Siirry sisältöön

Messiaaninen liike kasvaa ja rakentaa sovintoa Israelissa

Rauhanruhtinas voi tuoda Lähi-itään rauhan, messiaaniset juutalaiset pastorit uskovat. He kutsuvat rukoilemaan Hamasin ja Israelin puolesta.

Jeesuksen messiaakseen tunnustava juutalainen pastori Avi Mizrachi taisteli koko Gazan sodan ajan vastakkainasettelua vastaan. Seurakuntatyönsä lisäksi hän osallistuu julkiseen keskusteluun rauhan rakentamisen ja dialogin puolesta.

Israelissa hänen kaltaisiaan vaikuttajia on useita. He kutsuvat rukoilemaan sekä Hamasin että Israelin puolesta ja sanovat, että vain Jeesus, Rauhanruhtinas, voi tuoda Lähi-itään rauhan.

Messiaanisen liikkeen poliittiset ja teologiset näkemykset vaihtelevat eri puolilla maailmaa niin kuin muidenkin juutalaisten liikkeiden näkemykset.

Israelissa korostuu usein kansallinen turvallisuus, Yhdysvalloissa juutalainen identiteetti ja Euroopassa sovinnonrakentaminen ja messiaanisen identiteetin vahvistaminen.

Kylväjän työaluevastaavan Sanna Erelän havaintojen mukaan messiaaninen liike on opillisesti lähimpänä vapaita suuntia. Näin on erityisesti Israelissa.

– Monet messiaaniset juutalaiset suhtautuvat Israelissa kriittisesti uskontunnustuksiin ja vanhoihin kirkkokuntiin.

Moninkertaistumisen aika

Israelissa elää eri arvioiden mukaan 10 000–30 000 messiaanista juutalaista, ja liike on kasvussa.

Sanna Erelän mukaan 15 000 voisi olla turvallinen arvio. Hän huomauttaa, että viimeisen parinkymmenen vuoden aikana heidän määränsä on joka tapauksessa vähintään kolminkertaistunut.

Suurin osa liikkeen jäsenistä pitää Israelin valtion olemassaoloa Jumalan lupausten täyttymyksenä. Monien mielestä juutalaisvaltio on Jumalan johdatuksen tulos.

Erelä muistuttaa, että Palestiinassa ja Välimeren alueella oli 400-luvulle asti Jeesuksen Messiaakseen tunnustavia juutalaisseurakuntia.

Myöhemmin ne hävisivät tai sulautuivat ei-juutalaisiin seurakuntiin. Syynä oli kirkon kielteiseksi muuttunut suhde juutalaisuuteen.

– Varsinainen messiaaninen liike syntyi vasta 1960-luvulla Yhdysvalloissa. Tämä eri puolille maailmaa levinnyt liike ei jäsenny osaksi mitään kristillistä tunnustuskuntaa.

Kokoaan suurempi liike.

Erelän mukaan messiaanisen liikkeen teologinen merkitys on paljon kokoaan suurempi. Hän muistuttaa, että kristinuskossa kaikki alkoi juutalaisuudesta. Jeesus ja apostolit ovat juutalaisia, ja Raamattu on lähes kokonaan juutalaisten kirjoittama.

– Myös tämän päivän juutalaisilla on oikeus kuulla evankeliumi juutalaisesta Messiaasta.

Kiistelty identiteetti

Vaikka messiaaniseen liikkeeseen kuuluminen on Erelän mukaan nykyään helpompaa kuin ennen, Jeesuksen pitäminen messiaana aiheuttaa edelleen kritiikkiä juutalaisuuden sisällä.

Toukokuussa Washington DC:ssä tapahtunut israelilaisen diplomaatin pojan Yaron Lischinskyn murha nostatti julkisuuteen keskustelun messiaanisen liikkeen kasvusta ja liikkeen jäsenten identiteetistä.

Israelilaiset ja kansainväliset lehdet, kuten The Media Line ja Times of Israel käsittelivät laajasti hänen taustaansa ja yhteisön asemaa Israelissa.

Pastori Avi Mizrachi on osallistunut identiteettikeskusteluun kirjoittamalla yhdessä yhdysvaltalaisen Kathi Maciasin kanssa toisen maailmansodan aikaiseen Bulgariaan sijoittuvan historiallisen romaanin.

Yhtäkään Bulgarian juutalaista ei karkotettu.

Legacy of Hope: Hidden Heroes from Generation to Generation (2024) kertoo tositarinan bulgarialaisesta rabbi Daniel Zionista ja Sofian ortodoksisesta arkkipiispa Stefanista.

Heidän yhteistyönsä ansiosta yhtäkään Bulgarian noin 50 000 juutalaisesta ei karkotettu natsi-Saksan kuolemanleireille toisen maailmansodan aikana.

Kirja nostatti erityisesti Israelissa kritiikkiä, koska teos käsittelee rabbin uskoa Jeesukseen.

– Julkisivun takana tapahtuu paljon. Juutalaisten yhteisöjen sisällä on Jeesukseen uskovia varmasti enemmän kuin tiedämme, Sanna Erelä sanoo.

Teksti: Danielle Miettinen
Kuva: Messiaaniset juutalaiset uskovat, että Vanha testamentti lupaa Messiaan, josta Uusi testamentti kertoo. Kuva: Alex Ischenko.

Saija Tiilikainen