Viittomakielisten viikko Arhangaissa huipentui

Viittomakielisten viikkoa vietettiin Arhangaissa, Tsetserlegissä 12.–19.3.2018. Viikolla järjestettiin monia erilaisia infotilaisuuksia. Kylväjällä on ollut Arhangaissa vammaisprojekti vuosina 2008–2016. Sen työn myötä on kehkeytynyt hyvin aktiivinen kuurojen joukko, joka järjesti viittomakielisten viikon. Arhangain vammaistentalon väki kutsui läänin päättäjiä keskustelemaan viittomakielisten tilanteesta. Osallistujat puolin ja toisin saivat jakaa ideoita sekä kertoa olemassa olevista auttamiskeinoista. Kaiken virallisen keskellä pidettiin myös lentopalloturnaus, joka oli luonteva tapa saattaa kuuroja ja kuulevia yhteen.

Viikko jatkui Turun hiippakunnan viittomakielisten pastori Petri Majatien ja kuulovammaisten opettajan ja viittomakielen tulkin Tuula Pulkkisen suunnittelemalla kuoroseminaarilla. Kaikki osallistujat olivat hyvin innokkaita kuulemaan viittomakielisestä kuorotoiminnasta.

– Opetus tapahtui suomalaisella viittomakielellä. Minulla oli käytettävissä tulkki, joka osasi Mongolian viittomakieltä. Ryhmän kanssa opettelimme viittomakielistä runoutta, virsiä ja jumalanpalvelusta. Kielen kautta ihminen saa rakennettua identiteettiänsä. Tämä projekti toivottavasti antoi heille pienen välähdyksen, mitä he voivat kulttuurillaan saada aikaan, kertoo Tuula Pulkkinen.

– Olin Tsetserlegissä kesällä 2017 ja huomasin jumalanpalveluksessa, että paikalliset kuurot osallistuivat siihen takapenkiltä käsin ja siten, että tulkki viittoi heille samalla penkillä istuen. Niskat kenossa kuurot katsoivat häntä menettäen varmasti osan siitä, mitä viitottiin. Ajattelin tuolloin, että asialle pitää tehdä jotakin. Yhdeksän kuukautta myöhemmin kuurot olivat kuorona keskellä kirkkosalia. Kuoro viittoi virret komeasti, näki hyvin alttarilta viitotun jumalanpalveluksen ja osallistui hienosti liturgisiin osuuksiin seurakuntana. Tämä, ehkä ainutkertainenkin muutos saatiin aikaan vain kolmessa päivässä. Paikkakunnalle vietiin suomalainen näkemys kuurojentyöstä ja kuuroille opetettiin kuorotyön mahdollisuuksia, kertoo Petri Majatie.

Tapahtumaviikon ideoija, Kylväjän Mongolian-lähetti Marjut Tikkanen kertoo, että seminaarissa oli myös luontevia tilanteita, joissa kuurot kysyivät raamatunkohdista.

– Ohjelma huipentui yhteiseen jumalanpalvelukseen ja juhlaan. Täällä on hyvin aktiivinen kuurojen joukko, joilla on laaja ja hyvä mongolin viittomakieli. Heille haasteena on muistaa raamatunkohdat, sillä Raamatun lukeminen on vaikeaa. Viitottua Raamattua Mongoliassa ei vielä ole. Viittomakieliset kokoontuvat kerran kuukaudessa pääkaupungista tulevien opettajien johdolla. Kuoroseminaari oli mieluista vaihtelua ja laajensi näköaloja viittomakielisille toimia seurakunnassa, Marjut Tikkanen toteaa.