Ukrainalaisäitien kohtalot saivat vapaaehtoiset aloittamaan traumatyön Forssassa – kirkkoherra kiittää
Vertaistukeen ja asiantuntevaan aineistoon perustuva traumatyöpaja saanee jatkoa Forssassa. Kirkkoherra toi vapaaehtoisten rinnalle sairaalapapin antamaan työnohjausta.
Forssassa ukrainalaiset on otettu suurella sydämellä yhteisön keskelle. Kaupunki, seurakunta ja iso joukko vapaaehtoisia ovat järjestäneet juhlia ja muita tilaisuuksia ja auttaneet ukrainalaisia tutustumaan toisiinsa.
Tarjolla on ollut myös monipuolista diakonia-apua.
Usean seurakunnan yhteisessä Katukirkossa ukrainalaisten kohtalot ovat tulleet seurakuntien vapaaehtoisten iholle. Varsinkin äitien osa on koskettanut, seurakunnassa vapaaehtoisena toimiva Laila Mäki-Kerttula kertoo.
Talvella ukrainalaisäitejä kuunnellessaan hän muisti Lähetysyhdistys Kylväjän diasporatyöntekijöiden Anne ja Aatu Gröhnin tekemän traumatyön.
Gröhnit kouluttavat vapaaehtoisia vetäjiksi traumatyöpajoihin, jotka soveltuvat myös sotatraumoista kärsiville.
Kolme vireää eläkeläistä, Laila ja Arto Mäki-Kerttula ja Ritva Kannisto päätti osallistua koulutukseen.
– Meidän taustamme antoivat hyvät valmiudet kurssin vetämiseen. Luotamme siihen, että Jumala käyttää meitä antamiensa lahjojen kautta toisten avuksi, Arto Mäki-Kerttula toteaa.
Varovasti alkuun
Kylväjän ulkomailla ja Suomessa järjestämät traumatyöpajat ovat lyhyitä koulutuksia, jotka perehdyttävät terapeuttisen ensiavun menetelmiin ja työkaluihin.
Kouluttajat ovat nähneet, kuinka jo muutaman koulutuspäivän aikana traumatisoitunut pakolainen on saattanut saada elämänhalunsa takaisin.
Suomessa työpajakoulutus kestää 1,5 päivää. Niiden aikana perehdytään trauman vaikutuksiin ja otetaan käyttöön trauman käsittelyyn soveltuvia työkaluja.
Kun Forssan kirkkoherra Esa Löytömäki kuuli vapaaehtoisten halusta järjestää Forssan seurakunnan kanssa traumatyöpaja, hän sytytti keltaisen valon. Kirkkoherra halusi ensin tutustua konseptiin perusteellisesta ja lukea koulutusaineiston.
Löytömäki on työskennellyt aiemmin sairaalapappina ja hänellä on runsaasti debriefing-kokemusta.
– Traumatisoituneiden ihmisten kohtaaminen on vaativaa ja herkkää työtä. Pelkkä auttamisen halu ei siihen riitä, Löytömäki perustelee varovaisuuttaan.
Taustalla tutkittu tieto
Aineistoa kahlatessaan keltainen valo muuttui vihreäksi.
– Taustamateriaali on laadukasta. Se perustuu tutkittuun tietoon ihmisen kohtaamisen psykologiasta, traumatyöskentelystä ja vertaistuesta sekä ryhmän mahdollisuudesta antaa tukea, Löytömäki kehuu.
Hänen mukaansa vertaistuella voi kaikessa yksinkertaisuudessaan olla merkittävä vaikutus traumasta selviämisessä.
– Traumatisoitunut ihminen saa kertoa mieltä haavoittaneet kokemuksensa toisille, jotka ovat kokeneet samankaltaisia asioista. Trauman kokenut huomaa, että hänen reaktionsa ovat normaaleja.
Löytömäki arvioi, että työpajaa johtavien henkilöiden koulutus ja työkokemus olisi riittävää. Tämä on tärkeää, ettei trauman kokenutta ihmistä rikota pudottamalla hänet traumamuistoihin.
Varmistuakseen tästä hän järjesti vetäjille työnohjaajaksi seurakunnan sairaalapastorin, va. perheneuvoja Anne Mäkelän.
Jatkostakin on jo ollut puhetta.
– Tuki on kohdallaan, ja vapaaehtoisilla on intoa. Pidän mahdollisena, että jatkoa seuraa, kirkkoherra Esa Löytömäki sanoo.
”Osallistuin jatkaakseni elämää”
Vaikka tulkin puute haittasi Forssassa jonkin verran keskusteluja, positiivinen palaute yllätti vetäjät. Tiedon saamisen lisäksi monia auttoi mahdollisuus käsitellä vaikeita tunteita yhdessä toisten kanssa.
Moni ilmaisi myös kiitollisuutta siitä, että heitä haluttiin ymmärtää ja auttaa.
– Ukrainan sota on aiheuttanut minulle suuren trauman, elämäni on revitty rikki, en ole voinut elää täysillä. Kurssilla sain käsitellä menneisyyttäni ja oppia selviytymään stressistä. Pystyn jatkamaan elämääni, eräs kurssilainen kertoi.
Traumatyöstä Kylväjän työmuotona vastaavat Anne ja Aatu Gröhn järjestivät vetäjille koulutuksen jälkeen purkukeskustelun. Esille nousi erään kurssille osallistuneen kysymys: Miksi työpajoja ei järjestetä Ukrainassa, jossa niille olisi valtava tarve?
– Nähtäväksi jää, kuinka pystymme Kylväjässä vastaamaan tähän tarpeeseen, kun sota on jonain päivänä ohi, Anne ja Aatu Gröhn toteavat.
Ukrainalaisten parissa työskennellyt lähetystyöntekijä Marja Liedenpohja on jo kääntänyt traumatyöpajan koulutusaineiston venäjäksi.
Lisätietoa traumatyöpajoista kirkon koulutuskalenterista.
Teksti: Danielle Miettinen
Kuva: Ludmila (vas.), Laila Mäki-Kerttula ja Svitlana pitivät traumatyöpajaa hyödyllisenä. Kuva: Igor.
