Testamentti

Anna lähetyselämän jatkua

Tee vaikuttava testamentti

”Minä en kuole, vaan elän ja kerron Herran teoista” sanotaan Psalmissa, jonka Jeesus opetuslapsineen veisasi lähtiessään viimeiseltä aterialta vangittavaksi ja kuolemaan. Hän testamenttasi ilosanoman seuraajilleen ja kehotti tekemään kaikki ihmiset osallisiksi siitä. Maailman merkittävimpään tehtävään voi osallistua myös testamentin välityksellä.

Lähetysyhdistys Kylväjä on Raamattuun sitoutuva, evankelis-luterilainen kirkon lähetysjärjestö, joka on perustettu vuonna 1974. Yli 40 toimintavuoden aikana pitkäjänteisesti tehty työ on laajentunut moniin maihin.

Kylväjän tehtävänä on edistää Jumalan valtakunnan leviämistä eri kansojen keskuuteen Jeesuksen lähetyskäskyn perusteella. Lähetämme lähetystyöntekijöitä edistämään Jumalan valtakunnan etenemistä erityisesti siellä, missä on vähän tai ei lainkaan kristittyjä ja kirkkoja, ja kutsumme kristittyjä kantamaan vastuunsa lähetystehtävästä.

Kylväjä sitoutuu kokonaisvaltaiseen lähetysnäkemykseen, johon kuuluu evankeliumin julistaminen sekä yhteisöjen elinolosuhteiden kohentamiseen ja kestävään kehitykseen tähtäävä palvelu. Joissakin maissa toteutamme Suomen valtion rahoittamia kehitysyhteistyöhankkeita.

Testamenttilahjoitus on yksi tapa mahdollistaa työ tavoittamattomien tavoittamiseksi.

1. Miksi tehdä testamentti?

Perintöoikeudesta

Perintökaaressa sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin lapsiin ja heidän jälkeläisiinsä, vanhempiin, sisaruksiin ja heidän jälkeläisiinsä, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa (tädit, sedät, enot).

Ensisijaisesti perinnön saavat rintaperilliset eli omat lapset. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Jos lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa ja joka haara saa yhtä suuren osan.

Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillisiä, saavat perinnön perintökaaren määrittelemässä perimisjärjestyksessä
– hänen isänsä ja äitinsä
– hänen veljensä ja sisarensa tai heidän jälkeläisensä
– hänen isovanhempansa
– hänen tätinsä, setänsä tai enonsa.
Serkut eivät siis peri.

Jos perittävä on naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillisiä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle. Eloonjääneen puolison kuollessa saavat ensiksi kuolleen puolison perilliset yleensä puolet eloonjääneen puolison pesästä. Puolittamisperiaatteesta voidaan kuitenkin poiketa siten kuin perintökaaressa säädetään.

Jollei perillisiä ole, menee perintö valtiolle.

Perinnön verotuksesta

Perinnönsaaja maksaa perinnöstä valtiolle perintöveroa. Alle 20 000 euron perinnöstä ei makseta perintöveroa. Yli 20 000 euron perinnöstä lähisukulaiselle, joiksi lasketaan aviopuoliso, lapsi, lapsenlapsi ja vanhemmat, vero on 0,5 – 19 % perinnön määrästä riippuen. Esimerkiksi 50 000 euron perinnöstä vero on 5 % ja 250 000 eurosta noin 12 %. Etäisempi perillinen eli muu sukulainen ja vieras, maksaa perintöveron yli kaksinkertaisena. Esimerkiksi 50 000 euron perinnöstä vero on heille noin 13 % ja 250 000 eurosta 26 %.

Yleishyödylliset yhteisöt, kuten Kylväjä, eivät maksa lainkaan veroa testamentilla saaduista varoista ja saavat näin ollen testamentatut varat kokonaisuudessaan käyttöönsä.

Miksi siis testamentti?

Jos haluaa omaisuutensa tai osan siitä menevän perintökaaren järjestyksestä poiketen
• jollekin läheiselle henkilölle tai
• johonkin haluamaansa tarkoitukseen,
on laadittava testamentti, jossa tämä tahto ilmaistaan.

Jos haluaa omaisuutensa menevän ilman veroseuraamuksia johonkin tarkoitukseen, on laadittava testamentti, jossa omaisuus määrätään yhdelle tai useammalle yleishyödylliselle yhteisölle.

