Psalmi 123

Herran kädet

Eräs Raamatun herkimmistä ja koskettavimmista vertauskuvista löytyy psalmista: ”Niinkuin palvelijattaren silmät katsovat hänen emäntänsä käsiin, niin meidän silmämme katsovat Herran, meidän Jumalamme, puoleen, kunnes hän armahtaa meitä” (Ps. 123:2 KR 38).

Meitä kutsutaan katsomaan Jumalan puoleen, hänen käsiinsä. Ne kädet ovat levittäneet taivaan ja perustaneet maan (Jes. 48:3). Niiden tekoa olemme itsekin (Jes. 64:8). Kaikki tulee elämäämme näiden käsien kautta (Saarn. 2:24; 5:18).

Herran kädet ovat väkevät ja ne auttavat (Jes. 59:1). Hän on luvannut tukea vakaalla, lujalla kädellä (Jes. 41:10). Siksi saamme kätkeytyä turvallisina hänen kätensä varjoon (Jes. 49:2). Silloin kestämme tämän psalmin kuvaamaa väheksyntää, ivaa ja jopa pilkkaakin (Ps. 123:3,4).

Herra odottaa, että suostumme hänen käsiinsä niin kuin savi suostuu savenvalajan käsiin ja annamme hänen muokata, kuten hän parhaaksi näkee (Jer. 18:6).

Näiden käsien hipiään on piirretty (Jes. 49:16) Golgatalla nauloilla minunkin nimeni. Ne lävistettiin syntiemme tähden, ja ylösnousemuksenkin jälkeen nämä rakkauden arvet ovat näkyvissä (Joh. 20:25, 27). Siksi uskallamme sanoa kaikista lankeemuksistamme huolimatta: Me tahdomme langeta Herran käsiin, sillä hänen laupeutensa on suuri (2. Sam. 24:14) ja jopa Jeesuksen tavoin: ”Isä sinun käsiisi minä annan henkeni” (Luuk. 23:46).

Kuinka turvallista onkaan päästä näiden Jumalan käsien varaan, sillä Jeesus sanoi, että hänen Isänsä on suurempi kaikkia eikä kukaan voi ryöstää hänen Isänsä kädestä (Joh. 10:29).

Raamattu puhuu eräästä murheellisesta asiasta. Herra ojentaa kätensä meitä kohden ottaakseen haltuunsa aikamme, tulevaisuutemme ja koko elämämme. Toivon mukaan hän ei joudu sanomaan, kuten hän sanoi omaisuuskansastaan: ”Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohden” (Room. 10:12). Mitä vastaamme hänelle tänään?

Kunpa oppisimme katsomaan Herramme käsiin, odottaen kaikkea häneltä, antaen kaiken hänelle ja pyytäen saada noudattaa hänen tahtoaan.

”Meidän silmämme katsovat Herran, meidän Jumalamme, puoleen, kunnes hän armahtaa meitä. Ole meille armollinen, Herra, ole meille armollinen” (Ps. 123:2-3).

Olavi Peltola