Siirry sisältöön

Testamentti tavoittamaan tavoittamattomia

”Minä en kuole, vaan elän ja kerron Herran teoista” sanotaan Psalmissa, jonka Jeesus opetuslapsineen veisasi lähtiessään viimeiseltä  aterialta  vangittavaksi  ja  kuolemaan.  Hän testamenttasi   ilosanoman   seuraajilleen   ja   kehotti tekemään kaikki ihmiset osallisiksi siitä. Maailman  merkittävimpään  tehtävään  voi  osallistua myös testamentin välityksellä.

Testamenttilahjoitus  on  yksi  tapa  mahdollistaa työ tavoittamattomien tavoittamiseksi.

1. Miksi tehdä testamentti?

Perintöoikeudesta

Perintökaaressa  sukulaisten  perintöoikeus  on  rajoitettu  omiin  lapsiin  ja  heidän  jälkeläisiinsä,  vanhempiin,  sisaruksiin  ja  heidän  jälkeläisiinsä, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa (tädit, sedät, enot). Ensisijaisesti  perinnön  saavat  rintaperilliset  eli omat lapset. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Jos lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa ja joka haa-ra saa yhtä suuren osan. Jollei  perittävältä  ole  jäänyt  rintaperillisiä,  saavat   perinnön   perintökaaren   määrittelemässä perimisjärjestyksessä

– hänen isänsä ja äitinsä

– hänen veljensä ja sisarensa tai heidän jälkeläisensä

– hänen isovanhempansa

– hänen tätinsä, setänsä tai enonsa.

Serkut eivät siis peri.

Jos  perittävä  on  naimisissa  eikä  häneltä  ole  jäänyt  rintaperillisiä,  menee  jäämistö  eloon-jääneelle  puolisolle.  Eloonjääneen  puolison  kuollessa   saavat   ensiksi   kuolleen   puolison   perilliset  yleensä  puolet  eloonjääneen  puolison pesästä. Puolittamisperiaatteesta voidaan kuitenkin poiketa  siten  kuin  perintökaaressa  säädetään.

Jollei perillisiä ole, menee perintö valtiolle.

Perinnön verotuksesta

Perinnönsaaja   maksaa   perinnöstä   valtiolle   perintöveroa.  Alle  20  000  euron  perinnöstä  ei  makseta  perintöveroa.  Yli  20  000  euron  perinnöstä  lähisukulaiselle,  joiksi  lasketaan  aviopuoliso, lapsi, lapsenlapsi ja vanhemmat, vero on 0,5 – 19 % perinnön määrästä riippuen. Esimerkiksi 50 000 euron perinnöstä vero on 5 % ja 250 000 eurosta noin 12 %. Etäisempi perillinen  eli  muu  sukulainen  ja  vieras,  maksaa  perintöveron yli kaksinkertaisena. Esimerkiksi 50 000 euron perinnöstä vero on heille noin 13 % ja 250 000 eurosta 26 %.*

Yleishyödylliset yhteisöt, kuten Kylväjä, eivät maksa lainkaan veroa testamentilla saaduista varoista  ja  saavat  näin  ollen  testamentatut  varat kokonaisuudessaan käyttöönsä. Miksi siis testamentti? Jos haluaa omaisuutensa tai osan siitä menevän perintökaaren järjestyksestä poiketen• jollekin läheiselle henkilölle tai• johonkin haluamaansa tarkoitukseen, on laadittava testamentti, jossa tämä tahto ilmaistaan. Jos   haluaa   omaisuutensa   menevän   ilman   veroseuraamuksia    johonkin    tarkoitukseen,    on   laadittava   testamentti,   jossa   omaisuus   määrätään  yhdelle  tai  useammalle  yleishyödylliselle yhteisölle.

*) Esimerkkiluvut perustuvat vuoden 2022 verotustietoihin.

Myös  tilanteessa,  jossa  asuu  toisessa  EU-valtiossa,  saattaa  olla  perusteltua  tehdä  testamentti,  sillä  kuolinpesän  selvityksessä  ja  perinnönjaossa  sovellettava  laki  ja  toimivaltainen  tuomioistuin  määräytyvät  asetuksen  mukaan  lähtökohtaisesti  perittävän  viimeisen   asuinpaikan   perusteella.   Testamentilla   voidaan  kuitenkin  päättää,  että  sovellettavaksi tulee sen EU-maan laki, jonka kansalainen  hän  on.  Esimerkiksi  Portugalissa  asuvan  Suomen   kansalaisen   perintöön   sovelletaan   Portugalin lakia, ellei hän ole testamentissaan määrännyt sovellettavaksi Suomen lakia.

