Liisi Niemelän reitti kulki Etiopian kautta – ”Esirukoukset tuntuvat lähetystyössä yhä”
Jumala tarttui Liisi Niemelän elämään vaihto-oppilasvuonna Yhdysvalloissa.
Seurakuntatyön koordinaattori Liisi Niemelän työpäivä on alkanut saapuneiden sähköpostien läpikäymisellä. Sen jälkeen hän on osallistunut Kylväjän rukoustiimin palaveriin. Liisin johtama tiimi on koonnut tämänkin lehden välissä ilmestyvän Rukousmuistion.
– Lisäksi julkaisemme viikoittain sähköisen Rukouskortin, järjestämme rukousaamupäiviä Kylväjän työntekijöille sekä organisoimme rukoustoimintaa erilaisiin lähetystapahtumiin, Liisi luettelee.
Liisi vakuuttaa, että vaikka lähetyskoulutus on parantunut ja apuvälineet kehittyneet, rukouksella on Jumalan missiossa yhä ratkaiseva merkitys. Työntekijät kentällä näkevät edelleen esirukousten vaikuttavan.
– Kun olimme Etiopiassa, koin olleeni hyvin etuoikeutettu, kun niin moni rukoili puolestamme. Myös nykyisessä tehtävässäni ymmärrän, että esirukoukset todella ovat tarpeen. Lähetystyön edistäminen ei ole aina itsestään selvää.
”En pysty siihen”
Vuodesta 2018 Kylväjän kotimaantoiminnoissa palvellut Liisi Niemelä (os. Nuora) tuli uskoon 18-vuotiaana lukiolaisena vuonna 1990. Lähetystyöstä tuli nopeasti tärkeää.
– Olen lapsesta asti ollut kiinnostunut eri maista ja kulttuureista. Uskoon tultuani minulle tuli huoli ihmisistä, jotka eivät ole kuulleet evankeliumia Jeesuksesta. Se huoli sekä rakkaus, ilo ja rauha, jota Jumala oli antanut minulle, synnyttivät halua jakaa sanomaa eteenpäin.
Lukiota seurasi nuorten peruskurssi Suomen Raamattuopistossa. Siellä Liisi tapasi samanhenkisen Harri Niemelän. He alkoivat seurustella, ja häitä juhlittiin kesäkuussa 1994. Peruskurssilla tärkeäksi opettajaksi ja sielunhoitajaksi tulleen Olavi Peltolan vinkistä aviopari lähti seuraavana syksynä Norjaan luterilaisen lähetysliiton raamattukouluun.
Vuosina 1995–98 Liisi suoritti sairaanhoitajan opinnot kansainvälisen koulutusohjelman mukaisesti. Opintoihin kuuluvan harjoittelun hän teki Etiopiassa. Papiksi opiskeleva Harri oli reissussa mukana tutustumassa lähetystyöhön.
Esikoinen Maria syntyi vuonna 2000 ja Elias 2002. Seuraavana vuonna perhe lähti Etiopiaan Kylväjän työntekijöinä.
Harjoittelujaksosta huolimatta pelotti.
– Muistan, kuinka lähdimme yöllä kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Maria oli kolmevuotias ja Elias kymmenen kuukautta. Ajattelin, etten pysty siihen, mikä meitä odottaa. Kuvittelin, mitkä kaikki sairaudet ja hämähäkit tulevat meitä siellä vastaan.
– Parin kuukauden päästä huomasin, ettei mitään kamalaa ollutkaan tapahtunut. Arki alkoi sujua, oli lämmintä ja ihmiset olivat ihania.
Kielenopiskeluvaiheen jälkeen perhe muutti Itä-Etiopian muslimialueelle. Harri työskenteli Mekane Yesus -kirkon yhteydessä tukien paikallisseurakuntia niiden evankeliointityössä. Liisi kohtasi ihmisiä perheenäitinä ja toimi vuoden kummilapsiohjelman koordinaattorina. Kuopus Aamos syntyi 2006.
