Vaikutettuna olemisesta

Pitkäaikaisten lähetystyöntekijöiden kouluttaminen ja lähettäminen on kirkossamme romahdusmaisesti laskenut. Tilastoja ja tilannetta voi selittää monilla länsimaiseen yhteiskuntaan, hedonistiseen kulttuuriimme, meihin kristittyihin ja kirkkoomme liittyvillä syillä. Talousnäkökulmaakin on tarjottu: paikallisten työntekijöiden tukeminen on kustannustehokkaampaa lähetystyötä kuin suomalaisen työntekijän lähettäminen.
Supistuvien lähettimäärien myötä kirkossamme on käynnistelty keskustelua lähetystyön tuloksellisuudesta ja vaikuttavuuden mittareista.

Lasketaan montako ihmistä on työn piirissä ja paljonko peukutuksia, kumppaneita tai kuulijoita tavoitetaan ja kuvataan millaista muutosta työn kautta on saatu aikaan. Jos emme ole varuillamme, me lähetysjärjestöt saatamme joutua keskenämme omituiseen kilpalaulantaan, etenkin jos tuomaristona ovat seurakuntien määrärahapäättäjät. Toiminnan raportoinnissa on kiusaus nähdä vaikuttavuus isona ja työ tuloksellisena. Joskus se niin onkin. Entä sitten?

Toiminnan vaikuttavuutta on arvioitava tavoitteesta käsin. Myös lähetystyössä. Lähetystyö on osallistumista Jumalan työhön, hänen valtakuntansa etenemiseen, ja hänellä näyttää olevan erikoinen suhde esimerkiksi määrällisiin tavoitteisiin: Jumalan valtakunnassa iloitaan yhdestä, joka kääntyy, enemmän kuin 99 hurskaasta. Laatu kyllä näyttäisi olevan hyvin tärkeä kriteeri: ”Niin kuin yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän.” (Room. 5:18)

Aikaankin Jumala suhtautuu valtakunnassaan toisin kuin esimerkiksi ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto. Projekti nimeltä Kristuksen maailmanlaaja kirkko näyttäisi jatkuvan ikuisuuteen asti. Hänen valtakuntansa vinkkelistä meidän kehitys- ja avustusohjelmamme eivät ole kristillistä lähetystyötä elleivät ainakin joidenkin ohjelmissa mukana olevien silmät ole avautuneet Kristukselle.

Keskeisintä vaikuttamistoimintaa Jumala kohdistaa omiinsa. ”Joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt”, sanoo Jeesus. (Matt. 10:40) Lähetystyö on strategista olemista Kristuksessa. Olisi varottava sellaista lähetystyön mallia, jota paikalliset kirkot eivät kykene toistamaan. Pelkkä varojen kanavoiminen voi tehdä kirkot riippuvaisiksi ulkomaisesta, kasvottomasta tuesta, joka välineellistää käyttäjänsä. Lähettäjällä ja lähtijällä on kasvot, eikä talouden ja tehokkuuden tunnusluvuilla voi perustella työtä, jossa kumppanuuden, joskus vaivalloisenkin, korvaa sponsorointi.

Lähetystyöntekijöiden kautta kirkkomme pysyy kiinni maailmanlaajan Kristuksen seurakunnan lähetyselämässä. Iloitaan siitä, että lähtijöitä vielä löytyy ja rukoillaan heitä lisää. Yhteisön muutos ja koko yhteiskuntaa muuttava vaikutus lähtee useimmiten liikkeelle yksilöiden sitoutumisesta, muistuttaa Hanna Lindberg tässä lehdessä.

pekka.makipaa@kylvaja.fi

”Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi.” (1. Kor. 1:30)