Isän perintöä seuraaville sukupolville kantava Naomi Michael

”Minulla ei ole suurempaa iloa, kuin että kuulen lasteni vaeltavan totuudessa”, siteeraa israelilainen Naomi Michael (3. Joh. 4). Hän on saanut elämänsä aikana runsaasti hengellisiä lapsia.

– Synnyin Haifassa vuonna 1952 esikoisena kristittyyn kotiin. Isäni oli Syyriasta kotoisin oleva druusi Be’enin suvusta, joka oli tullut uskoon ennen avioitumistaan ja palveli veljesseurakunnan vanhemmistossa. Hän vieraili ahkerasti ihmisten luona kertomassa Jeesuksesta ja matkalle lähtiessään siunasi nukkuvat lapsensa ja laittoi tyynyillemme raamatunlauseet, muistelee Naomi.

Vuonna 1966 isä joutui vakavaan työmaaonnettomuuteen pudotessaan neljä metriä nostokurjesta. Hän joutui 12 tuntia kestävään leikkaukseen, makasi sen jälkeen koomassa kuukauden ja sairasti kaksi vuotta.

– Pitääkseen perheemme hengissä äiti joutui menemään töihin. Olin silloin 14-vuotias. Minulla oli kaksi siskoa ja viisi veljeä, joista nuorin oli kolmen viikon ikäinen.

Naomin osaksi lankesi kokopäiväinen äidin osa ja kahdeksannen luokan sijaan hän huolehti seitsemästä sisaruksestaan ja kotitöistä. Isän palattua töihin ja äidin jäätyä kotiin perheeseen syntyi vielä kaksi siskoa.

– Olisin halunnut mennä takaisin kouluun, mutta meillä ei ollut riittävästi rahaa koulumaksuihin. Apuni oli myös tarpeen isossa perheessä. Itkin viikon katkerasti ja sitten päätin alkaa ammentamaan tietoa kirjoista, kertoo Naomi.

Naomi alkoi pitämään pyhäkoulua 16-vuotiaana Akkossa koko lähiön lapsille, niin kristityille kuin muslimeillekin.

– Muuttaessamme Kfar Jasifiin opetin sen paikkakunnan lapsia. Kesäisin vietin pari viikkoa Haifassa Frida Seidanin perheessä ja olin siellä kuin perheenjäsen. Fridan opetukset ja antama esimerkki samoin kuin isänikin on antanut esikuvan elämääni ja palvelutyölleni kristittynä.

Kuvassa Naomi puolisonsa Daniel Michaelin sekä kirjoittajan, Pirkko Saidin kanssa.

Naomi avioitui 21-vuotiaana egyptiläisen koulun johtajan Daniel Michaelin kanssa. He muuttivat asumaan Siinaille El Arisin kaupunkiin, missä asui 23 ortodoksikristittyä perhettä. Naomi alkoi pitää ortodoksikirkossa naisille raamattupiiriä ja lapsille pyhäkoulua.

Vuonna 1979 Israel luovutti Siinain Egyptille. Paljon egyptiäisiä perheitä muutti El Arisiin.

– Kodissamme kokoontuvan lasten pyhäkoulun ja seurakunnan lisäksi vierailimme vuosittain noin 450 kodissa opettamassa ihmisiä, laulamassa ja rukoilemassa heidän puolestaan, kuvailee Naomi Michael.

Siinain vuosina heille syntyi viisi lasta, ja koska sairaala oli kaukana, kaikki syntyivät kotona. Kun Daesh sai valtaa Egyptissä, elämä kaupungissa kävi todella vaaralliseksi.

– Jumala antoi minulle ihmeen kautta Kairon konsulaatista Israelin passin ja Daniel-puoliso sai useiden pyyntöjen jälkeen vierailuviisumin Israeliin, joten vuonna 2011 pääsimme koko perhekuntana rajan yli. Kaupungissamme tapettiin monia kristittyjä, ja lähtömme jälkeen eräänä yönä satoja kristittyjä pakeni turvallisemmille seuduille.

Michaelin perhe on asettunut jälleen asumaan Kfar Jasifiin, missä Naomi järjestää naisten kokoontumisia.

– Ystävämme El Arisissa kaipaavat meitä kovin. ja olen Facebookin kautta muutaman päivän välein lähettänyt heille lohduttavan sanoman Jumalan sydämeltä. Nykytekniikan avulla voin myös henkilökohtaisesti rukoilla kaikkien sitä pyytävien puolesta, iloitsee Naomi.

Myös Kfar Jasifissa ihmiset ovat alkaneet kutsumaan Naomia rukoilemaan, puhumaan ja laulamaan esimerkiksi, kun joku on kuollut ja ennen hautajaisia ihmiset istuvat arkun ympärillä suremassa.

– Iloitsen tästä mahdollisuudesta kertoa monille Jeesuksen rakkaudesta.

Vuosi sitten Naomille tuli jokin tulehdus ja hän joutui viikoksi sairaalahoitoon ensimmäistä kertaa elämässään. Samassa huoneessa oli hoidossa druusi, muslimi ja juutalainen.

– Aluksi vain lepäilin, mutta voimien palauduttua aloin kertomaan naisille Jumalan hyvästä johdatuksesta elämästäni. Kaikki olivat innoissaaan kuulemastaan. Kun heille tuli vieraita käymään, he pyysivät minua kertomaan tarinaani myös vierailleen. Heikkoudessa tai vahvoina ollessamme kaikella on tarkoitus. Jumala käyttää kunniakseen kaikkia tilanteita.

Uskovan isän perintö ja siunaus kulkevat eteenpäin myös suvun keskellä. Monet Naomin suuresta suvusta ovat uskossa. Angel-siskoni, joka isän sairastuessa oli kolmevuotias ja jolle olen ollut kuin äiti, sekä poikani Jusef opettavat Haifan raamattukerhossa ja monet sisarusteni lastenlapsista käyvät kerhossa.

 

Teksti ja kuvat: Pirkko Said