Yhteinen missio
Kun toinen työkausi Etiopiassa oli alkamassa 2010, ilmeni, etteivät Niemelät saakaan maahan työlupaa. Niinpä toinen kausi jäi bisnesviisumin voimassaoloajan mittaiseksi.
– Noin puoli vuotta odotimme työlupa-asian selviämistä Suomessa. Epävarmuus oli raskasta.
Liisi oli jo aiemmin hakenut Helsingin yliopistoon opiskelemaan teologiaa, ja oli niiden opintojen aika. Perhe muutti Jämsään, ja opintojen lomassa Liisi teki sijaisuuksia Jämsän seurakunnan diakoniatyössä.
Vuonna 2018 Liisi toimitti Kylväjän julkaiseman kirjan Satakertainen sato – Lähetyselämää Etiopiassa 50 vuotta. Samana vuonna avautui pesti Kylväjän kotimaantehtävissä. Aluksi Liisi palveli julistustyöntekijänä ja sitten Lapuan hiippakunnan aluekoordinaattorina. Sen jälkeen toimi vaihtui seurakuntatyönkoordinaattoriksi.
Tehtävään kuuluu kumppanuussuhteiden vaalimista seurakuntien kanssa, nimikkosopimusten räätälöintiä sekä Kylväjän työntekijöiden seurakuntavierailujen koordinoimista.
– Lähetys on yhteistä työtä seurakuntien ja koko kirkon kanssa, Liisi kiteyttää.
Kontaktia lähetyskentille ovat ylläpitäneet pandemia-aikana aloitetut koko työyhteisön etäpalaverit, joihin osallistuu sekä kotimaan henkilöstöä että työntekijöitä kentältä.
– On upeaa, kun voimme olla sillä tavalla konkreettisesti koolla, kuulla toistemme terveisiä ja rukoilla toistemme puolesta.
Sydämellä lapset ja nuoret
Liisi varttui Hammaslahden kylässä lähellä Joensuuta. Kotona Liisi oppi iltarukouksen, ja Raamatun sisältöä opetettiin onneksi vielä koulun uskontotunneilla.
Lukio-opinnot katkaisi vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa.
– Kävin siellä seurakunnassa ja tunsin Jumalan kutsuvan minua. Koin voimakasta synnintuntoa ja kaipasin rauhaa sisimpääni. Halusin tietää, kuka Jeesus on.
Suomeen paluun jälkeen tie vei seurakunnan nuortentoimintaan. Vähitellen rauhattomuus vaihtui sisäiseksi rauhaksi, ja Jeesuksesta tuli henkilökohtainen Vapahtaja.
– Haluan itsekin edistää sitä, että lapset ja nuoret saavat kuulla evankeliumin, oppivat tuntemaan Jeesuksen ja saavat kutsun joko lähettäjäksi tai lähtemään itse, Liisi toteaa.
Etapit
1992 ylioppilaaksi Pyhäselän lukiosta
1992 nuortenkurssi Suomen Raamattuopistossa
1994–1995 opintoja Norjan luterilaisen lähetysliiton raamattukoulussa
1995–1999 sairaanhoitajaopinnot Helsingin sairaanhoito-opistossa ja diakonissan tutkinto Helsingin Diakonissalaitoksella
2001 Kylväjän lähetyskurssi
2003–2008 ja 2010 lähetystyössä Etiopiassa
2008–2015 uskonnon ja psykologian opettajaopinnot Helsingin yliopistossa
2015–2018 opettajan sijaisuuksia ylä- ja alakoulussa Jämsässä, suomen opetusta turvapaikanhakijoille
2018– Kylväjän julistustyöntekijänä, aluekoordinaattorina ja seurakuntatyön koordinaattorina
Teksti: Heikki Salmela
Kuva: Saija Tiilikainen
