Rukoushalu kasvaa rukoillessa

Rukous on kuulunut kaikkiin niihin vuosikymmeniin, jotka Kuhmoisissa asuva Risto Ojala on ollut uskossa. Erityisellä tavalla hän ymmärsi esirukouksen merkityksen, kun hänelle vuonna 2011 tehtiin maksansiirtoleikkaus.

– Olen itse tarvinnut esirukousta eli, että minun puolestani rukoillaan. Silloin kun olin itse sairaana, monet ihmiset rukoilivat puolestani ja se oli hieno tunne. Tämä oma kokemus on ohjannut rukoilemaan muiden puolesta.
Luojamme ja lähetyksen Herra tietää kaikki tarpeemme. Miksi sitten esirukousta tarvitaan?

– Rukoileminen on enemmänkin tarpeen meille kuin Jumalalle. Hän on kaikkivaltias ja rakastava Jumala ja antaa apunsa hyvin monin tavoin. Jumala tietysti haluaa ja toivoo, että me rukoilemme. Koen, että rukous on kuin ruokailua – päivittäin me ruokailemme ja päivittäin meidän kuuluisi rukoilla.

– Vuosikymmeniä sitten luin Ole Hallesbyn kirjan Rukouksen maailmasta. Kirja avasi minulle sen, että rukous lähtee Jumalasta. Kirjan alussa lainataan Ilmestyskirjan 3. luvun jaetta 20: ”Katso, minä seison ovella ja kolkutan.” Hallesby selittää: ”Ei Jeesusta pane liikkeelle meidän rukouksemme, vaan hän taivuttaa meidät rukoilemaan. Kun rukoilemme, päästämme Jeesuksen sydämeemme.” Eli se on vuorovaikutusta, jossa liikkeellepaneva voima onkin Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki.

– Esirukoukset ovat hyvin konkreettisia asioita. Jos saisimme Jumalan silmin nähdä asioita, niin siinä todella tapahtuu ihmisten tai asioiden kantamista Jeesuksen jalkojen juureen ja Jeesuksen hoidettaviksi.

Myöhemmin Risto Ojalan käsiin tuli kolme kertaa vuodessa Kylväjä-lehden välissä ilmestyvä Rukousmuistio, joka ohjasi hänet syvemmälle esirukouksiin. Rukousmuistioon päivitetään aina uusia rukousaiheita kaikilta Kylväjän työalueilta unohtamatta kotimaantyötä. Ojala näkee Rukousmuistion meille annettuna mahdollisuutena, jolloin meidän ei tarvitse itse pitää mielessä kaikkia lähettien rukousaiheita.

– Minä käytän muistiota päivittäin niin, että merkitsen kunkin päivän kohdalle korostusvärillä vasempaan reunaan sen päivän esirukouskerran. Neljän kuukauden aikana kunkin päivän aiheiden puolesta tulee rukoiltua parikymmentä kertaa. Koen tällaisen systematisoinnin avuksi itselleni.
Viikoittain sähköisesti julkaistavassa Rukouskortissa on toisella palstalla ajankohtaisia rukousaiheita työalueelta. Lisäksi siitä löytyy aiheita kotimaan työntekijöiden ja eri hiippakunnissa tehtävän työn puolesta.

– Rukoileminen on ketjurektiota ja siinä tapahtuu kasvua. Jumala pitää sillä tavalla myös rukoilijasta huolta. Olen saanut käyttööni lisäksi Sansan kuukausittaisen rukouskalenterin. Myös Kylväjän ja muiden lähetysjärjestöjen lehdissä ilmoitettujen lähitapahtumien puolesta olen rukoillut ja tehnyt niihinkin merkintöjä korostuskynällä rukoiltuani. Näin voi rukoilla pala kerrallaan eri asioiden puolesta. Hieno löytö oli Perjantairukous-vihkonen, johon monet lähetysjärjestöt ovat koonneet rukousaiheita muslimien keskuudessa tehtävän työn puolesta.

– Rukouksen avuksi olen löytänyt lisäksi esimerkiksi kirkkokäsikirjasta löytyviä rukouksia. Tietysti meillä on vapaus rukoilla omin sanoin, mutta nuo valmiiksi kirjoitetut rukoukset ovat myös lahja meille. Aivan kuin yhtyisi rukouskuoroon, kun samoja rukouksia rukoillaan ympäri Suomea vaikka jumalanpalveluksissa.

Teksti ja kuva: Liisi Niemelä