Viatonta iloa

Harva meistä voi kertoa musisoineensa Martin Lutherin kanssa. Minulla oli tämä kunnia lähes 10 vuoden ajan. Hän soitti ykköstrumpettia ja minä kakkosta saksalaisen kirkon torviporukassa. Viikoittainen harjoitus evankelisella kirkolla päättyi preussilaisen tarkasti aina samoin: kuin yhteisestä käskystä ponnahdimme seisomaan, lausuimme ääneen Vater unser (Isä meidän), kättelimme ja lähdimme kotiin. En usko, että olisi ollut mitään parempaa tapaa puhaltaa ulos viikon aikana kertyneitä paineita ja parantaa immuunijärjestelmän toimintaa.

Musiikki on lääke, joka tunkeutuu kuulo- ja tuntoaistin kautta hermostoomme. Jo 20–60 minuutin mittainen musiikin kuuntelu saa aikaan muutoksia kehossamme. Eikä hyödyn saamiseen tarvita erityisiä musiikillisia kykyjä. Musiikin kuunteleminen tai musisointi parantavat vastustuskykyä lisäämällä sytokiinien, vasta-aineiden ja luonnollisten tappajasolujen tuotantoa. Eräässä tutkimuksessa koehenkilöiden syljen vasta-ainepitoisuuden havaittiin kohonneen yli kaksinkertaiseksi kuoroharjoituksen jälkeen ja kolmin- tai nelinkertaiseksi kuoron esiintymisen jälkeen. Jo mielimusiikin kuunteleminen kasvatti vasta-aineen määrää. (Liisa Ukkola-Vuoti, 2017).

Martin Luther päätteli asian 500 vuotta sitten ilman verikokeita ja laboratoriotutkimuksia. Se tunnetumpi Martti siis. Hän kirjoitti: ”Rakastan musiikkia, koska se on Jumalan lahja, ei ihmisen. Se ilahduttaa mielen, karkottaa Paholaisen ja luo viatonta iloa. Musiikkia harjoittaessa väistyvät viha, himo ja ylpeys”. Perustelun hän löysi oman kokemuksen ohella Raamatusta, esimerkiksi 1. Samuelin kirjan kertomuksesta, jossa Daavid harpunsoitollaan karkotti pahan hengen masennukseen ja epäluuloon taipuvaisesta Saulista ja näin nosti hänet epätoivon suosta.

Luterilaisille musiikin merkitys on kätketty, jos ei vereen, niin jo nimeen. Martin sukunimi merkitsee luutunsoittajaa. Myönnetään, että joskus toivoin, että soittokaverinikin olisi valinnut soittimekseen trumpetin sijasta luutun.

Vain 3–5 % ihmisistä on kyvyttömiä saamaan mielihyvää musiikista. Useimmille meistä se herättää ja jakaa tunteita ja tuntemuksia. Kuten esimerkiksi puuduttavia toistoja sisältävä ylistysmusiikki, joka on levinnyt laajalle länsimaiseen kristillisyyteen ja nuorisokulttuuriin.

Löysin Raimo Mäkelän kirjasta Elämän tarkoitus syvällisen ja osuvan vastauksen kysymykseen, millaista on ylistäminen ja Jumalalle laulaminen ja hänen nimensä kunniaksi soittaminen: sellaista, että uskovan sydän voi yhtyä siihen silloinkin, kun hänen ruumissaan on hirvittävä kipu tai hän on menettänyt jotakin todella suurta ja korvaamatonta, kun häneltä maallinen, ajallinen toivo on ehkä kokonaan kuollut.

Syntyy taivaallista musiikkia, täynnä viatonta iloa.

pekka.makipaa@kylvaja.fi

Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle“. (Ef. 5:19)