuva ryhmä on vammaiset lapset. He ovat alttiita joutumaan riiston, hyväksikäytön ja loukkauksen uhreiksi. Edes olemassa olevat vammaisuutta koskevat lait eivät takaa erityistä huomion ja suojelemisen toteutumista vammaisten lasten kohdalla, paitsi koulutuksen osalta. Kolmas huomionarvoinen ryhmä ovat nuoret, Gomes näkee:

– Nuoret, 18–35 -vuotiaiden ikäryhmä, edustaa kolmannesta kokonaisväestöstä. Nuoret kohtaavat valtavia haasteita saamatta ohjausta ja motivaatiota tulevaisuuden kehittymisen tueksi. Heidän työllistymisensä on ratkaiseva tekijä, sillä vammaisten ihmisten työttömyys on erittäin korkea. Lähivuosikymmeninä eri tavoin vammaisten vanhusten määrä väestöstä kasvaa huomattavasti.

Bangladesh on allekirjoittanut Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD, Vammaisyleissopimus) ja lupaa sitoutua kehittämään lakeja, linjauksia ja ohjelmia sen mukaisesti. Vaikka lukuisia hyviä lakeja ja menettelytapoja on olemassa, niiden täytäntöönpano ja seuranta eivät toteudu asianmukaisesti.

Maassa on yli 200 vammaisten henkilöiden rekisteröityä järjestöä (Disabled Peoples Organisation, DPO). Nämä järjestöt ovat mahdollistaneet tuhansille vammaisille osallisuuden johtajuutensa ja oikeuksiensa toteutumiseksi muiden kansalaisten rinnalla yhteisessä toiminnassa ja palveluissa.

– Tästä huolimatta vammaisten henkilöiden aktiivista ja tarkoituksenmukaista osallistumista on vähemmän tai ei lainkaan, jopa vammaisten omissa työryhmissä ja hankkeissa. Johtoon ei nouse uusia kasvoja johtamaan vammaisuusliikettä kohti uutta innovatiivista ja modernia ajattelutapaa. Päättäjien, palveluntuottajien ja eri ammattilaisten halventavat asenteet ja ajattelutavat vammaisia kohtaan estävät heidän todellista osallistumistaan.

– Kuitenkin vammaisten henkilöiden osallistuminen on edellytys vammaisinkluusiolle, vammaisvaltavirtaistumiselle. Esteettömyyden puute on suuri huolenaihe. On myös muita haasteita. Lakien ja linjausten asianmukainen toteuttaminen on puutteellista, huolimatta hyvästä laillisesta viitekehyksestä. Lisäksi joidenkin muiden lakien ja linjausten tulisi huomioida vammaisten tarpeet osallistumiselle.

Vammaisilla ihmisillä ei ole opetus- tai koulutusmahdollisuuksia julkisella eikä yksityisellä sektorilla. Puutteita esiintyy myös opetuksen, osallistumisen mahdollistavan ympäristön, koulutuksen ja teknologisen kehittymisen osalta.

– Lisäksi syrjäytyneimmille ryhmille, mukaan lukien kuulo- ja puhevamma, älyllinen kehitysvammaisuus, autismi, Downin syndrooma ja CP-vamma, on hyvin rajoitetut soveltamisalat.

Kattavaa ja kokonaista kartoitusta vammaisuuden yleisyydestä ei ole tehty, mikä estää suunnittelun ja oikeudenmukaisen budjettijaon opetuksen, osaamisen kehittämisen, työllistymisen, terveyden, kuntouttamisen ja muiden interventioiden osalta.

Vammaisvaltavirtaistumisen tarve on nähty myös määriteltäessä Ulkoministeriön tuella toteutettavan hankkeen tulevan vuoden toimia. Paikallisia toimijoita hankkeen tiimoilta koulutettaessa on koettu merkitykselliseksi, että osa kouluttajista on vammaisia naisia.

Vammaiskumppanuuden raportissa tämän vuoden tavoitteista Kylväjän johtava hankekoordinaattori nostaakin esiin juuri naiset:

– Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, miten varmistetaan eri tavoin vammaisten naisten osallisuus ja omistajuus mm. tuotantovälineiden, säästöryhmien ja ammattiin valmistavan koulutuksen suhteen.

Ruokaturvahanke

Hanke parantaa ruokaturvaa ja ehkäisee aliravitsemusta Luoteis-Bangladeshissa. Hankkeen keskeisiin toimintoihin kuuluu säästöryhmien ja osuuskuntien muodostaminen ja niiden vahvistaminen köyhimmissä yhteisöissä, tulonhankintakoulutukset, maatalouskoulutukset sekä kotipuutarhojen perustamiseen ja kotieläinten kasvatukseen kannustaminen. Lisäksi hankkeessa annetaan terveyskasvatusta ja ravitsemusneuvontaa sekä toteutetaan lasten painonseurantaa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen ulkoministeriön kanssa. Löydät lisää tietoa täältä.