Myös tilanteessa, jossa asuu toisessa EU-valtiossa, saattaa olla perusteltua tehdä testamentti, sillä kuolinpesän selvityksessä ja perinnönjaossa sovellettava laki ja toimivaltainen tuomioistuin määräytyvät asetuksen mukaan lähtökohtaisesti perittävän viimeisen asuinpaikan perusteella. Testamentilla voidaan kuitenkin päättää, että sovellettavaksi tulee sen EU-maan laki, jonka kansalainen hän on. Esimerkiksi Portugalissa asuvan Suomen kansalaisen perintöön sovelletaan Portugalin lakia, ellei hän ole testamentissaan määrännyt sovellettavaksi Suomen lakia.

2. Kuka saa tehdä testamentin, ja mistä omaisuudesta saa testamentilla määrätä?

Kuka saa tehdä testamentin?

Henkilö, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja viisitoista vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita, eli käytännössä omaisuudesta, jonka hän on omalla työllään ansainnut.

Testamentintekijän tulee olla oikeustoimikelpoinen testamenttia tehdessään. Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan sellaista psyykkistä tilaa, jossa henkilö kykenee itsenäiseen tahdonmuodostukseen ja ymmärtää testamentin merkityksen. Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi, jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, älyllinen kehitysvamma tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö.

Mistä omaisuudesta saa testamentilla määrätä?

Henkilö, jolla ei ole lasta tai ottolasta eikä näiden jälkeläistä, voi testamentilla määrätä vapaasti kaikesta omaisuudestaan riippumatta siitä, onko se kiinteää vai irtainta tai perittyä vai hankittua. Poikkeuksena on kuitenkin leski, joka on perinyt puolisonsa. Puolisolta perittyä omaisuutta leski ei pääsääntöisesti voi testamentata, vaan siitä on tarkentavat säädökset perintökaaressa.

Henkilön, jolla on yksi tai useampi lapsi, ottolapsi tai näiden jälkeläinen, on huomattava, että näillä on oikeus lakiosaan. Lakiosaoikeus tarkoittaa, että edellä mainituilla henkilöillä on oikeus saada, olkoonpa tehty minkälainen testamentti tahansa, puolet hänelle normaalisti kuuluvan perintöosan arvosta. Kaikesta omistamastaan omaisuudesta voi kuitenkin tehdä testamentin ja jättää lakiosavaatimuksen esittämisen kunkin perillisen omaan harkintaan.

Jos henkilö on naimisissa, on otettava huomioon, että aviopuolisolla on avio-oikeus tämän omaisuuteen, ellei avioehtosopimuksin ole toisin sovittu. Jos avioehtoa tai muuta rajoitusta ei ole, kummallakin puolisolla on oikeus puoleen puolisoiden omaisuudesta; puoliso voi siis testamentilla määrätä vain tästä omasta puolikkaastaan.

3. Miten testamentti käytännössä tehdään?

Onko testamentti tehtävä kirjallisesti?

Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, on todistajien todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.

Äkillisen sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi testamentin saa tehdä suullisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä tai ilman todistajia omakätisesti kirjoittamalla ja allekirjoittamalla asiakirjalla (ns. hätätilatestamentti). Hätätilatestamentti katsotaan rauenneeksi, jos testamentin tekijällä esteen lakattua on kolmen kuukauden ajan ollut mahdollisuus tehdä testamentti kirjallisesti säädettyä tapaa noudattaen.

Kuka kelpaa testamentin todistajaksi?

Testamentin todistajaksi ei tule ottaa henkilöä,
1. joka on viittätoista vuotta nuorempi tai
2. joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi on kykenemätön todistamaan,
3. joka on testamentin tekijän puoliso
4. joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa (isovanhemmat, vanhemmat) tai etenevässä (lapsi, lapsenlapsi) sukulaisuudessa taikka lankoudessa (esim. anoppi, appi, miniä, vävy, vaimon tai miehen sisar tai veli)
5. joka on testamentin tekijän veli, sisar tai näiden puoliso
6. testamentin tekijän ottovanhempi tai ottolapsi

Kukaan ei saa todistaa määräystä, joka tehdään hänen, hänen puolisonsa tai jonkun hyväksi, joka on häneen sellaisessa suhteessa kuin edellä on sanottu. Sitä, joka on testamentissa määrätty sen toimeenpanijaksi, ei tämä määräys sinänsä estä olemasta todistajana.

Yhteisön johtokunnan tai hallituksen jäsenen ei tule todistaa testamenttia, joka tehdään kyseisen yhteisön hyväksi.

Pitääkö testamentin olla määrämuotoinen?

Laki vaatii, että todistajat merkitsevät nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan. Heidän tulee myös tehdä testamenttiin merkintä muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen.

Alla olevat testamenttikaavat on laadittu niin, että ne täyttävät lain vaatimukset.