2. Kuka saa tehdä testamentin, ja mistä omaisuudesta saa testamentilla määrätä?

Kuka saa tehdä testamentin? Henkilö,  joka  on  täyttänyt  kahdeksantoista  vuotta, saa testamentilla määrätä jäämistöstään. Testamentin saa tehdä nuorempikin, jos hän on  tai  on  ollut  naimisissa,  ja  viisitoista  vuotta täyttänyt muutoinkin siitä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita, eli käytännössä  omaisuudesta,  jonka  hän  on  omalla  työllään ansainnut. Testamentintekijän tulee olla oikeustoimikelpoinen  testamenttia  tehdessään.  Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan sellaista psyykkistä tilaa, jossa henkilö kykenee itsenäiseen tahdonmuodostukseen   ja   ymmärtää   testamentin   merkityksen.   Testamentti   voidaan   moitteen  johdosta  julistaa  pätemättömäksi,  jos  testamentin  tekemiseen  on  vaikuttanut  mielisairaus,  älyllinen  kehitysvamma  tai  testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö.

Mistä omaisuudesta saa testamentilla määrätä?

Henkilö,  jolla  ei  ole  lasta  tai  ottolasta  eikä  näiden jälkeläistä, voi testamentilla määrätä vapaasti  kaikesta  omaisuudestaan  riippumatta siitä, onko se kiinteää vai irtainta tai perit-tyä  vai  hankittua.  Poikkeuksena  on  kuitenkin  leski,  joka  on  perinyt  puolisonsa.  Puolisolta  perittyä  omaisuutta  leski  ei  pääsääntöisesti  voi  testamentata,  vaan  siitä  on  tarkentavat  säädökset perintökaaressa. Henkilön, jolla on yksi tai useampi lapsi, otto-lapsi  tai  näiden  jälkeläinen,  on  huomattava,  että näillä on oikeus lakiosaan. Lakiosaoikeus tarkoittaa, että  edellä  mainituilla  henkilöillä  on oikeus saada, olkoonpa tehty minkälainen testamentti  tahansa,  puolet  hänelle  normaalisti  kuuluvan  perintöosan  arvosta.  Kaikesta  omistamastaan   omaisuudesta   voi   kuitenkin   tehdä   testamentin   ja   jättää   lakiosavaatimuksen  esittämisen  kunkin  perillisen  omaan  harkintaan. Jos  henkilö  on  naimisissa,  on  otettava  huomioon,  että  aviopuolisolla  on  avio-oikeus  tämän  omaisuuteen,  ellei  avioehtosopimuksin  ole toisin sovittu. Jos avioehtoa tai muuta rajoitusta ei ole, kummallakin puolisolla on oikeus puoleen puolisoiden omaisuudesta; puoliso  voi  siis  testamentilla  määrätä  vain  tästä  omasta puolikkaastaan.

3. Miten testamentti käytännössä tehdään?

Onko testamentti  tehtävä kirjallisesti?

Testamentti  on  tehtävä  kirjallisesti  kahden  todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai  tunnustanut  siinä  olevan  allekirjoituksensa,  on  todistajien  todistettava  testamentti  nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja  on  testamentti,  mutta  testamentin  tekijän  vallassa  on,  tahtooko  hän  ilmoittaa  heille sen sisällön. Äkillisen sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi  testamentin  saa  tehdä  suullisesti  kahden  todistajan  ollessa  yhtä  aikaa  läsnä  tai  ilman  todistajia  omakätisesti  kirjoittamalla  ja allekirjoittamalla asiakirjalla (ns. hätätila-testamentti).  Hätätilatestamentti  katsotaan  rauenneeksi, jos testamentin tekijällä esteen lakattua  on  kolmen  kuukauden  ajan  ollut  mahdollisuus  tehdä  testamentti  kirjallisesti  säädettyä tapaa noudattaen.

Kuka kelpaa testamentin todistajaksi?

Testamentin todistajaksi ei tule ottaa henkilöä,

1. joka on viittätoista vuotta nuorempi tai

2. joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi on kykenemätön todistamaan,

3. joka on testamentin tekijän puoliso

4. joka on testamentin tekijään suoraan takenevassa (isovanhemmat, vanhemmat) tai etenevässä (lapsi, lapsenlapsi) sukulaisuudessa taikka lankoudessa (esim. anoppi, appi, miniä, vävy, vaimon tai miehen sisar tai veli)

5. joka on testamentin tekijän veli, sisar tai näiden puoliso

6. testamentin tekijän ottovanhempi tai ottolapsi

Kukaan  ei  saa  todistaa  määräystä,  joka  tehdään  hänen,  hänen  puolisonsa  tai  jonkun  hyväksi,  joka  on  häneen  sellaisessa  suhteessa  kuin  edellä  on  sanottu.  Sitä,  joka  on  testamentissa  määrätty  sen  toimeenpanijaksi,  ei tämä määräys sinänsä estä olemasta todistajana. Yhteisön  johtokunnan  tai  hallituksen  jäsenen  ei  tule  todistaa  testamenttia,  joka  tehdään  kyseisen yhteisön hyväksi.

Pitääkö testamentin olla määrämuotoinen?

Laki  vaatii,  että  todistajat  merkitsevät  nimikirjoituksensa  oheen  ammattinsa  ja  asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan. Heidän tulee myös tehdä testamenttiin merkintä muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen. Liitteenä olevat testamenttikaavat on laadittu niin, että ne täyttävät lain vaatimukset.

