Kiinalainen juttu

Kun Kylväjä perustettiin 45 vuotta sitten, Kiina, Mongolia, Nepal ja Neuvostoliitto kuuluivat maailman suljetuimpien maiden joukkoon. Tänä päivänä ne ovat kristinuskon kasvukeskuksia. Verrattain lyhyessä ajassa on nähty mullistavia muutoksia. Miltä maailma näyttää vuonna 2030? Ainakin yhden asian tiedämme, jos maa pysyy.

Maailma tulee näyttämään entistä kiinalaisemmalta. Kiinan presidentti Xi Jinping, joka tuli valtaan vuonna 2012, on aloittanut ihmiskunnan historian kenties suurimman hankkeen, jolla Kiina pyrkii elvyttämään antiikin ajan silkkitien liikenteen reitit Aasiasta Eurooppaan ja kaikkialle maailmaan. Jo nyt lähtee Kouvolastakin kerran viikossa 800 metriä pitkä tavarajuna silkkitien itäiseen päätepisteeseen, Kiinan muinaiseen pääkaupunkiin Xi’aniin.

Vyö- ja tiehankkeen piirissä on 65 maata, 4,4 miljardia ihmistä ja yli kolmannes maailman bruttokansantuotteesta. Kymmenesosa Euroopan satamakapasiteetista on jo nyt kiinalaisten hallinnassa. Kiina valloittaa maailmaa laivastojen ja ydinaseiden sijaan rakentamalla laiva-, tie- ja raideyhteyksien verkostoa. Tämän aamun uutisjuttu päivälehdessä kertoi maapallon laajuisesta sähkönsiirron kantaverkosta, jota noin miljoonan työntekijän kiinalainen yhtiö rakentaa “ilmastomuutoksen torjunnan ja kansojen ystävyyden nimissä”.

Jättiläismäinen hanke vaatii taakseen yhtä kattavan ideologian. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyrki Kallion mukaan Kiinan johto haluaa luoda “ihmiskunnan kohtalonyhteyteen perustuvan maailmanyhteisön”, jonka tarkoitus on perustua muinaiseen ihanteeseen “Taivaan alla vallitsevasta suuresta yhtenäisyydestä”. On kyse markkinatalouskommunismin ja viisituhatvuotisen kulttuurin liitosta ja elpymisestä uusiin suuruuden päiviin.

Mutta maassa on toisenlaistakin heräämistä. Kommunistien valtaannoususta 1949 lähtien protestanttisten kristittyjen määrä on noussut yhdestä miljoonasta nykyiseen 50–60 miljoonaan 7 % vuosittaista kasvuvauhtia ja saavuttaa tällä menolla 100 miljoonaa ennen vuotta 2030. Lukumäärä ei ratkaise. Merkittävää on, että protestanttinen kristillisyys on muutosvoimainen suurten kaupunkien ja hyvin koulutettujen kiinalaisten maailmankatsomus.

Tilastojen mukaan kristittyjen määrä kasvaa maailmanlaajasti vuosittain 1,3 %. Ateistien kasvuprosentti puolestaan on 0,04 %. Vaikka Suomessa nuorilla on, rippikoulupastorin sanoin, “nykyisin tehdasasetuksena ateismi”, elämme globaalisti ajatellen harhaisessa kuplassa.

Silkkitietä Kiinan muinaiseen pääkaupunkiin Xi’aniin on viety muutakin kuin kontteja Kouvolasta. Idän apostolisen kirkon munkki Alopen nestoriaaniveljineen vei Kiinan keisarille 635 jKr. Pyhät Kirjoitukset. Kerrotaan, että “sutrat” käännettiin keisarillisessa kirjastossa. Keisari tutki tarkoin “Tietä” ja tultuaan syvästi vakuuttuneeksi kirjoitusten paikkansapitävyydestä hän antoi erityiset ohjeet kristinuskon edistämisestä keisarikunnassa.

Kymmenen vuoden kuluttua maailmamme on kiinalaisempi kuin tänään. Mutta onko se hyvä vai huono juttu, riippuu Tien kulkijoista.

pekka.makipaa@kylvaja.fi