Psalmi 89

Herran armo ja uskollisuus kestävät iäti

Psalmi kutsuu meitä alku- ja loppusanoissaan laulamaan, kiittämään ja julistamaan Herran armoa ja uskollisuutta, sillä Herran armo kestää iäti ja hänen uskollisuutensa on vahva kuin taivas (2-3, 53). Hän on kaikessa uskollinen (9). Armo ja uskollisuus ovat hänen palvelijoitaan (15) ja jatkuvan ilon lähde (17).
Psalmissa tulee esiin profeetallinen ennakkokuva Herran valitusta ja voidellusta palvelijasta Daavidista (4, 21), jonka suku jatkuu iäti ja valtaistuin kestää polvesta polveen (5, 30). Tämä profetia on täyttynyt Daavidin Pojassa, vain hänet on nostettu kuninkaista korkeimmaksi (28).

Daavidin Poikaan ja hänen jälkeläisiinsä liittyy eräs Raamatun ihmeellisimmistä armon sanoista. Kaikkivaltias Jumala ei koskaan ota pois armoaan Daavidin Pojalta, ja hänen liittonsa kestää horjumatta (29). Jos kuitenkin Daavidin Pojan lapset hylkäävät Jumalan lain, halveksivat hänen säädöksiään eivätkä pidä hänen käskyjään (31), Kaikkivaltias Jumala vakuuttaa jotain aivan käsittämätöntä: ”Armoani minä en ota heiltä pois, minun uskollisuuteni ei horju. Minä en riko liittoani, en muuta sitä, minkä olen luvannut” (34-35).

Voiko tämä olla totta! Vaikka Kristukseen sitoutunut uskova lankeaa syvälle, Daavidin saaman lupauksen tähden (36) armoliitto kestää. Jokaisella Kristusta avuksi huutavalla on korkeuksissa uskollinen todistaja (38), joka rukoilee armahdusta. Hänen tähtensä Jumala ei ota armoaan pois syvästikään langenneelta, mutta syntinen voi vihassaan ja epäuskossaan hylätä armoliiton ja mennä pois.

Vaikka armoliitto kestää, Jumala rankaisee ja kurittaa syntiin langennutta uskovaa (33). Psalmin loppuosa onkin tuskallista Jumalan kurittavan armon alla vaikertamista: Uskova paiskataan maahan (40), häntä revitään (41), pilkataan (42) ja hän joutuu häpeään (46). Hän joutuu kysymään: ”Herra, kuinka kauan? Kätkeydytkö sinä ainiaaksi? Kuinka kauan vihasi leimuaa kuin tuli?” (47–48). Hän saa kuitenkin vedota Herran uskollisuuteen ja lupauksiin (50) ja sanoa sydämestään tietäessään Jumalan armon riittävyyden: ”Kiitetty olkoon Herra iankaikkisesti. Amen, amen” (53 KR38).

Olavi Peltola