Psalmit 44–48

Suuri on Herra ja vahva turva

Ensi lukemalla kenties ajattelemme, etteivät nämä koorahilaisten psalmit kosketa sydämemme tuntoja. Syventyessämme niihin huomaamme, että monet kohdat ovat kuin itse olisimme tuon kokeneet Herran edessä.

Milloin meidät valtaa Herran rakkauden ja voiman (44:4) muistojen tuoma rohkeus (44:6), milloin taas koemme, että olemme hyljättyjä, tappion kärsineitä ja kaiken menettäneitä (44:10–11). Koemme Paavalin tavoin, että sinun tähtesi meitä surmataan kaiken aikaa, meitä kohdellaan teuraslampaina (Room. 8:36; Ps. 44:23). Jokainen päivä tuo meille kärsimystä (44:16). Tuskaisena joudumme huutamaan: Herää, Herra! Miksi nukut? Nouse, älä iäksi hylkää! Miksi olet unohtanut hätämme ja ahdinkomme? Nouse auttamaan meitä, lunasta meidät armosi tähden!  (44:24,25, 27).

Yhtäkkiä olemme kuitenkin keskellä hääiloa. Rakkauslaulut kaikuvat, ja sydän on tulvillaan kauniita ja suloisia sanoja (45:1,2). Ihana tuoksu täyttää ilman, ja kaikkialla kaikuu iloinen musiikki (45:9). On kauneutta, loistoa, juhlapukuja, kullalla kirjailtuja vaatteita, riemu­saattoja (45:14-16). On riemun aika. Meille Kristus on tuo kaunein ihmisten joukossa, ja hänen huulensa puhuvat suloisia sanoa (45:3) keskellä ahdistustakin. Pian alkaa hääriemu!

Korkea ääniala jatkuu (46:1). Vaikka maa järkkyisi ja vuoret vaipuisivat merten syvyyksiin, emme pelkää, sillä Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä (46:3,2,6).  Hän on suuri, hän on kanssamme (46:4,8). Kuulemme Herran äänen: ”Lakatkaa te huolehtimasta! Tietäkää, että minä olen Jumala, kaikkia kansoja mahtavampi, korkein koko maailmassa” (46:11).

Kohotamme katseemme ja ilo täyttää sydämemme (47:2). Uskomme, että Jumala nousee valtaistuimelleen (47:6). Jumalan vallassa ovat maan mahtavat, hän on kaikkein korkein (47:10). Kerromme hänen armollisista teoistaan (48:10) ja oikeista tuomioistaan (48:12). Maailmanlähetyksen laulu soi: Jumala, maan ääriin saakka kiiriköön sinun nimesi, kaikukoon ylistyksesi! Sinun kätesi on hyvyyttä täynnä (48:11). Sydämemme yhtyy uskon lauluun: Suuri on Jumala! Hän on Jumalamme ajasta aikaan. Hän johdattaa meitä ainiaan (48:15).

Olavi Peltola