Psalmit 58–59

Keskellä kriisejäkin luotamme Herraan

Psalmejahan tulisi lukea kuten kaikkea muutakin runoutta: tunteella eläytyen. Uskonpuhdistaja kehotti lukemaan niitä polvillaan rukoillen.  Edessämme olevaa kahta psalmia on kuitenkin vaikea lukea tuolla tavoin. Niissä kohtaamme ihmisen vihan. On vallanpitäjiä, jotka tuomitsevat väärin, sydämen halusta tekevät vääryyttä ja väkivaltaa (58:3-6). Kohtaamme ihmisiä, jotka puheillaan tekevät syntiä, syytävät suustaan kirouksia ja valheita (59:13). Kohtaamme sanoja, jotka ovat kuin miekat (59:8), ja ne pistävät terävästi. Kohtaamme uskovan kostonhalun (58:7,11).

Jälleen Psalmin 53 sanat osoittautuvat todeksi: Jumala katsoo taivaasta maan ihmisiin, hän tutkii, onko kellään ymmärrystä, onko ketään, joka etsii Jumalaa. Kaikki he ovat hylänneet hänet, kelvottomia kaikki tyynni! Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei yhtäkään (53:3-4).

Tosin taidamme ajatella, että tuollaisia ovat nuo toiset, vaan enhän minä. Ehkä koemme, että ihmissuhdekriiseissä olemme kärsivä osapuoli. Me tarkoitamme ja teemme hyvää! Näin saattoi Daavid kerskata Saulin edessä (59:4-5). Mutta miten käy Jumalan edessä? Kun hän katsoo taivaasta meihin (53:3), kaikki olemme monta kertaa kääntäneet selkämme hänelle – kelvottomia olemme kaikki tyyni, ”ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei yhtäkään!” Äidin kohdusta saakka (58:4) mekin olemme tuollaisia,  eivät vain nuo toiset!

Kaiken tämän keskellä on olemassa Jumala, joka jakaa oikeutta (58:12). Häneen luottava uskosta vanhurskas saa iloita (58:11).

Siksi pelko ja masennus, viha ja kostohalu noita ”etanoita” (58:9) vastaan muuttukoon huudoksi Herra puoleen: Pelasta minut – myös oman sydämeni pahuudelta – Jumalani, suojele minua. Katso puoleeni, tule apuun! (59:2, 5). Vallatkoon sydämeni luja luottamus siihen, että Herra on Jumala Sebaot (59:6), Sotajoukkojen Jumala, väkevä ja voimallinen. Hän on myös minun voimani, häntä minä odotan, sillä hän on turvani. Sinä olet uskollinen Jumalani, sinä kuljet edelläni (59:10-11).

Alkakoon sydämeni laulaa: ”Minä laulan sinun voimastasi ja ylistän sinun uskollisuuttasi joka aamu, sillä sinä olet turvani, pakopaikka hädän päivänä. Jumala, minun voimani, sinulle minä laulan, sillä sinä olet turvani, uskollinen Jumalani” (59:17-18).

Olavi Peltola