Tarkka taloushallinnon asiantuntija
Lähetyskurssi oli merkittävä etappi matkalla, joka toi Irene Malisen myöhemmin töihin Kylväjään.
90-luvulla Irene Malinen luki haastattelun naisesta, joka oli haaveillut insinööriopinnoista. Epäonnistuminen ylioppilaskirjoituksissa oli kuitenkin sulkenut nuo ovet ja mutkien kautta nainen päätyi työskentelemään lähetysjärjestössä.
– Hän kertoi haastattelussa ymmärtäneensä Jumalan tienneen paremmin, missä hän viihtyy. Tuo juttu kosketti minua voimakkaasti, Irene Malinen muistelee.
Irene Malinen työskentelee Kylväjän taloushallinnossa. Työ vaatii tarkkuutta ja vastuuntuntoa, ja juuri niitä Ireneltä löytyy, mutta meni aikaa, ennen kuin hän oivalsi ominaisuutensa vahvuuksiksi.
Elämän lähteelle
Talouskouluun, au pairiksi juutalaiseen perheeseen Lontooseen ja töitä Suomessa. Parikymppisenä Irene Malinen etsi omaa alaansa, joka alkoi avautua vuonna 1982 kauppaopistossa. Opintoja seurasi työt pankeissa. Elämä oli juhlimista, mutta Irene oli kyllästynyt siihen ja kaipasi jotain syvempää.
Hän huomasi Kirkko ja Kaupunki -lehdessä ilmoituksen tulevasta Billy Grahamin missiosta Olympiastadionilla ja innostui. Pettymys oli suuri, kun kävi ilmi tapahtuman olevan vasta vuoden päästä. Se oli pitkä aika odottaa. Missio oli hänelle mahdollisuus tehdä uskonratkaisu.
– Ensimmäiset uskovat, joihin tutustuin, häilyivät toinen jalka maailmassa. Samalla ystäväni ottivat minuun etäisyyttä.
Ulkopuolisuudesta huolimatta Irenen ei tarvinnut katsoa taakseen. Hän oli valinnut Jeesuksen.
Kurssille, mutta ei työalueelle
Irene työskenteli työeläkevakuutusyhtiön taloushallinnon tehtävissä, mutta kaipasi vaihtelua. Uskoontulon myötä kaikki hengellinen kiinnosti ja hän kävi Kansan Raamattuseuran kursseilla Vivamossa ja teki opintoja avoimessa yliopistossa.
– Kirjanpidossa olin hyvä, mutta lisäopinnot eivät kiinnostaneet.
Irene oli säästänyt rahaa, jotta hän voisi pitää taukoa työstä. Mutta mitä hän tekisi toimivapaalla? Tätä hän rukoili usein.
– Eräänä yönä näin unen, jossa lehden välissä oli Sanansaattajien ilmoitus. Pian sen jälkeen Luemme Raamattua -lehden välissä oli Sanansaattajien ja Kylväjän yhteisen lähetyskurssin mainos. Koin, että minua rohkaistiin hakemaan kurssille.
Lähetyskurssilla Irene imi itseensä raamattuopetusta. Hän nautti niin paljon, että sen huomasivat muutkin.
– Joku kysyi, kuka on tuo nainen, jonka kasvot loistavat.
Kun kurssitovereiden lähtösuunnat alkoivat hahmottua, Irenelle varmistui, ettei hän olisi valmis lähetystyöhön. Lähetyskurssin hän oli maksanut sen itse ja sopinut, että mikäli hänet lähetetään työalueelle, kurssimaksu palautetaan.
– Kyselin Jumalalta, mitä nyt?
Irene palasi toimivapaalta omaan työhönsä.
”Luotan Jumalaan”
Irenen sisällä kasvoi halu muutokseen.
– Eräässä hengellisessä tilaisuudessa puhuja sai tiedon sanat: ”Olet turhautunut työhösi ja olet hakenut uutta paikkaa. Älä tee mitään, Jumala sen tekee”. En saanut hakemaani tehtävää.
Vuonna 2005 eläkelaki muuttui, mikä johti Eterassa henkilöstövähennyksiin. Irene tarttui tarjottuun eropakettiin ja irtisanoutui vuonna 2008. Sitten hän teki valintoja, joiden seurauksena elämässä koitti vaikein vaihe. Ilman työtä tai tulevaisuuden visiota kaikki tuntui synkälle.
– Aamuisin sanoin ääneen, että luotan Jumalaan. Riipuin kiinni tiedossa, että Jumala on laskenut pääni hiuksetkin.
TE-toimistossa tehdyn inhimillisen erehdyksen vuoksi Ireneä ei merkitty työnhakijaksi, mikä tarkoitti myöhemmin työttömyyskorvauksen kieltämistä. Irene itki kotisohvallaan ja avasi Raamatun, jonka ensimmäiset silmiin osuneet sanat olivat: ”Pidätä äänesi itkusta, silmäsi kyyneleistä, sillä sinun työstäsi on tuleva palkka, sanoo Herra”. (Jer.31:16 KR33-38).
Näin kävikin, kun virhe korjattiin. Mutta Irenen oli vielä aika odottaa Herraa.
Omalla paikalla, suuressa mukana
Syksyllä 2011 Irene huomasi Sana-lehdestä, että Kylväjään haettiin osa-aikaista talousassistenttia. Hän sai paikan ja aloitti Kylväjässä joulukuussa. Seuraavana syksynä talousjohtajaksi tuli Heikki Kämäräinen ja Irene hoksasi, että tiimi oli mitoitettu pienemmällä henkilömäärälle. Seuraavana vuonna henkilöstömuutokset keikauttivat tilanteen toiseksi ja Irenestä tuli kokoaikainen työntekijä syksyllä 2013.
– Heikin sparrauksessa opin paljon uutta. Vasta Kylväjässä olen ymmärtänyt, että kirjanpito on minun juttuni!
Sitten koko työyhteisö koki raskaan menetyksen: syöpään sairastunut Heikki ei palannut kesälomaltaan 2014 enää töihin ja myöhemmin hän menehtyi.
– Se oli aikamoista aikaa, ja jäin talouspuolelle yksin.
Irene sai kiireapua, ja Petri Javanainen aloitti talousjohtajana vuonna 2015.
Nyt Irenen työura on loppusuoralla. Hänen vastuullaan on palkanlaskenta, kirjanpito sekä osto- ja myyntireskontra. Lisäksi hän auttaa tilinpäätöksien teossa ja tilastoinnissa. Ensi tammikuun lopulla Irene jää lomille ja sen jälkeen koittaa eläke.
– Olen lähetystyön taustatukija. Iloitsen, että saan olla mukana näin ihanassa, Jumalan antamassa tehtävässä!
Etapit
1977 ylioppilaaksi Kuhmon yhteislukiosta
1978 au pairina Lontoossa 6 kk, töitä eri yrityksissä
1982–1984 opinnot Kajaanin kauppaoppilaitoksessa
1984-1987 töitä pankeissa
1987-2008 taloushallinnon tehtävissä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera
1995 Kylväjän ja Medialähetys Sanansaattajien lähetyskurssi (toimivapaa)
2000 vuorotteluvapaa, kielikoulussa Lontoossa 2,5 kk
2002-2003 vuorotteluvapaa, raamattukoulussa Ruotsissa
2011- Kylväjässä taloushallinnon tehtävissä
Teksti: Mari Turunen
Kuvat: Saija Tiilikainen
Artikkeli on julkaistu Kylväjä-lehdessä 3/21.
