Päivän rukous

Taas armon kyllyydestä
tuon, Herra, kiitoksen,
sen jokahetkisestä
voimasta riemuitsen.
Se on niin avara,
ei voi se loppua.
Herralle ikuisesti
soi kiitos, kunnia.

Oi Jeesus, kunniani,
kruununi verraton,
kun olet aarteenani,
muu tyhjää, turhaa on.
Ja vaikka henkeni
alttiiksi joutuisi,
sinua tunnustaisin,
ainoa Herrani.

 

Virsi 399: 1,2

Ruotsalainen 1601. Suom. Hemminki Maskulainen virsikirjaan 1605. Uud. komitea 1880, 1937, 1984. | Sävelmä: Saksassa 1704.