Testamenttikaavat testamentin laadinnan apuna

Testamentti voi olla joko yleistestamentti tai erityistestamentti eli ns. legaatti. Yleistestamentissa määrätään tietyille tahoille suhteellinen osuus omaisuudesta. Erityistestamentissa määrätään tietystä omaisuudesta, esimerkiksi rahasummasta tai yksilöidystä esineestä. Testamenttiasiakirja voi olla myös yhdistelmä yleistestamentista ja legaatista. Legaatti täytetään ennen perinnönjakoa jakamattomasta kuolinpesästä.

Testamentti voi olla myös keskinäinen, jolloin ensiksi kuolleen omaisuus siirtyy joko jäljelle jääneen omistukseen tai hallintaan ja vasta jäljelle jääneen kuoleman jälkeen jaetaan toissijaismääräyksen mukaisesti. Keskinäisen testamentin voivat tehdä ketkä tahansa, esimerkiksi aviopuoliso, sisarukset, ystävykset jne. Keskinäisen omistusoikeustestamentin laadinnassa on syytä ottaa huomioon veroseuraamukset.

Työskentelypohjaksi on mahdollista ladata jokin seuraavista mallikaavoista:

Kaava A on yleiskaava testamentin tekemiseksi kenelle tahansa.

Kaava B on testamenttia varten, jossa Kylväjä on yhtenä erityistestamentin saajana.

Kaava C on testamenttia varten, jossa Kylväjä on yleistestamentin saaja ja jotakin erityistä omaisuutta annetaan muille.

Kaava D on testamentin tekijälle, joka haluaa määrätä kaiken omaisuutensa Kylväjälle.

Kaava E on niitä varten, jotka haluavat toisen henkilön kanssa laatia keskinäisen omistusoikeustestamentin, jossa on toissijaismääräys.

Kaava F on niitä varten, jotka haluavat toisen henkilön kanssa laatia keskinäisen hallintaoikeustestamentin, jossa on toissijaismääräys.

Asiantuntija testamentin laadinnan apuna

Perimiseen ja omaisuuteen liittyvät asiat voivat olla yksinkertaisia, mutta ne voivat olla myös hyvin monimutkaisia.

Jos perintöasiat eivät ole tuttuja, suosittelemme asiantuntija-avun käyttöä testamentin laadinnassa. Se varmistaa, että testamentintekijän viimeinen tahto todella aikanaan tapahtuu.

4. Saako testamentin muuttaa tai peruuttaa?

Testamentin tekijä voi milloin tahansa peruuttaa testamentin tai muuttaa testamenttia tai tehdä kokonaan uuden testamentin.

Testamentin voi peruuttaa hävittämällä sen; jos testamentista on tehty useampia allekirjoitettuja kappaleita, on hävitettävä kaikki kappaleet. Aiemman testamentin voi peruuttaa tekemällä uuden testamentin, jossa ilmoitetaan, että kaikki aiemmat testamentit peruutetaan. Keskinäisen testamentin peruuttamisesta on omat sääntönsä. Lupaus olla peruuttamatta testamenttia ei ole sitova.

Testamentin muutos tai lisäys on tehtävä testamentin tekemisestä annettuja muotomääräyksiä noudattaen. Jos haluaa tehdä testamenttiin muutoksen, on varminta kirjoittaa koko testamentti uudestaan ja lisätä uuteen testamenttiin maininta aiempien testamenttien peruuttamisesta; tällöin vältetään mahdolliset epäselvyydet testamenttien ja niiden muutosten välisistä suhteista.

Testamentin sisältö on syytä aika ajoin tarkistaa – vastaako testamentti edelleen omaa tahtoa ja onko omaisuus, josta testamentilla määrätään, edelleen testamentin tekijän hallussa.

5. Testamentin tekijälle, joka testamentissaan haluaa muistaa Kylväjää

Testamentti on hyvä säilymisen varmistamiseksi tehdä kahtena kappaleena, jotka säilytetään eri paikoissa. Yksi mahdollinen varma säilytyspaikka on pankin tallelokero.

Haluttaessa voidaan testamentin toinen kappale jättää säilytettäväksi Kylväjän kassakaappiin. Tämä toimenpide ei millään tavoin rajoita testamentintekijän oikeutta milloin tahansa muuttaa testamenttiaan tai peruuttaa se.

Lähempiä ohjeita ja neuvoja saa suullisesti tai kirjallisesti:

Lähetysyhdistys Kylväjä ry
PL 188
01301 Vantaa

puhelin 09 2532 5400
sähköposti talous@kylvaja.fi