Vastaus Helsingin seurakuntayhtymän kysymyksiin 9/2019

Helsingin seurakuntayhtymä

Lähetysyhdistys Kylväjän vastaus kyselyynne Suomen ev.-lut. kirkon virallisille lähetysjärjestöille.

KYSYMYKSET

1. Lähetysjärjestö kirkon lähetystyön toteuttajana

1.1. Mitkä ovat järjestönne keskeisimmät tavoitteet lähetystyössä?

Kylväjä lähettää lähetystyöntekijöitä edistämään Jumalan valtakunnan etenemistä erityisesti siellä, missä on vähän tai ei lainkaan kristittyjä ja kirkkoja, ja kutsuu kristittyjä kantamaan vastuunsa Jeesuksen antamasta lähetystehtävästä. Tunnustamme Jeesuksen koko maailman ainoaksi Pelastajaksi. Pidämme evankeliumia kaikkien ihmisten oikeutena. Kylväjä sitoutuu kokonaisvaltaiseen lähetysnäkemykseen, johon kuuluu evankeliumin julistaminen sekä yhteisöjen elinolosuhteiden kohentamiseen ja kestävään kehitykseen tähtäävä palvelu. Rakastamme ja kunnioitamme kaikkia ihmisiä. Kohtaamme heidät Jumalan luomina persoonina. Toimimme yhteistyöhakuisesti.

1.2. Miten järjestönne ymmärtää asemansa kirkon virallisena lähetysjärjestönä? Millä tavalla se haluaa olla osa kirkkomme lähetystyön kokonaisuutta?

Kirkolliskokous hyväksyi Kylväjän kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi vuonna 1979 piispainkokouksen lausunnon perusteella. Perussopimus lähetystyön järjestämisestä Suomen ev.lut. kirkon ja lähetysjärjestön välillä määrittelee periaatteet, joita lähetystehtävän toteuttamisessa kirkossamme noudatetaan. Kylväjä on allekirjoittanut viisivuotisen jatkosopimuksen vuonna 2018 ja sitoutuu siihen. Asemamme on tunnustettu ja vahva. Strategiamme mukaan toimimme yhteistyöhakuisesti sekä seurakuntiin, toisiin järjestöihin että kirkon hallintoon päin.

Lähetys on kirkon perustehtävä. Kylväjä on olemassa vain lähetystyötä varten. Toivomme, että Yhteinen todistus -asiakirjan edellyttämää periaatetta lähetystyön edun asettamisesta etusijalle pidetään lähtökohtana seurakunnissa ja yhtymissä myös määrärahapäätösten yhteydessä.

1.3. Miten järjestönne pyrkii yhteistyökirkkojensa kanssa ja kohdemaissa edistämään esimerkiksi tasa-arvoa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, lasten ja naisten asemaa yhteiskunnassa sekä ympäristön kestävää kehitystä? Miten järjestönne suhtautuu paikallisten kirkkojen linjauksiin näissä asioissa? Millaista opetus- ja julistustoimintaa lähetyskentillä harjoitetaan?

Monilla työalueilla Kylväjän työ kohdistuu heikossa asemassa olevien ihmisten elinolosuhteiden kohentamiseen ja kestävän kehityksen hankkeisiin. Kylväjällä oli ennen määrärahaleikkauksia (2011) yhtymän seurakuntien kanssa kymmenen yhteistyösopimusta. Tällä hetkellä ainoa voimassa oleva sopimus on Mongolian vammaistyötä koskeva sopimus Malmin seurakunnan kanssa (3 000 euroa/vuosi). Lisäksi Mikaelin seurakunta tukee urheilulähetystyötä 1000 euroa/vuosi. Päättyneet yhteistyösopimukset koskivat muun muassa Etiopian, Bangladeshin ja Keski-Aasian työtämme.

Seuraavassa muutama esimerkinomainen poiminta siitä, mihin Helsingin seurakuntayhtymän talousarviomäärärahoilla voitaisiin vaikuttaa.

