Kirkko ja kiinankielinen maailma kiinnosti Hyvinkäällä

Lähetyksen kesäpäivät avattiin ensimmäistä kertaa perjantaipäivän mittaisella Missiologisella seminaarilla, jossa pureuduttiin kirkon ja kiinankielisen maailman yhteyteen.

Seminaarin avasi Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää, joka perusteli seminaarin aihetta:

– Kiina tulee meitä vastaan koko tien leveydeltä, modernien silkkiteiden leveydeltä. Maailma kiinalaistuu. On korkea aika alkaa totutella asiaan ja opetella tuntemaan yli 1,4 miljardin lähimmäisemme ajattelua ja asuinsijoja. Kiina on joka päivä lähempänä meitä – mitattiinpa sitä informaatiolla, teknologialla, tavara- tai pääomien määrällä tai ihmisvirroilla.

Mäkipää odottaa kiinankielisten kristittyjen vaikuttavan ratkaisevasti paitsi oman maansa elämään, myös laajemmin ympäri maailmaa.

– Syvälle kiinankieliseen maaperään sekä Raamatun totuuteen juurtunut kristillisyys voi kestää ja kukoistaa. Emme voi ohittaa kiinankielistä maailmaa, koska Jumalakaan ei ohita.

Nanjingin teologisen seminaarin professorina työskentelevä Miikka Ruokanen valotti uskonnollista tilannetta Kiinassa.

– Maailman nopein kirkon kasvu tapahtuu Kiinassa. Joka päivä jossain päin Kiinaa avataan uusi kirkko ja noin kaksi miljoonaa aikuista ottaa kasteen vuosittain, kuvailee Ruokanen.

Ruokasen mukaan tyypillinen kiinalainen kristitty lukee Raamattua jatkuvasti, on maltillinen herätyskristitty.

– Voimme ottaa mallia kiinalaisessa kristillisyyden alkukristillisestä tyylistä, jossa on hengellistä energiaa ja väkevä rukouselämä. Olennaista on Raamattu-keskeisyys ja evankelioiminen. Siihen kuuluu maallikkovastuu ja jälkitunnuksellinen protestantismi, analysoi Ruokanen.

Hän näkee kiinalaisten kristittyjen vaikutuksen laajana:

– Voisiko kiinalainen kristillisyys vaikuttaa maailmanlaajasti? Voisivatko kiinalaiset viedä evankeliumia sinne, minne muut kristityt eivät mene ja pääse? Voisiko Kiinasta tulla suuri kristillinen vaikuttaja? Kristillinen usko kulki 600-luvulla Kiinaan silkkitietä pitkin. Onko evankeliumin aika tulla nyt takaisinkin päin? Voisivatko kiinalaiset viedä evankeliumia muslimeille, hinduille ja juutalaisille? kyseli Ruokanen.

Vanhainkodissa Kiinassa sosiaalityöntekijänä työskennellyt, tällä hetkellä Nanjingin teologisen seminaarin assistenttina toimiva Ruokasen vaimo Li Jun valotti kiinalaisen väestön vanhenemisen haasteita ja naisen asemaa kiinalaisissa kirkoissa. Seurakuntalaisista jopa 60–70 % on naisia.

– Monia naisia on vihitty seurakuntavanhinten virkaan ja heillä on paljon tehtäviä seurakunnissa. Esimerkiksi Hainanin saarella tapasin naisen, joka paitsi hoiti käytännönasiat jumalanpalveluksessa, myös rummutti ja saarnasi.

Teologian dosentti Paulos Huang Helsingin yliopistosta pohti kristityksi kääntymistä:

– Kiinalaisille kulttuurinen isänmaallisuus on tärkeää. Kristinusko koetaan helposti sen kanssa ristiriitaiseksi, joten kristillisyyden ja kiinalaisen identiteetin yhdistäminen voi merkitä monelle oman kulttuurin hylkäämistä.

