Khara megalee

On monia tapoja iloita Vapahtajan syntymästä. Etiopiassa kristityt pelaavat joulupäivänä maahockeyta. Tavalla on terveellisemmät ja pidemmät juuret kuin lautapeleillä ja kinkun ja suklaan syömisellä: maassa on perinteisesti uskottu, että käytyään enkelin kehotuksesta Betlehemissä katsomassa Jeesusta paimenet palasivat kedolle ja juhlivat lapsen syntymää pelaamalla koko yön maahockeyta.

Evankelista Luukas ei uutisoi sählymatsista, mutta kertoo, että paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kenties heidät poimittiin maailmanhistorian tärkeimmän tapahtuman todistajiksi juuri sen vuoksi: he kuulivat ja näkivät. He muistivat, mitä olivat kuulleet, ja kertoivat silminnäkijätodistuksensa muille.

Miten vaikea onkaan oikeasti kuulla! Aviopuolison kuunteleminen kuulematta on melko paha juttu, jumalasuhteessa sama on suorastaan katastrofi. Tuhannet pienet kylpytakkipaimenet opettelevat jälleen vuorosanojaan joulukuvaelmia varten. Jos heidän kuulijansa ”kätkisivät sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkistelisivat sitä”, kuten Maria evankeliumia aikanaan, mitähän siitä seuraisi? Sählymailat tietenkin myytäisiin loppuun.

Maria on meille esimerkki siitä, miten Jumalan sanaan tulee suhtautua. Tutkiskeleminen tarkoittaa asiayhteyteen, Raamatun kokonaisilmoitukseen liittämistä. Psalmissa on tähän liittyvä lupaus: ”Kun sinun sanasi avautuu, se valaisee, tyhmäkin saa siitä ymmärrystä” (Ps.119:130).  Jumalan sana on kuin rullaksi tyhjiöpakattu patja. Ostimme taannoin semmoisen, ja myyjä varoitteli, että sitä ei saisi montaa kuukautta pitää muovissa, menee kuulemma pilalle. Muovin poistamisen jälkeen patja avautuu vuorokaudessa täyteen mittaansa. Raamatun sanan avautuminen kestää eliniän – siitä löytyy aina uusia ulottuvuuksia ja henkilökohtaista sovellettavaa. Sen, mitä Jumalan Sanan jääminen muoviinsa tarkoittaa tässä vertauskuvassa, jätän lukijalle joulunpyhinä mietiskeltäväksi.

Kuulemisen ohella paimenet myös näkivät. Enkelin julistamasta ilosanomasta on nykyisestä raamatunkäännöksestämme, kenties vanhanaikaisena, jätetty pois ”sillä katso”. Mutta se on alkutekstissä erityisestä syystä: ”Älkää pelätkö! Sillä katso, minä ilmoitan teille ilosanoman”.  Katsominen on pysähtymistä, tarkkaamista, huomion kiinnittämistä, johtopäätösten tekemistä, oivaltamista ja ymmärtämistä. Enää sinun ei tarvitse pelätä syntiä, perkelettä ja kuolemaa. Juuri sinulle on syntynyt Pelastaja. Miten vaikea onkaan oikeasti katsoa! Joulu on ainoa kristillinen juhla, jota maailmakin mielellään juhlii – ymmärtämättä tai välittämättä, miksi.

Luukkaan evankeliumi päättyy, kuten alkoikin, suureen iloon (khara megalee). Jeesuksen noustua taivaaseen, opetuslapset palasivat Jerusalemiin täynnä riemua. Pelasivatko he? Ainakin he muistivat mitä olivat kuulleet ja nähneet.

pekka.makipaa@kylvaja.fi

”Elämä ilmestyi, me olemme nähneet sen, ja siitä me todistamme. Me ilmoitamme teille iankaikkisen elämän, joka oli Isän luona ja ilmestyi meille.”  (1. Joh.1:2)

Hyvää joulua ja armollista uutta vuotta kaikille lukijoille!

Koko joulukuun Kylväjä-lehden nettiversion pääset lukemaan maanantaina 10.12.