Kaakkois-Etiopiassa, johon joidenkin yhtymän seurakuntien kanssa tehty yhteistyö aikanaan suuntautui, Kylväjä tukee lasten kummitoiminnan kautta Ginnirin kaupungissa orpolasten koulunkäyntiä päiväkeskuksessa, jossa lapset saavat aterian ja terveydenhoitoa ja heitä tuetaan läksyjen teossa. Vuonna 2018 tulot tälle työlle olivat 23 845 euroa, menot 35 500 euroa. Lisäresursseilla saataisiin yli 50 orpolapselle monipuolisempaa ruokaa, uusia vaatteita, kirjasto ja urheiluvälineitä.

Filtun kuivuudesta ja ajoittaisesta nälänhädästä kärsivällä alueella parannamme alueen vesi- ja ruokaturvaa, tavoitteenamme lisätä alueen maataloustuotantoa jopa 50 %. Jauhinmyllyjen käyttöönotolla naisten työtaakkaa vähennetään, alueen lapset saavat ravitsevaa ruokaa ja perheille opetetaan taloudenhoitoa. Projektissa kasvatetaan taimitarhojen avulla puita, joiden hedelmät sopivat karjan tai ihmisten ravinnoksi. Hankkeen hyödynsaajia on noin 20 000. Toisessa hankkeessa Filtussa koulutetaan lukutaidottomia somalinaisia ja ylläpidetään haavoittuvassa asemassa oleville orpolapsille asuntolaa, jossa huolehditaan heidän perustarpeistaan kuten majoituksesta, terveydenhuollosta, hygieniasta ja koulutarvikkeista.

Kolmas Kylväjän kohde on kirkon eteläisten synodien raamattukoulutyö, jota Helsingin seurakuntayhtymäkin aikanaan tuki myöntämällä määrärahan muun muassa yhden raamattukoulun laajennukseen sekä avustuksen toisen raamattukoulun kirjastorakennukseen ja naisten asuntolaan. Kirkon johto on esittänyt toivomuksen tuesta pastorien ja evankelistojen koulutukseen ja raamattukouluihin. Nopeasti kasvavissa nuorissa seurakunnissa koulutustarve on suuri. Raamattukouluista valmistuu työntekijöitä laajoille alueille Etelä- ja Kaakkois-Etiopiaan.
Keväällä 2019 lähetyskurssin käynyt perhe on uusina työntekijöinä lähdössä marraskuussa elinolosuhteiden parantamiseen tähtäävään projektiin Kaakkois-Etiopiaan.

Helsingin seurakunnat ovat aikanaan tukeneet Kylväjän kautta koulu- ja terveystyötä Bangladeshissa. Erityisesti valtion kehitysyhteistyöleikkausten seurauksena Kylväjä on joutunut sopeuttamaan työtä rajusti ja toteuttamaan hankkeita omarahoitteisesti. Olemme edelleen sitoutuneet parantamaan maaseudun köyhimpien ihmisten elinoloja. Kylväjän omalla rahoituksella on toteutettu kyläyhteisöjen terveys- ja turvallisuushanketta, jossa oli vuonna 2018 hyödynsaajia lähes 27 000 henkeä. Hankkeen tavoitteena on naisten ja lasten turvallisuuden paraneminen, elämänlaadun koheneminen ja ennalta ehkäistävien hätätapausten väheneminen. Toiminta on alijäämäistä ja olemme edelleen pakotetut supistamaan maaseudun naisten, lasten ja vammaisten elinolojen parantamiseen tähtääviä toimintoja.

Useat työntekijämme ovat viime vuosina auttaneet ja kouluttaneet seurakuntia ottamaan vastaan pakolaisia ja maahanmuuttajia. Erityisesti Keski-Aasiasta tulleita on kyetty auttamaan, koska Kylväjä on jo 45 vuoden ajan hankkinut kulttuuri- ja kielipääomaa kyseisiltä alueilta. Työtä on vuodesta 2013 tehty myös Kreikan kautta Eurooppaan pyrkivien keskuudessa Ateenassa. Vuonna 2018 Kreikka otti vastaan yli 50 000 Keski-Aasian ja Lähi-idän maista tullutta, joista monet kamppailevat syrjäytymisriskin ja mielenterveysongelmien kanssa. Kylväjän työntekijät ovat rakentaneet verkostoa ja kartoittaneet pakolaisvaltatietä kahden kreikkalaisen järjestön kumppaneina sekä kouluttaneet toimijoita antamaan psykososiaalista tukea tulijoille. Maahanmuuttajataustaiset Kylväjän lähetit Faisal ja Bella Masih (Malmin ja Roihuvuoren seurakuntien suntiot) toimivat Ateenassa Crossroads-järjestön työntekijöinä. Järjestö tarvitsee suuremmat tilat kasvavaan toimintaansa. Suuri tarve on myös tukiasunnoille ja tiloille hätämajoitusta varten. Lisäksi valmistelemme Suomesta lähetettäväksi jo turvapaikan saaneita keskiaasialaisia kokemusasiantuntijoita Kreikkaan harjoitteluun ja työtehtäviin.

