Hankkeen tavoitteena on luoda Mongolian kuurojen yhteisölle mahdollisuus kehittää vahva kielellinen ja kulttuurinen identiteetti.
Mongolian kuurojen yhteisön kielellisen identiteetin voimaannuttaminen
Mongolia 2021–2024
Mongolian kuurojen yhteisön kielellisen identiteetin voimaannuttaminen
Jokaisessa maassa on oma viittomakielensä. Mongoliassa kuuroilla ihmisillä on monenlaisia haasteita puutteellisen kielitaidon takia ja kuurojen ihmisoikeudet jäävät usein toteutumatta.
Viittomakielen asemaa osana kuurojen ja kuulovammaisten ihmisten identiteettiä vahvistetaan
- lisäämällä kuurojen ja kuulovammaisten ihmisten mahdollisuuksia viittomakieleen ja viestintään
- vahvistamalla kuurojen ja kuulovammaisten ihmisten järjestöjen kykyä puolustaa oikeuksiaan erityisesti viittomakielen osalta
Mongolian kuurojen ja kuulovammaisten ihmisten yhteisöön kuuluu noin 12 600 ihmistä. Käytännössä hanketyöryhmän jäsenet tapaavat kuuroja useilla paikkakunnilla maan eri osissa ja tallentavat heidän käyttämiään viittomia videoimalla ne. Työn lopputuloksena syntyy verkossa oleva viittomakielen sanakirja. Viittomakielen tulkkien koulutusta varten kehitetään opetussuunnitelmat eri tasoisille koulutuksille ja järjestetään koulutusta. Kuurojen järjestöjä voimaannutetaan toimimaan ihmisoikeuksiensa puolustamiseksi.
Hankkeen tulokset:
- Viittomakielen verkkosanakirja julkaistiin 20.11.2024. Se on herättänyt laajaa huomiota kansallisesti. Lue juttu Seurakuntalaisesta.
- Viittomakielen tulkkien koulutusohjelma kehitettiin. 51 henkilöä koulutettiin tähän tehtävään.
- Tammikuussa 2025 perustettiin hallituksen työryhmä laatimaan viittomakielen lakialoitetta. Työryhmässä on 30 henkilöä, joista 10 edustaa kuurojen järjestöjä.
- Pääministerin 2025–2031 toimintasuunnitelmaan sisällytettiin tavoitteita, jotka ovat yhdenmukaisia viittomakielihankkeen kanssa. Näitä ovat laki Mongolian viittomakielestä, tulkkien kouluttaminen, kaksikielinen kuurojen koulutus ja saavutettava media.
Viittomakielihankkeen toinen tutkija M. Ganjargal kertoo, että Mongolian verkkosanakirjaa varten kerätystä aineistosta on vielä suuri osa tutkimatta. Aineiston kielitieteellinen analyysi kehittäisi kieltä edelleen.
– Mongolian viittomakieli on äidinkielemme. Jokaisella kuurolla ihmisellä tulisi olla mahdollisuus oppia se ja ilmaista itseään vapaasti, M. Ganjargal muistuttaa.
