Ilon tähden

”Kun on vaikeaa, pitää tukea eikä lähteä karkuun”. Pohjoismaisen polttoaineketjun suomalainen omistaja kuvasi päätöstään tukea Suomen hiihtoa vuoden 2001 Lahden MM-kisojen doping-skandaalin jälkeen. Muut sponsorit olivat lähteneet kohun seurauksena. Nyt, 16 vuotta myöhemmin, mies iloitsi ja istui katsomassa suomalaisten voitonjuhlia MM-kisoissa. Kysyttäessä hän kertoi, että hänen edelleen jatkuva tukensa hiihtoliitolle ei ole perustunut menestykseen ja mitaliodotuksiin vaan liiton antidopingtyön ja nuorisotyön turvaamiseen.

Vastustus, yleinen mielipide ja häpeä mittaavat tehokkaasti motiiveja ja vakaumusta. Mitä olen valmis tekemään oikeaksi uskomani asian vuoksi yleisestä mielipiteestä huolimatta tai sitä vastaan? Miten osoitan tukeni? Kohtalaisen vähän me kristityt olemme Suomessa joutuneet tällaisia asioita miettimään. Mutta ajat muuttuvat.

Tässä lehdessä lähetystyöntekijä miettii, mikä pakko on istua autojonossa ja katsoa, kun nuoret sylkevät sivuikkunoihin. Jaksanko luovia työpaikalla, jossa ulkomaalaista vastaan juonitaan ja juorutaan? Helpommallakin elämässä pääsee. Onko tämä sen arvoista?

Juurilla kasvamisen juhlavuonna tutkailemme motiivejamme lähetystyössä mukana olemiseen. Miksi tämä olisi ”sen arvoista”? Asiaa on parasta kysyä häneltä, joka ”edessään olleen ilon tähden häpeästä välittämättä kesti ristillä kärsimykset, ja nyt istuu Jumalan valtaistuimen oikealla puolella” (Hepr.12:2). Ilolla täytyy siis olla paljonkin tekemistä motiivien kanssa.

Ilon alkulähde ja kohde on Jumala, siksi se ei riipu siitä, mitä meissä ja meidän ympärillämme tapahtuu. Keskellä vastoinkäymisiä ja kärsimystä voi kohdata syvän ja väkevän ilon, joka syntyy siitä tietoisuudesta, että armahdettuna syntisenä saa olla työssä mukana ja siitä, mikä odottaa.

On sanottu, että syvintä tuskaa ikuisessa kadotuksessa tuottaa se, että ihminen ei elämänsä aikana tarttunut tarjottuun pelastukseen. Millaista lienee ikuinen ilo? Siihen voisi liittyä väkevää kiitollisuutta siitä, että sai olla mukana ulottamassa pelastusta heille, jotka eivät muutoin olisi saaneet mahdollisuutta kuulla ja ymmärtää hyvää uutista.

”Edessä olevaan iloon” kuuluu sekin, että kerran lopullisesti käsitämme, miten asiat liittyivät toisiinsa. Olemme kuin salapoliisikertomuksessa, jossa Mestari­etsivä lopulta kokoaa väen isoon saliin ja ratkaisee ja selittää mysteerin, joka on näyttänyt sekavina vyöryvinä tapahtumina ja outoina juonenkäänteinä.

Yksi on selvää jo nyt: kun on vaikeaa, pitää tukea eikä lähteä karkuun. Ilon tähden.

 

pekka.makipaa@kylvaja.fi

Luotamme siihen, että Jumala pystyy kääntämään myös olosuhteet ja tapahtumat omien suunnitelmiensa toteuttamiseen (1. Moos.50:20), Opas lähetyselämään, s. 39.