Yritys- ja käsityökoulutukset edistävät yksinhuoltajien työllistymistä Mongoliassa

Ankhaa pitämässä kokousta projektin työntekijöille ja Kylväjän läheteille.

Kaksi ja puoli vuotta sitten Mongoliassa Arhangain maakunnassa aloitettu Kylväjän kehitysyhteistyöhanke yksinhuoltajaäitien kouluttamiseksi ja työllistämiseksi sai viime joulukuussa kahden vuoden jatkorahoituksen Suomen ulkoministeriöltä. Uutinen jatkosta otettiin paikallisten hanketyöntekijöiden keskuudessa vastaan iloiten. Merkittävin muutos toiminnassa tänä vuonna näkyy hankkeen nimen muuttumisessa. Koska nyt hankkeeseen osallistuu yhä enemmän myös yksinhuoltajaisiä, on hankkeen nimi muuttunut yksinhuoltajaäitien hankkeesta yksinhuoltajavanhempien työllistämis- ja koulutushankkeeksi.

Hankkeen johtaja Ankhtuya Munkhtaiwan eli Ankhaa työtovereineen kertoi, mitä hankkeen puitteissa on tehty tämän vuoden aikana. Vuoden alussa tehtyjen yksinhuoltajien elämäntilanteisiin liittyvien tarvekartoitusten jälkeen koulutustoimintaa on jatkettu 10:ssä kylässä maakuntakeskuksen ympärillä. Kolme näistä paikkakunnista on uusia. Yhteistyössä paikallisten terveys- ja sosiaaliviranomaisten kanssa koulutustoimintaan on valittu noin 120 perhettä. Paikallisviranomaisten kanssa tehty yhteistyösopimus mahdollistaa ammatillisen koulutuksen järjestämisen hankkeeseen valituille henkilöille. Nyt hankkeen puitteissa on alettu järjestää myös vertaisryhmätoimintaa yksinhuoltajille.

– Yksinhuoltajien elämäntilanteet ovat vaikeita, mutta hankkeen myötä olemme hiljalleen alkaneet huomata heidän asenteissaan muutoksia. Nyt he kysyvät minkälaiseen koulutukseen he voisivat päästä osallistumaan, eivätkä enää pyydä vain materiaalista apua meiltä, Ankhaa kertoo.

Jotkut yksinhuoltajista Mongoliassa eivät voi työskennellä, koska he huolehtivat ainoana vanhempana lapsista kotona päiväkotihoidon maksaessa liikaa. Monilla heistä on myös ongelmia viranomaisten tai entisten puolisojensa kanssa esimerkiksi puuttuvien avioeropapereiden ja elatusmaksujen osalta. Työllistyminen ei ole kuitenkaan useimmille mahdotonta.

Projektimanageri Ankhaa ja projektityöntekijä Tsetsgee vierailevat hankkeessa ompelijaksi kouluttautuneen naisen kotona.

– Monella yksinhuoltajista on kädentaitoja, muttei osaamista yritystoiminnasta. Toinen ongelma on ollut se, että heille kodin ulkopuolella opiskelu ja työn tekeminen on usein vaikeaa, koska heillä ei ole olemassa tarvittavaa tukiverkostoa lastenvahtien löytämiseksi. Nyt olemme yrittäneet luoda mahdollisuuksia siihen, että yksinhuoltajat voivat työskennellä kotoa käsin. Esimerkiksi käsitöiden tekeminen kotoa käsin on mahdollista, Ankhaa jatkaa.

Hankkeessa etenkin oppisopimuksella järjestetyt koulutukset ovat onnistuneet hyvin. Itsevarmuus ja omien taitojen ja mahdollisuuksien ymmärtäminen on ratkaisevaa siinä, onnistuuko pienyritystoiminnan pyörittäminen yksinhuoltajilta.

– Motivoituneet ovat aktiivisesti etsineet työllistymismahdollisuuksia, kun taas toiset ovat olleet passiivisempia eivätkä ole onnistuneet saavuttamaan niin hyviä tuloksia.

Yksinhuoltajahanke antaa ammatillisen koulutuksen suorittaneille pienen start up -rahan, jotta yritystoiminta pääsee käyntiin. Kuluttajien kysynnän ja mieltymysten huomioiminen yritystoimintaa suunniteltaessa on tärkeää. Jotkut aiemmin perustetuista yrityksistä ovat epäonnistuneet ja lopettaneet toiminnan.

– Onnistuminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja yrityksen maineen kasvua. On tärkeää tehdä tuotteita ja palveluita paikallisille, ei esimerkiksi turisteille. Hyvän ammattitaidon hankkiminen ainoastaan lyhyiden koulutuksien kautta on vaikeaa. Siksi pitkäjänteinen sitoutuminen kouluttautumiseen on tärkeää ja yleensä asenne ratkaisee pienyrityksen tulevaisuuden, Ankhaa kertoo.

Teksti ja kuvat: Ella Henriksson