Päivän rukous

Sekä elämän alku että loppu hiljentävät.
Yhtäkkiä ei olekaan kiire mihinkään.
Aika pysähtyy.

Herra, tänään kannamme eteesi
ne lähimmäisemme,
jotka ovat elämän alun ja lopun hiljentäminä.
Joskus ne ovat käsittämättömän lähellä toisiaan.
Toisen on aika syntyä, toisen aika kuolla.
Ja joskus vain aika syntyä ja aika kuolla, ei enempää.

Herra Jeesus,
siunaa vauvaperheitä,
joissa eletään ainutlaatuisia hetkiä
vastasyntyneiden kanssa.
Kuunnellaan nukkuvan vauvan hengitystä
ja seurataan unisia ilmeitä ja eleitä.
Niitä, jotka tulevat viikkojen, kuukausien
ja vuosien myötä niin tutuiksi,
että niitä huomataan joskus myöhemmin
seuraavienkin sukupolvien lapsissa.
Vastasyntyneen pakettiin on kirjottu
niin valtava kokonaisuus,
että se aukeaa
vasta vuosien ja vuosikymmenten kuluessa.

Siunaa, Jeesus, niitä,
jotka pysähtyvät kuoleman äärelle.
Sytyttävät kynttilät, asettelevat surukukat maljakoihin
ja kaivavat esille valokuva-albumit.
Palauttavat sieltä vanhat hyvät muistot,
kuolemankin yli elämää kantavat.

Herra, varjele, näissä elämän alun ja lopun hetkissä,
ensimmäisissä päivissä,
että niissä olisi rauha vain olla, elää ja ihmetellä.
Hiljentyä.
Varjele ylimääräisiltä vastoinkäymisiltä
ja ajankohtaisilta kuormittavilta asioilta.

“Herra antoi, Herra otti,
kiitetty olkoon Herran nimi.” (Job 1:21)

© Outi Saari