2. Lähetysjärjestön toimintatavat

2.1. Miten järjestönne sitoutuu kirkkomme päätöksiin, esimerkiksi kirkkolain ja kirkkojärjestyksen määräyksiin? Hyväksyykö järjestönne naispappeuden ja toimivatko sen työntekijät yhteistyössä naispappien kanssa?

Kirkon lähetysjärjestönä Kylväjä sitoutuu Raamattuun, kirkkolain säännöksiin, kirkkojärjestyksen määräyksiin ja kirkon päätöksiin. Perussopimuksen sopijajärjestöt ovat sitoutuneet noudattamaan toiminnassamme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustusta ja päätöksiä sekä toteuttamaan kirkon hyväksymää lähetysstrategiaa ja sen toimintaperiaatteita. Osapuolten yhteistyön muodot ja toteuttamistapa on hyväksytty piispainkokouksessa kirkon lähetystyön toimikunnan esityksestä. Piispainkokous myös arvioi sopimuksen toteuttamista vuosittain.

Seurakuntayhteistyössä Kylväjä toimii seurakuntien ehdoilla ja työntekijämme tekevät yhteistyötä kaikkien kirkon pappien kanssa. Näin toimii myös Helsingin hiippakunnassa seurakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä koordinoiva pastori Ilpo Kari.

Kylväjän hallituksen näkemys on, että historiallisissa evankelisluterilaisissa kirkoissa pappisvirka vastaa Uuden testamentin paimenen virkaa, joka kuuluu miehelle. Emme pyri sitomaan toisinajattelevien omaatuntoa tai kyseenalaista naispappien kutsumusta kirkon viranhaltijoina. Kylväjälle pappeus ei ole tasa-arvokysymys. Haluamme muistuttaa kirkkoamme maallikoiden ja vapaaehtoisten merkityksestä aktiivisina toimijoina. Tällä hetkellä Kylväjässä muun muassa sekä lähetysjohtajana että kotimaantyön johtajana toimii maallikko. Johtoryhmän kuudesta jäsenestä neljä on maallikkoja. Kylväjässä palvelee tällä hetkellä neljä naispuolista lehtoria, kaksi työalueilla ja kaksi kotimaassa. Viimeksi Helsingin piispa Teemu Laajasalo vihki marraskuussa 2018 lehtorin vastaamaan seurakuntasuhteistamme Tampereen hiippakunnassa.

Toimiessamme ulkomaisten yhteistyökirkkojen kanssa noudatamme niiden virkaratkaisuja, emmekä lisää jännitteitä omalla toiminnallamme.

2.2. Voiko pappi sukupuolesta riippumatta työskennellä järjestössänne? Montako nais- ja miespappia on järjestönne palveluksessa tällä hetkellä?

Kohdassa 2.1. mainitusta näkemyksestä johtuen järjestössämme ei ole työsuhteessa olevia naispuolisia pappeja. Seurakuntien kanssa järjestetyissä toiminnoissa naispuoliset papit voivat normaaliin tapaan olla hoitamassa virkatehtäviään ja kantamassa vastuuta tilaisuuksien ja tapahtumien suunnittelusta ja toteuttamisesta.

