Jatkohankkeen tavoitteena on luoda Mongolian kuurojen yhteisölle mahdollisuus kehittää vahva kielellinen ja kulttuurinen identiteetti.
Mongolian kuurojen yhteisön kielellisen identiteetin voimaannuttaminen (jatkohanke)
Mongolia 2025–2028
Jatkohankkeen tavoitteena on luoda Mongolian kuurojen yhteisölle mahdollisuus kehittää vahva kielellinen ja kulttuurinen identiteetti. Kuurojen ja kuulovammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää kuurojen kulttuurin ja kielellisen identiteetin tunnustamista ja kunnioittamista.
Ensimmäinen hanke, kuurojen johtama tutkimukseen perustuva viittomakielityö (2021–2024), antoi kuuroille ja kuulovammaisille tehokkaita välineitä viittomakielen käyttöön. Parantuneet kielelliset valmiudet ja kommunikaatiomahdollisuudet luovat perustan kuurojen yhteisön kielellisen identiteetin vahvistamiselle. Jatkohankkeen tarkoituksena on voimaannuttaa Mongolian kuurojen yhteisöä tukemalla kuurojen itsensä johtamaa viittomakielityötä. Viittomakieli mahdollistaa sen, että kuurot saavuttavat tarvitsemansa tiedon ja palvelut ja voivat elää kielellisessä vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Hankkeessa:
- Kuurojen johtamia koulutuksia järjestetään kaikissa Mongolian 21 läänin kuurojen yhteisöissä. Koulutusten sisältönä on viittomakielen verkkosanakirjan käyttö ja kuurojen kulttuuriin liittyvät aiheet.
- Ammattikoulujen viittomakielen tulkkien koulutusta varten koulutetaan opettajia.
- Lisätään maaseudun ja kaupunkien kuurojen yhteisöjen sekä viranomaisten ja kansalaisten tietoisuutta viittomakielen verkkosanakirjasta ja kuurojen kulttuuriin liittyvistä aiheista.
- Tuetaan kuurojen järjestöjä toimimaan entistä vaikuttavammin.
Ensimmäisen hankkeen tulokset:
- Viittomakielen verkkosanakirja julkaistiin 20.11.2024. Sanakirja on herättänyt laajaa huomiota kansallisesti. Lue juttu Seurakuntalaisesta.
- Viittomakielen tulkkien koulutusohjelma kehitettiin. 51 henkilöä koulutettiin tähän tehtävään.
- Tammikuussa 2025 perustettiin hallituksen työryhmä laatimaan viittomakielen lakialoitetta. Työryhmässä on 30 henkilöä, joista 10 edustaa kuurojen järjestöjä.
- Pääministerin vuosien 2025–2031 toimintasuunnitelmaan sisällytettiin tavoitteita, jotka ovat yhdenmukaisia viittomakielihankkeen kanssa. Näitä ovat laki Mongolian viittomakielestä, tulkkien kouluttaminen, kaksikielinen kuurojen koulutus ja saavutettava media.
Viittomakielihankkeen tutkija M. Ganjargal kertoo, että Mongolian verkkosanakirjaa varten kerätystä aineistosta on vielä suuri osa tutkimatta. Aineiston kielitieteellinen analyysi kehittäisi kieltä edelleen.
– Mongolian viittomakieli on äidinkielemme. Jokaisella kuurolla ihmisellä tulisi olla mahdollisuus oppia se ja ilmaista itseään vapaasti, M. Ganjargal muistuttaa.