Kirkon lähetystyönkeskuksen lähetysteologi Jukka Kääriäisen aiheena oli Maassa maan tavalla, näkökulmia kristillisen kirkon olemukseen Taiwanin alueella.

– Taiwanilaisten kristittyjen suurin juhla on äitienpäivä. Silloin puhutaan painokkaasti isien, äitien, esi-isien ja esiäitien kunnioittamisesta. Kiinalaisessa kulttuurissa vanhemmat ovat tärkeitä. Kiinalaiset lähestyvät vanhempiaan melkein kuin jumalina. Vanhempien kunnioitus on kulttuurin ydin. Jos sitä ei ymmärrä, ei ymmärrä taiwanilaista kristinuskoa.

Missiologiseen seminaariin esitelmiä olivat kuuntelemassa myös Mongolian-lähetit Sirpa ja Roy Rissanen.

– Tämä oli hyvin mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe meille, kun olemme Mongoliassa töissä. Ruokasen alustuksessa oli hyvin paljon yhtymäkohtia Mongolian kristillisen kirkon tämän hetken tilanteeseen ja visioihin. Tietenkin Kiinassa puhutaan suuremmista numeroista ja suuremmasta kirkosta, totesi Sirpa Rissanen.

– Mongoliassa näkyvät samat kysymykset, ilmiöt ja haasteet kuin naapurimaassa, kuten raha ja materialismi, lisäsi Roy Rissanen.

– Oli rohkaisevaa kuulla yhtenäisen kirkon ja globalisaation vaikutuksista, miten erilaiset kirkkokunnat ovat katoamassa kristittyjen yhteyden tieltä. Mongoliassa on hyvin samantyyppinen suuntaus menossa, totesivat Rissaset.

– Toivottavasti näemme tätä muuallakin maailmassa.

Ruokasen luentoa kuunnellut Helsingin yliopiston dosentti Timo Vasko jäi pohtimaan jälkitunnustuksellisia teologisia ratkaisuja.

– Kun Kiinan valtio 1949 syntyi nykymuodossaan, se merkitsi sitä, että kaikki erilaiset sirpaleet, protestanttiset ryhmät suorastaan pakotettiin yhdeksi protestanttiseksi yhteisöksi Kiinassa. Se tarkoittaa sitä, että heidän tuli palata kristinuskon juurille, kristillisen Kristuksen kirkon varhaisen vaiheen juurille, keskeisimpiin uskontunnustuksen sisältöihin.

Vasko mietti Ruokasen alustuksen pohjalta myös sitä, miten kristillisyyden on oltava kontekstuaalista, puhuteltava kiinaksi kiinalaisia.

– Kuitenkin siten, että evankeliumista ei tingitä. Evankeliumin perussanomaa välitetään Kiinassa konfutselais-filosofis-uskonnollisessa kehyksessä, jossa materialismi on hyvin vahvasti tänä päivänä läsnä. Se merkitsee pysymistä evankeliumi-keskeisyydessä. Tämä on asia, jonka on hyvä välittyä myös Kiinan ulkopuolelle, painotti Vasko.

Lähetyksen kesäpäivät ovat Lähetysyhdistys Kylväjän suurin vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna yhteistyössä Hyvinkään seurakunnan kanssa. Viikonlopun ohjelma jatkuu muun muassa perjantai-iltana Hyvinkään kirkossa kajahtavalla Metallimessulla, raamattuopetuksilla ja lähetystyön terveisillä. Lapsille ja koululaisille on runsaasti omaa ohjelmaa. Lähetyksen kesäpäiville voi osallistua paitsi paikan päällä, myös nettiradion ja Järviradion välityksellä. Radioitavat ohjelmat löytyvät Lähetyksen kesäpäivien Ohjelma-sivulta.

Lue lisää Li Junin ajatuksia väestön vanhenemisen haasteista ja Miikka Ruokasen näkemyksiä kristinuskon tilanteesta Kiinassa.

 

Kuva: Anshelm Laine