2.3. Yhteiskunnallinen suhtautuminen ja lainsäädäntö homoseksuaaleja kohtaan on muuttunut viime vuosikymmeninä taaten heille samat perusihmisoikeudet. Mikä on järjestönne linjaus vähemmistöryhmiin suhtautumisessa, esim. homoseksuaalit

Kylväjä toimii kirkkomme voimassa olevien säännösten ja määräysten sekä päätösten mukaisesti ja on sitoutunut kirkon viralliseen avioliittokäsitykseen. Kaikki ihmiset heidän siviilisäädystään, seksuaalisesta suuntautumisestaan ja vakaumuksestaan riippumatta ovat Jumalan luomina samanarvoisia. Siksi toiminnassamme on tilaa myös yksin eläville ja eronneille sekä homoseksuaalisen taipumuksen omaaville. Julistuksessamme pitäydymme kirkkomme perusopetuksen mukaiseen opetukseen.

Suhtaudumme kaikkiin ihmisiin Jumalan rakastamina ja luomina, ja kohtelemme lähimmäisiämme sen mukaisesti. Kunnioittava suhtautuminen erilaisuutta ja vähemmistöjä kohtaan on työmme ehdoton edellytys ja työntekijöidemme ydinosaamista. Korostamme evankeliumista nousevaa ja ihmisarvoa rakentavaa, palvelevaa rakkautta kaikessa toiminnassamme.

2.4. Vaikuttavatko mahdollinen parisuhteen rekisteröiminen tai seksuaalinen suuntautuminen henkilöstönne rekrytointiin?

Kunnioitamme työalueidemme kirkkoja ja yhteistyökumppaneita niiden arvovalinnoissa emmekä lähetä heidän keskuuteensa ajattelussaan ja elämänsä ratkaisuissa toisenlaisiin ratkaisuihin tulleita työntekijöitä.

Perustuslakiin pohjautuva yhdistysautonomia (yhdistyksen itsemääräämisoikeus) sisältää vapauden yhdistyksen ydinarvojen mukaiseen jäsenvalintaan ja rekrytointiin.

3. Lähetysjärjestön talous

3.1. Mikä on järjestönne talousarvion loppusumma ja miten se jakautuu eri toimintasektoreiden kesken? Mikä on järjestönne hallintokulujen osuus kokonaisuudesta?

Vuotuiset tuotot ja kulut ovat yli 4 miljoonaa euroa. Kylväjän kaikki toiminta liittyy lähetystyöhön. Vuonna 2018 Kylväjällä oli 43 lähettiä ja 3 lyhytaikaista/ paikallista työntekijää noin 20 kohteessa, työn painopisteen ollessa Aasiassa. Henkilöstöä oli yhteensä 71.

Kirkon lähetystyön keskuksen ohjeen mukaisesti tilastoidut kulut Kylväjän työssä vuonna 2018 jakautuvat 75,5 % ulkomaisen työn kuluihin, 20,8 % kotimaassa seurakuntien kanssa tapahtuvan koulutus- ja kasvatustoiminnan sekä viestinnän kuluihin ja 3,7 % yleishallintoon (kts. vuosikertomus 2018).

3.2. Miten järjestönne toimii kotimaassa ja kuinka suuri osa seurakuntien avustusmäärärahoista käytetään tähän työhön?

Kylväjän kaikki toiminta liittyy lähetystyöhön. Kotimaassa tapahtuvan koulutus- ja kasvatustoiminnan, mikä sisältää myös yhteistyön seurakuntien kanssa, sekä viestinnän kulut olivat vuonna 2018 n. 845 500 euroa (20,8 % kaikista kuluista). Kylväjä on lähettejä lähettävä järjestö ja yhteistyöllä seurakuntien kanssa on useimmiten lähetin kasvot. Vuonna 2018 Kylväjällä oli 220 yhteistyösopimusta 169 eri seurakunnan, seurakuntayhtymän ja yhteisön kanssa.

Kotimaassa toimii kymmenkunta työntekijää, jotka yhdessä seurakuntien ja vapaaehtoisten kanssa järjestävät lähetystilaisuuksia, raamattuopetusta ja lähetyskasvatusta tukevaa toimintaa. Osa näistä työntekijöistä on kotimaanjaksolla olevia lähettejä. Kaikilla läheteillä on nimikkosopimusten lisäksi lähettäjärenkaat, jotka rukoilevat ja tukevat taloudellisesti lähettinsä työtä. Vapaaehtoisen kannatuksen osuus Kylväjän rahoituksesta on yli 50%.

