Rakas risti

Mitä meidän pitäisi ajatella miehestä, jota kukaan ei ole ryöstänyt, jonka varpaille ei kukaan ole tallonut ja joka ilmoittaa antaneensa meille anteeksi sen, että olemme talloneet toisten ihmisten varpaille ja vieneet toisten ihmisten rahat?

Näin C.S. Lewis (1898-1963) kuvaa sijaissovituksen haastetta ihmisjärjelle kirjassaan Tätä on kristinusko. Jeesus eli ja kuoli kuin hän olisi se, jota vastaan ihmiset aina ja kaikissa tapauksissa rikkoivat. Lewisin mukaan hänen toimintaansa voi pitää järkevänä ainoastaan siinä tapauksessa, että hän oli se Jumala, jonka lakeja on rikottu ja jonka rakkautta jokainen synti haavoittaa.

Kristillinen usko ei siis ole järjenvastaista. Mutta siihen sisältyy käsittämätön, jopa loukkaava ulottuvuus. Uskonnot pukevat tämän eri tavoin sanoiksi. Buddhalaisuuden pyhä teksti, Dhammapada, sanoo: ”Puhtaus ja epäpuhtaus riippuvat itsestäsi. Kukaan ei voi puhdistaa toista”. Islamin mukaan käsitys siitä, että yhden veri sovittaa toisten synnit on luonnonvastainen ja ”tekee Kaikkivaltiaasta verenhimoisen tyrannin”. Juutalainen ensyklopedia päättelee: ”Jos Jumala ei voinut katsoa loppuun asti Iisakin uhraamista, miten hän olisi voinut katsoa oman poikansa kärsimyskuolemaa tuhoamatta koko maailmaa?”

Joillekin kristinuskon piirissä vaikuttaneille teologeille sijaissovitus on myös ollut ylitsepääsemätön asia. Saksalainen luterilainen Rudolf Bultmann (1884-1976) sanoi: ”Kuinka jonkun syyllisyys voitaisiin sovittaa synnittömän toisen kuolemalla – primitiivistä mytologiaa!”. Erään aikamme raamatunopettajan mielestä oman lapsen antaminen ristiinnaulittavaksi on pedofiliaan verrattavaa lapsen hyväksikäyttöä eikä mahdollista Jumalalle.

Maailma ei ole muuttunut Paavalin päivistä. Risti on joillekin hulluutta ja herjausta, toisille pelastuksen perusta. Miksi on näin? Annetaan kristittyjen ja muslimien välisiin oppikeskusteluihin osallistuneen muslimisheikin vastata: ”Emme usko perisynnin olemassaoloon emmekä Kolmiykseyteen. Se estää meitä hyväksymästä Jeesusta syntiemme sovittajana ja välittäjänä, jonka kautta meidät vanhurskautetaan ja pelastetaan.”

Sheikki kiteyttää erinomaisesti ristin salaisuuden ydinkohdat. Ensinnäkin hän tietää kristittyjen uskovan, että ristillä ihmisten sijaisena kuoli toinen Adam: ”Niin kuin siis yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän”(Room.5:18). Koko ihmissuku oli osallistunut tottelemattoman Adamin syntiin ”hänen kupeissaan” ja perinyt sen. Toisen Adamin kuuliaisuus ja osallisuus häneen palauttaa kadotetuille ikuisen elämän. Toiseksi sheikki tietää kristittyjen uskovan, että ristillä Isä teki oman Poikansa synniksi siirtämällä Häneen kaikki meidän syntimme (2 Kor.5:21). Hän, jonka lakeja oli rikottu ja jonka rakkautta jokainen synti haavoittaa, rankaisikin itseään, jotta ihmiset säästyisivät rangaistukselta. Risti ilmentää syvintä rakkautta. Muslimisheikki on perehtynyt ristin sanomaan. Mutta hän pitää mahdottomana, että kukaan voisi sovittaa toisen syntejä tai että ihminen joutuisi vastuuseen jostakin, jonka joku toinen teki.

Entinen ateisti, C.S. Lewis löysi samasta asiasta perustelun uskolleen. Hänen mukaansa kristinusko on järkeenkäyvä siksi, koska emme itse olisi voineet keksiä sitä. ”Kristinusko ei ole sellainen asia, jonka joku olisi vain keksinyt. Siinä on juuri sellainen omituisuuden vivahde, joka todellisilla asioilla tapaa olla”.

”Ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi” 1Kor.1:24-25.
pekka. makipaa@flom.fi

Suomen evankelinen allianssi on julistanut vuoden 2011 Rakas risti -teemavuodeksi. Tätä kirjoitettaessa teemavuotta viettämään on ilmoittautunut 84 yhteisöä.