Testamenttikaavat testamentin laadinnan apuna

Testamentti   voi   olla   joko   yleistestamentti   tai  erityistestamentti  eli  niin sanottu  legaatti.  Yleistestamentissa   määrätään   tietyille   tahoille   suhteellinen  osuus  omaisuudesta.  Erityistestamentissa  määrätään  tietystä  omaisuudesta,  esimerkiksi  rahasummasta  tai  yksilöidystä  esineestä.  Testamenttiasiakirja  voi  olla  myös  yhdistelmä  yleistestamentista  ja  legaatista.  Legaatti täytetään ennen perinnönjakoa jakamattomasta kuolinpesästä.

Testamentti voi olla myös keskinäinen, jolloin ensiksi kuolleen omaisuus siirtyy joko jäljelle jääneen  omistukseen  tai  hallintaan  ja  vasta  jäljelle  jääneen  kuoleman  jälkeen  jaetaan  toissijaismääräyksen  mukaisesti.  Keskinäisen  testamentin voivat tehdä ketkä tahansa, esimerkiksi  aviopuoliso,  sisarukset,  ystävykset  jne.   Keskinäisen   omistusoikeustestamentin   laadinnassa on syytä ottaa huomioon veroseuraamukset.

Lopussa  esitellään  erilaisia  testamenttikaavoja,  joita  täydentämällä  tai  yhdistelemällä  voidaan laatia testamentti.

Kaava A on yleiskaava testamentin tekemiseksi kenelle tahansa.

Kaava B on testamenttia varten, jossa Kylväjä on yhtenä erityistestamentin saajana.

Kaava C on testamenttia varten, jossa Kylväjä on yleistestamentin saaja ja jotakin erityistä omaisuutta annetaan muille.

Kaava D on testamentin tekijälle, joka haluaa määrätä kaiken omaisuutensa Kylväjälle

Kaava E on niitä varten, jotka haluavat toisen henkilön  kanssa  laatia  keskinäisen  omistusoikeustestamentin, jossa on toissijaismääräys.

Kaava F on niitä varten, jotka haluavat toisen henkilön  kanssa  laatia  keskinäisen  hallintaoikeustestamentin, jossa on toissijaismääräys.

Asiantuntija testamentin laadinnan apuna

Perimiseen ja omaisuuteen liittyvät asiat voivat  olla  yksinkertaisia,  mutta  ne  voivat  olla  myös hyvin monimutkaisia. Jos  perintöasiat  eivät  ole  tuttuja,  suosittelemme asiantuntija-avun käyttöä testamentin laadinnassa.  Se  varmistaa,  että  testamentintekijän  viimeinen  tahto  todella  aikanaan tapahtuu.

4. Saako testamentin muuttaa tai peruuttaa?

Testamentin tekijä voi milloin tahansa peruuttaa testamentin tai muuttaa testamenttia tai tehdä kokonaan uuden testamentin.

Testamentin  voi  peruuttaa  hävittämällä  sen;  jos  testamentista  on  tehty  useampia  allekirjoitettuja  kappaleita,  on  hävitettävä  kaikki  kappaleet.  Aiemman  testamentin  voi  peruuttaa  tekemällä  uuden  testamentin,  jossa  ilmoitetaan,  että  kaikki  aiemmat  testamentit  peruutetaan. Keskinäisen testamentin peruuttamisesta on omat sääntönsä. Lupaus olla peruuttamatta testamenttia ei ole sitova.

Testamentin muutos tai lisäys on tehtävä testamentin  tekemisestä  annettuja  muotomääräyksiä  noudattaen.  Jos  haluaa  tehdä  testamenttiin  muutoksen,  on  varminta  kirjoittaa  koko  testamentti  uudestaan  ja  lisätä  uuteen  testamenttiin  maininta  aiempien  testamenttien  peruuttamisesta;  tällöin  vältetään  mahdolliset epäselvyydet testamenttien ja niiden muutosten välisistä suhteista.

Testamentin  sisältö  on  syytä  aika  ajoin  tarkistaa  –  vastaako  testamentti  edelleen  omaa  tahtoa  ja  onko  omaisuus,  josta  testamentilla  määrätään,  edelleen  testamentin  tekijän  hallussa.

5. Testamentin tekijälle, joka testamentissaan haluaa muistaa Kylväjää

Testamentti on  hyvä  säilymisen  varmistamiseksi tehdä kahtena kappaleena, jotka säilytetään eri paikoissa. Yksi mahdollinen varma säilytyspaikka on pankin tallelokero.

Haluttaessa voidaan testamentin toinen kappale  jättää  säilytettäväksi  Kylväjän  kassakaappiin. Tämä toimenpide ei millään tavoin rajoita  testamentintekijän  oikeutta  milloin  tahansa  muuttaa  testamenttiaan  tai  peruuttaa se.

Lähempiä ohjeita ja neuvoja saa suullisesti tai kirjallisesti:

Lähetysyhdistys Kylväjä ry
PL 188
01301 Vantaa

puhelin 09 2532 5400
sähköposti   talous@kylvaja.fi

Testamenttien mallipohjat A-F