Psalmit 63–67

Jumala olkoon meille armollinen

Tänään meille annetaan sanat sille sydämen ikävällä ja kaipuulla, jota koemme ajatellessamme iankaikkisuutta ja Jumalan todellisuutta: Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua (63:2). Milloin saan nähdä sinut, kokea sinun voimasi ja kirkkautesi (63:3). Nyt minä turvaan sinuun (63:5). Minä ajattelen sinua, sinä olet mielessäni (63:7). Koko voimallani minä tarraudun sinuun (63:9).

Millaisen vaivan alta nousekaan tämä Jumalan ihmisen kaipuu: Kuule ääneni, Jumala, kun valitan (64:2). Se elämänosa, joka on minulle annettu on vaikea ja raskas. Sinä olet koetellut, Jumala, puhdistanut ahjossa kuin hopeaa. Sinä olet antanut  joutua verkkoon (66:10-11). Olen ollut hädässä, elämääni tuli ahdingon aika (66:14).

Erityisen vaikeaa on kestää sitä musertavaa kokemusta, että sinä, Herra, ”annoit ihmisten ajaa päämme päällitse” (66:12 KR 38).  Annoit  ihmisten asenteillaan, terävillä ja myrkyllisillä sanoillaan ja päätöksillään äkkiä ampua (64:4,5). Olemme kokeneet uhkaa, kiihkoa ja juonia (64:2,3). Olimme kuin tomua. Olimme täysin avuttomia ihmisten vihan ja halveksunnan edessä. Koimme joutuneemme tuleen ja veteen (66:12).  Et vienyt meitä yltäkylläisyyteen (66:12 KR 38), mutta olet kyllä avannut tien eteenpäin (66:12 KR 92).

Kaikissa ahdistuksissamme syvin syy on ollut sittenkin se, että syntimme ovat meille liian raskaat (65:4). Kuitenkin sinä Herra, kuulet rukouksen. Sinun luoksesi saan tulla (65:3). Sinä, Jumalamme, vastaat, sinä siunaat ja autat (65:6). Sinä annat anteeksi syntimme (65:4).

Kun suullani huusin, Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä. Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa (66:17, 19-20 KR 38). Totisesti Jumala, sinun virtasi on vettä täynnä (65:10). Sinun on valta ja väkevyys (65:7). Nyt jälleen tiedän, että suurempi kuin elämä on sinun armosi (63:4).

Jumala olkoon meille armollinen ja siunatkoon meitä, hän kirkastakoon meille kasvonsa (67:2).

Iloitkaamme Herrasta ja luottakaamme häneen!  (64:11). Laulakaamme hänen nimensä kunniaa, kiittäkäämme ja ylistäkäämme häntä! (66:2).

Olavi Peltola