Ismaelin pojan rukouskoulussa

Päivän rukous

Vilkkaalla torilla ihmettelen sipulit käsissäni,
mihin ihmeessä katosi vihannesten myyjä
tiskinsä takaa ja aivan yhtäkkiä.
Sitten huomaan; polvilleen maahan,
rukousmatolleen rukoilemaan,
niin kuin muuta maailmaa tai mitään
muuta tärkeämpää tekemistä ei olisikaan.

Kiitos, Herra, tästä Ismaelin pojasta,
joka tietämättään järjesti minulle
oivan havainto-opetuksen siitä,
kuinka luonnikkaasti ja mutkattomasti
rukous voikaan limittyä arkiseen työhön.

Rukous ensin, sen jälkeen hoituvat
kyllä kaikki bisneksetkin!

© Leena Honkakari