Lähetysyhdistys Kylväjä antoi kehitysyhteistyötä koskevan lausunnon valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostolle

Suomen Ulkoministeriö pyysi kansalaisjärjestöiltä lausuntoja valtion 2019 talousarvioesitykseen liittyen. Kylväjä jätti oman lausuntonsa lokakuussa. Lausunnossa otettiin kantaa valtion kehitysyhteistyömäärärahojen alhaiseen tasoon, kansalaisjärjestöjen rooliin kehitysyhteistyön toimijoina sekä hankesuunnitteluun vaikuttaviin aikatauluihin.

Talousarvioesityksessä annettujen kehitysyhteistyömäärärahojen taso vuonna 2019 jäisi 0,41 % suhteessa bruttokansantuloon. Talouden noususuunnasta huolimatta Suomi on jäämässä kauas kansainvälisesti sovitusta ja hallitusohjelmaan kirjatusta 0,7 % tavoitteesta. Hallitukselta odotetaan siis yhä konkreetista tiekarttaa 0,7 % tavoitteen saavuttamiseksi.

– Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset ovat pois köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi tehtävästä työstä. Kehitysyhteistyö on juuri se väline, jolla Suomi halutessaan kykenee puuttumaan globaaleihin ongelmiin niiden syntysijoilla.

– Epäonnistuminen 0,7 % tavoitteen saavuttamisessa heikentää Suomen mainetta globaalina vastuunkantajana, vaikuttaa Suomen uskottavuuteen ja heikentää mahdollisuuksiamme osallistua kansainväliseen keskusteluun kehitysyhteistyön toimijana, toteaa Lähetysyhdistys Kylväjän hankekoordinaattori Juri Veikkola.

Vuonna 2019 hallitus on suunnitellut ohjaavansa 130 miljoonaa euroa kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin ja lainainstrumentteihin.

– Kehitysyhteistyömäärärahojen kanavoiminen yritysten tai lainamuotoisten rahoitusjärjestelmien kautta ei ole perusteltua kaikkein köyhimpien auttamisen näkökulmasta, painottaa Veikkola.

– Yritysten toiminnan kautta voidaan vaikuttaa ensisijaisesti keskituloisiin ihmisiin. Yritysten toimintaedellytykset köyhimpien maiden sisällä ovat hyvin rajalliset. Yksityissektorin rahoituksen riskinä on, että avun suuntaaminen sen kautta alkaa muistuttaa vienninedistämistä.

– Lisäksi tällainen malli ei keskity muuttamaan sosiaalisia ja taloudellisia rakenteita, jotka syrjäyttävät ihmisiä ja aiheuttavat sekä köyhyyttä että eriarvoisuutta, lisää kehitysyhteistyötä Bangladeshissa tekevä Saara Bengtsson.

Järjestöjen kehityshankkeiden rahoituksesta 58 prosenttia kohdistuu niin sanottuihin LDC-maihin, eli YK:n määrittelemiin vähiten kehittyneisiin ja köyhimpiin maihin. Lähetysyhdistys Kylväjä on halunnut toimia nimenomaisesti LDC-maihin kuuluvassa Bangladeshissa.

– Kansalaisjärjestöjen työ puree nimenomaan yhteiskunnallisiin rakenteisiin sekä syrjäytyneisyyden, köyhyyden ja eriarvoisuuden pohjimmaisiin syihin. Samalla tuetaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa ja demokratian toteutumista, kuvailee Saara Bengtsson.

– Kansalaisjärjestöillä on aitoa ruohonjuuritason osaamista, jota tarvitaan kaikista haavoittuneimpien tavoittamiseen. Bangladeshissa valtion virkamiehet, kuten läänin maaherra, sekä monikansalliset toimijat, esimerkiksi YK, ovat pyytäneet Kylväjän paikallisia kumppaneita toteuttamaan ohjelmia sellaisten väestönosien parissa, joihin hallituksen omat ohjelmat eivät pysty ulottumaan. Kylväjän tukemilla kansalaisjärjestöillä on olemassa ruohonjuuritason osaaminen ja verkosto, jonka kautta voidaan auttaa kaikista syrjäytyneimpiä väestöryhmiä, toteaa Bengtsson.

Voimassa oleva ohjeistus edellyttää kansalaisjärjestöjen hakevan valtiolta hanketukea kehitysyhteistyöhankkeisiinsa kahden vuoden välein. Nykyinen tilanne on riskialtis erityisesti pienten järjestöjen pitkäaikaissuunnittelun osalta, koska järjestelmä voi ajaa kansalaisjärjestön tilanteeseen, jossa kaikki sen hankkeet päättyvät samanaikaisesti.

– Lisäksi, se millä aikataululla anomuksia käsitellään, on ratkaiseva merkitys hyödynsaajien tarpeisiin vastaamisessa, muistuttaa Veikkola.

Suomalaisista kehitysyhteistyön toimijoista kansalaisjärjestöillä on avainosaaminen kehitysyhteistyön tavoitteiden loppuunsaattajana. Kansalaisjärjestöjen työn on todettu olevan tuloksellista nimenomaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kohdalla, joita muut tukimuodot eivät tavoita.

– Esimerkiksi Mongoliassa ja Bangladeshissa Kylväjä edistää kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten, tyttöjen, naisten ja vammaisten asemaa, kuvailee Veikkola, ja kiittää työn tukijoita, jotka omalla panoksellaan rakentavat tasa-arvoisempaa tulevaisuutta Bangladeshissa ja Mongoliassa.

Kansalaisjärjestöille suunnatun tuen vaikutukset eivät jää ainoastaan työn kohdemaihin. Järjestöjen työn kautta suomalaiset pääsevät omakohtaisesti osallistumaan kehitysyhteistyöhön ja saamaan tietoa ja kokemusta globaaleista kehityskysymyksistä.

Teksti: Juri Veikkola ja Saara Bengtsson
Kuva: Martti Laukkanen