4. Päätöksenteko

4.1. Miten muodostuu järjestönne jäsenistö ja miten hallinto ja päätöksenteko on järjestetty?

Kylväjän lähetystoimintaa suunnitellaan ja kehitetään järjestön toimintalinjauksen Lähetys – rakkautta, elämää, työtä (2016–2020) mukaisesti. Se perustuu kirkkomme Yhteinen todistus lähetysasiakirjan painotuksiin, joiden toteutumista tarkastellaan järjestökohtaisesti vuosittain kirkkohallituksen kanssa käytävissä ohjauskeskusteluissa.

Kylväjä on henkilöjäsenistä muodostuva rekisteröity yhdistys ja asiantuntijaorganisaatio, joka on perustettu lähetystyöntekijöiden rekrytoimiseksi, kouluttamiseksi, lähettämiseksi ja tukemiseksi heidän työssään. Yhdistyksen jäsenet ovat pääsääntöisesti myös aktiivisia luterilaisten seurakuntien jäseniä. Yhdistyksen kotimaanorganisaatio on pidetty kevyenä ja päätösvaltaa on hajautettu sinne, missä työ tapahtuu, eli työalueille Aasiassa ja Afrikassa. Yhdistyksen korkein päättävä elin on sääntömääräisesti kaksi kertaa vuodessa kokoontuva jäsenkokous (kevät- ja syyskokous). Kokousten välillä toimintaa johtaa syyskokouksen valitsema yhdeksänjäseninen hallitus, johon yhdistyksen syyskokous valitsee vuosittain kolme jäsentä. Hallituksen alaisuudessa operatiivisen vastuun kantaa lähetysjohtaja ja hänen johdollaan kokoontuva johtoryhmä.

4.2. Mikä on kirkon ja seurakuntien mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon?

Paikallisseurakuntien vaikuttamismahdollisuus toteutuu niiden jäsenten osallistumisen ja vaikuttamisen kautta. Vuonna 2019 hallituksemme jäsenistä kaksi on Helsingin paikallisseurakuntien jäseniä.

Seurakunnat voivat vaikuttaa työhön myös nimikkokohdevalintojensa kautta. Seurakunnan kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa etsitään sen lähetystyön profiiliin maantieteen, kulttuuripiirin tai uskontoryhmän tai työn luonteen (seurakunta-, koulutus-, kehitysyhteistyö jne.) perusteella sopiva lähetystyöntekijä tai kohde.

Valtakunnallisten Lähetyksen kesäpäivien yhteydessä järjestetään vuosittain kutsutilaisuus, johon kaikilla paikallisseurakunnilla on mahdollisuus lähettää edustajansa keskustelemaan yhteisestä tehtävästämme. Vuosittain kaikille seurakunnille ja työhön osallistuneille julkisyhteisöille lähetetään toimintakertomus ja selvitys toiminnasta ja varojen käytöstä.

5. Yhteistyö seurakuntien kanssa

5.1. Mikä on järjestönne tavoite seurakuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä?

Annamme kirkon jäsenille välineitä perustella itselleen ja muille, miksi he ovat kristittyjä. Varustamme heitä elämään lähetyselämää ja kantamaan vastuunsa Jeesuksen antamasta lähetystehtävästä. Kirkon lähetysjärjestönä pyrimme työalueillamme ja kotimaassa kertyneellä asiantuntemuksellamme tukemaan seurakuntien julistus- ja opetustyötä sekä lähetyskasvatusta ja etsimään uusia lähtijöitä ja lähettäjiä kirkkomme lähetystyöhön.

5.2. Minkälaista yhteistyötä järjestöllänne on Helsingin seurakuntien kanssa ja miten haluaisitte sitä kehittää?

Kylväjä on perustettu Helsingissä vuonna 1974 Herttoniemen kirkkoherran pappilassa. Toiminnassa on mukana, edellisestäkin johtuen, erityisen paljon Helsingin luterilaisten seurakuntien jäseniä. Osoiterekisterissämme oli 13.9.2019 Helsingin seurakuntien jäseniä 1 785 henkilöä, heistä 1 088 on aktiivisten lähettäjärenkaiden jäseniä ja 1 250 ilmaisen Kylväjä-lehden tilaajia.

