Vammaisten oikeudet ontuvat Bangladeshissa

Vammaisten oloihin haetaan pysyvää parannusta lukuisilla kehitysyhteistyöhankkeilla. Lähetysyhdistys Kylväjä toteuttaa Ulkoministeriön tuella ruokaturvahanketta, joka tarjoaa myös yksilöllistä tukea vammaisille lapsille. Tulokset vammaisvoimavaraistumisen osalta ovat rohkaisevia.

Ruokaturvahankkeessa Kylväjän pitkäaikainen yhteistyökumppani, Bangladesh Lutheran Mission – Finnish, BLM-F toimii vammaisten osallisuuden parantamiseksi Bangladeshissa. Yhteistyökumppani Turning Point -järjestön hallituksen puheenjohtaja Jibon William Gomes kuvaa työn näkymiä tuoreessa raportissaan:

– Bangladesh on roolimalli monille kehittyville maille elämää sykkivän vammaisuusliikkeen osalta. Ruohonjuuritasolla on monia vammaisten järjestöjä ja omatoimiryhmiä, joiden selviytymiskeinoista ja hyvistä käytänteistä haasteiden ja rajoitusten voittamiseksi on valtavasti opittavaa.

Silti lukuisia yhä toteutumistaan odottavia parannuksia vammaisten henkilöiden osallisuudessa on havaittavissa, Gomes jatkaa, ja taustoittaa tilannetta tilastojen ja muiden raporttien valossa:

– Maailman Terveysjärjestön (WHO) Maailman raportti vammaisuudesta vuodelta 2011 ja Maailmanpankki arvioivat, että 15 % maailman väestöstä on vammaisia. Tämän tilaston valossa Bangladeshin 160 miljoonan kokonaisväestöstä noin 24 miljoonaa on vammaisia. Kuitenkaan kattavaa kartoitusta vammaisuudesta ei ole vielä tehty.

Vammaiset naiset ja tytöt ovat haavoittuvimpia sosiaaliselle syrjinnälle ja laiminlyönnille sukupuolesta ja vammaisuudesta johtuen. Usein heillä on suuri riski emotionaaliseen, fyysiseen ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Heiltä evätään perusihmisoikeudet, mahdollisuus oikeudenmukaisuuteen ja arvokkuuteen, koulutus, terveys ja toimeentulo.

Toinen haavoittuva ryhmä on vammaiset lapset. He ovat alttiita joutumaan riiston, hyväksikäytön ja loukkauksen uhreiksi. Edes olemassa olevat vammaisuutta koskevat lait eivät takaa erityistä huomion ja suojelemisen toteutumista vammaisten lasten kohdalla, paitsi koulutuksen osalta. Kolmas huomionarvoinen ryhmä ovat nuoret, Gomes näkee:

– Nuoret, 18–35 -vuotiaiden ikäryhmä, edustaa kolmannesta kokonaisväestöstä. Nuoret kohtaavat valtavia haasteita saamatta ohjausta ja motivaatiota tulevaisuuden kehittymisen tueksi. Heidän työllistymisensä on ratkaiseva tekijä, sillä vammaisten ihmisten työttömyys on erittäin korkea. Lähivuosikymmeninä eri tavoin vammaisten vanhusten määrä väestöstä kasvaa huomattavasti.

Bangladesh on allekirjoittanut Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD, Vammaisyleissopimus) ja lupaa sitoutua kehittämään lakeja, linjauksia ja ohjelmia sen mukaisesti. Vaikka lukuisia hyviä lakeja ja menettelytapoja on olemassa, niiden täytäntöönpano ja seuranta eivät toteudu asianmukaisesti.

Maassa on yli 200 vammaisten henkilöiden rekisteröityä järjestöä (Disabled Peoples Organisation, DPO). Nämä järjestöt ovat mahdollistaneet tuhansille vammaisille osallisuuden johtajuutensa ja oikeuksiensa toteutumiseksi muiden kansalaisten rinnalla yhteisessä toiminnassa ja palveluissa.

– Tästä huolimatta vammaisten henkilöiden aktiivista ja tarkoituksenmukaista osallistumista on vähemmän tai ei lainkaan, jopa vammaisten omissa työryhmissä ja hankkeissa. Johtoon ei nouse uusia kasvoja johtamaan vammaisuusliikettä kohti uutta innovatiivista ja modernia ajattelutapaa. Päättäjien, palveluntuottajien ja eri ammattilaisten halventavat asenteet ja ajattelutavat vammaisia kohtaan estävät heidän todellista osallistumistaan.

– Kuitenkin vammaisten henkilöiden osallistuminen on edellytys vammaisinkluusiolle, vammaisvaltavirtaistumiselle. Esteettömyyden puute on suuri huolenaihe. On myös muita haasteita. Lakien ja linjausten asianmukainen toteuttaminen on puutteellista, huolimatta hyvästä laillisesta viitekehyksestä. Lisäksi joidenkin muiden lakien ja linjausten tulisi huomioida vammaisten tarpeet osallistumiselle.

Vammaisilla ihmisillä ei ole opetus- tai koulutusmahdollisuuksia julkisella eikä yksityisellä sektorilla. Puutteita esiintyy myös opetuksen, osallistumisen mahdollistavan ympäristön, koulutuksen ja teknologisen kehittymisen osalta.

– Lisäksi syrjäytyneimmille ryhmille, mukaan lukien kuulo- ja puhevamma, älyllinen kehitysvammaisuus, autismi, Downin syndrooma ja CP-vamma, on hyvin rajoitetut soveltamisalat.

Kattavaa ja kokonaista kartoitusta vammaisuuden yleisyydestä ei ole tehty, mikä estää suunnittelun ja oikeudenmukaisen budjettijaon opetuksen, osaamisen kehittämisen, työllistymisen, terveyden, kuntouttamisen ja muiden interventioiden osalta.

Vammaisvaltavirtaistumisen tarve on nähty myös määriteltäessä Ulkoministeriön tuella toteutettavan hankkeen tulevan vuoden toimia. Paikallisia toimijoita hankkeen tiimoilta koulutettaessa on koettu merkitykselliseksi, että osa kouluttajista on vammaisia naisia.

Vammaiskumppanuuden raportissa tämän vuoden tavoitteista Kylväjän johtava hankekoordinaattori nostaakin esiin juuri naiset:

– Hankkeessa kiinnitetään huomiota siihen, miten varmistetaan eri tavoin vammaisten naisten osallisuus ja omistajuus mm. tuotantovälineiden, säästöryhmien ja ammattiin valmistavan koulutuksen suhteen.

Ruokaturvahanke

Hanke parantaa ruokaturvaa ja ehkäisee aliravitsemusta Luoteis-Bangladeshissa. Hankkeen keskeisiin toimintoihin kuuluu säästöryhmien ja osuuskuntien muodostaminen ja niiden vahvistaminen köyhimmissä yhteisöissä, tulonhankintakoulutukset, maatalouskoulutukset sekä kotipuutarhojen perustamiseen ja kotieläinten kasvatukseen kannustaminen. Lisäksi hankkeessa annetaan terveyskasvatusta ja ravitsemusneuvontaa sekä toteutetaan lasten painonseurantaa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen ulkoministeriön kanssa. Löydät lisää tietoa täältä.