Yhteyden juhlaa

Jo pitkän ajan kuluessa Kylväjän työssä Israelissa on pyritty luomaan yhteistyötä ja rakentamaan siltoja eri seurakuntien sekä arabikristittyjen ja messiaanisten juutalaisten välille, pääasiassa laihoin tai jopa huonoin tuloksin. Galilean alueen ryhmät ovat kokoontuneet Lavin metsään yhteiseen jumalanpalvelukseen ja retkipäivään jo parinkymmenen vuoden ajan. Aivan viime aikoina on saatu kokea ihmeellistä avautumista yhteyden suuntaan. Kokoontumisissa on erotettu aikaa myös rukoukselle, erityisesti yhteyden puolesta.

– Meidänkin seurakuntamme oli mukana retkipäivässä viime lokakuun puolivälissä, kertoo Pirkko Said, joka työskentelee Lähetysyhdistys Kylväjän palveluksessa Ebenezer-vanhainkodissa Haifassa. Ebenezer-yhdistys on toiminut Haifassa jo vuodesta 1976 ja sen tehtävänä on ylläpitää vanhainkotia kristityille, erityisesti messiaanisille juutalaisille.

– Muutama päivä ennen retkitapahtumaa mieheni Elias sai kutsun jakamaan kokemuksiaan arabien ja juutalaisten keskinäisestä yhteydestä. Neljän minuutin todistus oli niin vaikuttava, että hän sai uusia kutsuja useampaan seurakuntaan jakamaan Jumalan Sanaa, kertoo Pirkko.

– Seuraavana sunnuntaina olimme jo vierailulla Nasaretissa Hyvän Paimenen seurakunnassa. Se oli juhlallinen ja historiallinen tapahtuma, kun Elämän Leipä -kuoromme sai esiintyä. Tätä aiemmin he olivat laulaneet mikrofoneihin vain studiossa. Vastaanotto oli todella lämmin ja kahta viikkoa myöhemmin Hyvän Paimenen seurakunta tuli vastavierailulle Haifaan.

Vierailevat seurakuntalaiset olivat kyselleet, missä ovat haifalaisten mikrofonit ja diaprojektori (diaprojektori), ja heille kerrottiin, että seurakunta laulaa papereista ilman mikrofoneja. – Se ei kuitenkaan estänyt yhteyttä, vaan laulu raikui riemullisena ja voimallisena, kertoo Pirkko.

Nasaretilaiset saivat vierailusta kiitollisina sydämelleen lahjoittaa Haifaan uudet mikrofonit ja äänentoistolaitteet, jotka he samantien kävivät ostamassa ja tulivat tuomaan Pirkolle ja Eliakselle. Pastori Afifin seurakunta toivoi myös, että yhteydenpito jatkuisi, ja kesällä järjestettäisiin yhteinen seurakuntaleiri. Pirkko ja Elias Saidin seurakuntalaisten toiveesta oli varattu jo parin viikon päästä viikonlopuksi leiripaikka kibbutsilta, jonne nasaretilaiset tulivat mukaan.

– Tämä leiri oli todellinen jakamisen leiri, toteaa vapaaehtoistyöntekijänä syksyn ajan Ebenezerissä työskennellyt Kaisa Hirvikangas.

– Nasaretista kibbutsille saapui arabiseurakuntalaisia. Vastuuta olivat kantamassa myös Jerusalemista tulleet Suomen Lähetysseuran työntekijät, Kirsi ja Marko Piittala. Meidän oma matkaan lähtömme leirille tosin oli värikkäämpi kuin elokuvissa! Ensin osa haifalaisista perui lähtönsä viime minuutilla. Koska leirin oli tarkoitus olla samalla nyyttikestit, Elias joutui pikaisesti ruokaostoksille.

– Pakkasimme auton vesisateessa. Sitten yhden ryhmän autonrengas meni rikki. He eivät tunteneet tietä määränpäähän, joten jäimme odottamaan renkaan paikkaamisen ajaksi.

Oli sapatin aatto, ja siksi myös haasteellista löytää auki oleva korjaamo.

– Odottelimme autossa reilun tunnin. Kun auto saapui korjaamolta, meidän automme ei startannut… Totesinkin muille: ”Me olemme nyt oikeasti harjoittelemassa kärsivällisyyttä, yhtä Hengen hedelmää!” Onneksi olimme kaupungissa, saimme virtaa toisesta autosta, ja automme starttasi! Kaisa kertoo.

Leiriläiset pääsivät lopulta perille kibbutsille, vaikka auto oli kovilla tavaroiden paljoudesta. Kun aamulla matkaa varten valmistettu Thai-kana riisin kera oli vielä nautittu, leirillä päästiin itse asiaan.

– Seurakuntalaiset antoivat leiristä paljon myönteistä palautetta. Eniten naiset pitivät ryhmätyöstä, jossa he joutuivat pureutumaan annettuun aiheeseen arjen tilanteissa. Viikonlopun aikana moni tuli hoidetuksi, koettiin iloa, syntyi yhteyksiä, vaihdettiin puhelinnumeroita ja seurakuntamme naiset saivat kutsun Nasaretin naisten joulujuhlaan. Itse aistin osallistujien saaneen rohkaisua kristittynä elämiseen, omaan arkeen, toteaa Pirkko Said.