Kylväjä sai vuonna 2018 yhtymän jokaisesta suomenkielisestä seurakunnasta suoraa ja seurakuntien kautta tulevaa yksityistä kannatusta. Summa oli yhteensä 228 546,94 euroa. Ilman suurlahjoitusta summa oli kaikkiaan 146 102,36 euroa. Eniten tukea tuli Malmin seurakunnan jäseniltä 23 692,10 euroa, vähiten Kalliosta 2 718,01 euroa.

Suora vapaaehtoinen tuki työllemme yhtymän seurakuntalaisilta on viimeisimmän virallisen lähetyskannatustilaston (vuodelta 2018) mukaan 129 988,98 euroa, joka on 15,57 % kaikesta lähetysjärjestöille tulleesta vapaaehtoisesta suorasta tuesta yhtymän alueelta ja kolmanneksi suurin järjestöjen osuuksia vertailtaessa (https://evl.fi/plus/hallinto-ja-talous/tilastot-jaasiakirjat/lahetystyon-ja-kansainvalisen-avustustoiminnan-tilastoja).

Toimimme seurakuntayhtymän kaikkien seurakuntien kanssa yhteistyöhakuisesti riippumatta siitä, onko meillä nimikko- tai kumppanuussopimusta kyseisen seurakunnan kanssa.

Kylväjän kotimaan osasto vieraili Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulissa kansainvälisen työn hiippakuntasihteerin vieraana yhteisen työn merkeissä 7.3.2019. Tässä yhteydessä kapitulin työntekijät ilmoittivat rohkaisevansa kaikkia seurakuntia yhteistyöhön Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa.

Toivomme voivamme lisätä yhteistyötä solmimalla yhteistyösopimuksen yhä useamman seurakunnan kanssa sekä löytämällä sellaisia yhteistyöprojekteja, joihin seurakunta ja sen jäsenet voisivat osallistua jollain konkreettisella tavalla.

Yksi erityinen kohde seurakuntayhtymän tuelle voisi olla Itä-Siperian Burjatiaan rakennettavan kirkon rakennuskustannusten tukeminen. Kirkko rakennetaan Inkerin kirkkoon kuuluvalle Kristuksen armo -nimiselle luterilaiselle seurakunnalle Ulan-Udessa. Hanke on merkittävä identiteetin rakentaja pienelle seurakunnalle. Seurakunnan nykyinen kerrostalohuoneistossa toimiva kirkkotila on hyvin pieni, ja seurakunnan jumalanpalvelustoiminta on jouduttu jakamaan osiin. Nykyiset tilat rajoittavat sekä seurakunnan yhteyttä että sen kasvua. Lisäksi ortodoksisesta perinteestä johtuen seurakunta nähdään enemmän lahkona, kun sillä ei ole ”oikeaa kirkkoa” muistuttavaa tilaa. Hanke on suunniteltu siten, että rakentaminen tapahtuu suurelta osin suomalaisella tuella, mutta jatkossa seurakunta pystyy kantamaan vuotuiset kiinteistökulut. Rakentamisen ja varustamisen kustannukset ovat yhteensä n. 550 000 euroa. Rakentaminen on aloitettu kesällä 2019 ja uusi kirkko pyritään vihkimään käyttöön vuoden 2020 aikana.

6. Muuta

6. Mitä muuta haluaisitte sanoa?

Lähetystyölle on juuri nyt valtava tarve, sillä maailma on kokonaisvaltaisesti yhä rikkinäisempi. Siksi teemme kokonaisvaltaista työtä siellä, missä hätä on suurinta. Evankeliumista nousevalle toivolle on kasvavan epävarmuuden keskellä käsinkosketeltava tilaus. Suuremmilla resursseilla voisimme hyödyntää osaamistamme ja paremmin kantaa yhteisen vastuumme globaalin hädän keskellä, johon Jeesuksen seuraajina olemme velvoitettuja.

Kunnioittavasti Lähetysyhdistys Kylväjän puolesta

Taneli Skyttä      Hanna Lindberg
lähetysjohtaja    kotimaantyön johtaja